Tietosanakirja / 1. A-Confort / 469-470 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Apinakukka ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

reisiluun muodosta voi päättää olennon kulkeneen
pystyssä ja olleen n. 1,63 m pitkä; hampaissa on
tuntomerkkejä sekä ihmisenmuotoisesta apinasta
että ihmisestä. Löydöt herättivät tavatonta
huomiota ja aiheuttivat tutkimuksia ja
varsinkin väittelyjä, joiden tuloksena kehitysopin
hyväksyjä voi pitää, että Dubois’n löytämät luut
todella ovat kuuluneet kaikkia nykyisiä ihmisiä
alhaisemmalle, mutta apinoita korkeammalle
olennolle, näiden välimuodolle, vrt.
Neanderthal. [Dubois, „Pitheacanthropus erectus, eine
menschenähnliche Übergangsform auf Java”
(Batavia 1894).]

Apinakukka ks. Mimulus.

Apinanleipäpuu ks. Adansonia.

Apinat (Nelikätiset, Simiæ,
Quadrumana), imettäväisiä, joiden eturaajat päättyvät
käsiin, takaraajat tarttumajalkoihin (iso
varvas voi asettua muita varpaita vastaan) ja jotka
(useimmat) elävät puissa tai vuorilla
(muutamat, kuten paviaanit).
Ruumiinrakennuksessaan ne osoittavat läheistä yhtäläisyyttä
ihmisen kanssa. Suuret aivot ovat runsaasti
poimuiset ja peittävät muut aivo-osat. Sormet ja
varpaat ovat yleensä litteäkyntiset, silmät
eteenpäin suunnatut ja silmäontelot suljetut.
Hammasrakenne pääasiallisesti sama kuin ihmisellä;
sekä ylä- että alaleuassa on 4 etuhammasta
suljetussa rivissä, ja poskihampaat ovat
nystermäiset. Selkä on kaikilla vahvasti karvainen,
mutta kasvot osaksi tai kokonaan paljaat ja
samoin peräkin usein on kalju. Häntä vaihtelee
pituudelleen, usein kehittynyt pitkäksi
kierteishännäksi, tarttumaelimeksi, muutamilla taas
surkastunut. Nisät, luvultaan 2, ovat rinnassa.

Apinat elävät kuuman vyöhykkeen maissa ja
käyttävät ravinnokseen kasviaineita, etenkin
hedelmiä ja siemeniä, mutta myös hyönteisiä,
pieniä lintuja ja munia ja pieniä nisäkkäitä. —
Aikaisimmat kivettyneet apinat ovat tunnetut
tertiäärikaudelta.

Apinat muodostavat ihmisen kera ylimmän
imettäväislahkon, ylhäiseläimet l.
kädelliset (Primates), joka jaetaan 3 alalahkoon:
1. Litteänenäiset (Platyrrhini) l.
uudenmaailman apinat. 2. Kapeanenäiset
(Catarrhini) eli vanhanmaailman apinat. 3.
Ihmiset (Anthropini). ks. tähän kuuluvaa
kuvataulua seur. siv. K. M. L.

Apis ks. Mehiläiset.

Apishärkä.

Apis (egypt. hapi), muinaisegyptiläisten
pyhä härkä, jossa Osiriksen arveltiin
ilmaantuvan. A. oli
väriltään musta,
otsassa valkea
kolmikulma, selässä
kotkankuva, hännässä
kahdenlaisia karvoja,
kovakuoriaisen
muotoinen muhkura
kielen alla, puolikuun
muotoinen pilkku
oikealla sivulla.
Kuolemansa jälkeen A.
haudattiin Memphiin
vainajainkaupunkiin ja sitä palveltiin
kuolleiden jumalana. Ramses II:n rakennuttaman
apishärkien hautauspaikan, n. s. Serapeionin, ja
siinä olevat 24 sarkofagia sekä useita
egyptiläiseile ajantiedolle tärkeitä piirtokirjoituksia
löysi v. 1851 Mariette.

Apium graveolens.

Apium graveolens [-ve´-], selleria,
kaksivuotinen Umbelliferæ-heimoon kuuluva
putkikasvi, jonka juuri
villillä kasvilla on
lieriömäinen,
viljellyllä mukulamainen.
Varsi kalju, hyvin
haarainen. Lehdet
kiiltävän vihreitä,
alemmat 2-3 parisesti
parilehtisiä, ylemmät
3-sormisia. Valkeat
kukat miltei
perättömissä,
suojuksettomissa sarjoissa.
Kasvia viljellään
monena muunnoksena
sekä juurensa vuoksi
että vihanneksiksi.
— Juurta käytettiin
entisaikoina
aineksena lemmenjuomissa. — Kasvaa suolanpitoisella alustalla
Etelä-Euroopassa, Pohj.-Afrikassa, Länsi-Aasiassa,
Antilleilla, Kaliforniassa.

Apl . . . ks. myös Appl...

Aplacentalia, imettäväisryhmä, johon
kuuluvilta eläimiltä puuttuu istukka; lahkot:
pussieläimet ja nokkaeläimet.

Aplanaatti (kreik. kielteinen a, ja planā´n =
poiketa), fys., sekä pallo- että kromaattisesta
poikkeamisesta vapaa objektiivi (=
aplanaattinen linssi).

Aplanaattinen ks. Aplanaatti.

Aplanogameetti (kreik. kielteinen a, planā´n
= harhailla, ja game´tēs = puoliso), yhtymälevien
liikkumaton siittosolu.

Aplanospori (kreik. kielteinen a, planā´n =
harhailla, ja sporā´ = siemen) ks. Itiö.

Aplikatsioni (lat. applicā´re), sovittelu. —
A.-ompelu l. -työ, leikattujen koristekuvioiden
liittäminen kuvioiksi kankaisiin tai joskus
maalauksiin. Se saattaa tapahtua joko ompelemalla
tai harvemmin liimaamalla. V. V.

Apliseerata (lat. applicā´re), sovittaa, liittää.

Aplodeerata (lat. appla´udere), taputtaa
käsiään suosion osoitukseksi.

Aploodi (lat. appla´usus), käsien taputus,
mieltymyksen osoitus.

Aplysia, takakiduksisiin kotiloihin kuuluva
30 cm pitkä nilviäinen, jonka kuori on ihon
peitossa ja surkastunut. Ihorauhaset erittävät
punertavaa nestettä, jota roomalaiset käyttivät
taikajuomiinsa. Elää Euroopan merien
rannikoilla. K. M. L.

Apnoe (kreik. apno′os = se, joka ei voi
hengittää), hengityksen seisaus hengittämisen
tarpeen puutteessa (esim. sikiöllä), vrt.
Asfyksia.

Apocynaceæ, nideruohoiset, kasviheimo
kaksisirkkaisten luokan Contortæ-parvessa.
Maitiaisnesteisiä puita tai pensaita (usein
kiipeileviä), harvoin yrttikasveja. Lehdet useammin
ristikkäin vastakkaisia. Emilehtien yläosat
kukkiessa yhteenkasvaneet, alaosat erillään. Hedelmä
kaksituppiloinen, siemenet haivenellisia.
1,000-kunta lajia kuumassa vyöhykkeessä. Useat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>