Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arabia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Arabia
502
Akaban lahdenpohjasta Raselhaddiin 2,700 km
»>li vähän enemmän kuin Helsingistä Ateenaan;
leveys on 1,000 km. Pinta-ala on noin 2,730,000
km- (Sinain kanssa 3,094,700 km2), 3,427,000 as.
A. on verrattain vähän tunnettu maa. Parhaiten
tutkittu on rannikko. Pitkin Punaista merta
Akaban lahdesta Babelmandebin salmelle saakka
kulkee kapea alava rantakaistale, jonka
maan-puolisena rajana on sisämaan ylätasangon
jyrkästi kohoava rinne ja paikoittain korkeat
vuolet. Rautaseudun nimi on pohjoisessa Midian,
sitten seuraa Hidzas, jossa ovat kaupungit
Medina ja Mekka, sekä Asir ja Jemen eli
„onnellinen A.", joitten maakuntien rantakaistaletta
sanotaan Tihamaksi. Kaakkoisrannikko on
Had-ramautissa lounaisrannikon kaltainen mutta
käy Mahra- ja Gara-alueitten itäpuolella
matalammaksi. Koillisrannikolla Raselhaddin
niemen ja Ormus-salmen välillä Omanin
maakun-uassa kohoaa Dzebel akhdar vuori 3,000 m
korkealle. Persian lahden rantamaa alHasa, jonka
ulkopuolella Bahrein-saaret ovat, on sitä vastoin
alankoseutua. Yleensä koko Arabian niemimaa
Etelii-arahialainen prämaanlaakso.
laskee lännestä itäänpäin. Sisämaan täyttävät
arot ja aavikot. Kaakossa on suuri tuntematon
lentoiiiekka-aavikko Ruba elkhali („tyhjä
kortteli") eli Dalina. Siitä vie Vähä Nufud niminen
tiiekkavyö luoteeseen toiseen hiekka-aavikkoon,
jota sanotaan Isoksi Nufudiksi ja joka
pohjoisessa muuttuu Syyrian erämaaksi. Ison
Nufudin ja Ruba elkhalin välillä on
Keski-Ara-bian ehkä viljavin seutu, Nedzdin
kukkulamai-sema, jonka Kasimin alanne erottaa Sammas
nimisesta ylänkömaasta. Arabiassa sataa peräti
vähän. Järvet ja varsinaiset joet puuttuvat
kokonaan. Lukuisat rorfi-nimiset joenuomat ovat
suurimman osan vuotta kuivina. Paras
kosteussuhde vallitsee vuoriseutujen laaksoissa sekä
keitaissa, joissa sentähden on kasvullisuutta ja
vakinaisia asukkaita. Ilmasto muistuttaa
Saharan erämaata ollen hyvin kuiva ja kuuma.
Lämpötila vaihtelee suuresti vuorokaudessa.
Kesä-ja syyskuun välisenä aikana tulikuuma
samum-tuuli on peljättävä. Kasvistokin muistuttaa
Saharaa sekä Sudania. Missä vettä on olemassa,
tavataan paitsi taatelipalmua akaasioita,
inimosoja, tamariskeja, orjantappurapensaita
y. m., jotka paikoittain muodostavat oikeita
metsiä. Jemenin vuorilla kasvaa puuntapaisia
katajia, Hadramautissa suuria traakkipuita ja
itäosissa tavataan palsami- ja myrrhapensaita
(lialsamodendron ilyrrlia) sekä suitsutuspuita
(lioswellia serrata) y. m. Muista kasvikunnan
tuotteista ovat tärkeimmät pumpuli, riisi,
maissi, indigo, kahvi („Mokka"), sokeri,
aprikoosit ja muut hedelmät. Eläimistä tavataan
erämaassa hyeenoja, sakaaleja, antilooppeja,
jäniksiä, hyppyrottia, kamelikurkia, käärmeitä,
skorpioneja y. m. Koralliriuttoja on pitkin
Punaisen-meren rantaa. Helmiä pyydetään
Persian lahdesta. Tavallisimmat kotieläimet
ovat hevonen, dromedaari, härkä, vuohi ja
lammas.
Väestö, ks. Arabialaiset.
Valtiollisessa suhteessa A.
jakaantuu useaan osaan, joista vilajeetit 1.
kuvernemen-tit Hidzas (250,000 km2, 300,000 as.) ja Jemen
(191,100 km2, 750,000 as.) sekä sandsaki alHasa
(80,600 km1, 150,000 as.) ovat Turkin aluetta.
Aden ympäristöineen (28,600 km’, 115.000 as.),
sekä Kuria- Muria- ja Bahrein- (600 km2.
6S,000 as.) saaret kuuluvat Englannille. Oman
(193,000 km2, 1 milj. as.) muodostaa itsenäisen
sulttaanikunnan, samoin Nedzd Kasim alueineen
ja Sammar emiirikuntineen (yhteensä 1,305,100
km’, 600,000 as.). Hadramautissa on useita
pikkuvaltioita (23S,400 km2, 500,000 as.). Sinain
niemimaa kuuluu Egyptille.
Arabian historiasta saadaan
nyttemmin tärkeitä tietoja nuolenpää- ja
hieroglyfikirjoituksista sekä A:sta löydetyistä
piirtokirjoituksista. A. on pidettävä seemiläisten
kansojen varsinaisena kotimaana, josta
kansainvaelluksen aaltoja tuon tuostakin on vyörynyt
naapurimaihin. A:sta tulivat luultavasti ne
seemiläiset, jotka historiantakaisella ajalla, ehkä
5:nnellä vuosituhannella, tunkeutuivat
Etelä-Babyloniaan ja seemiläistyttivät sen
sumerilaisen väestön. Kolmannella vuosituhannella vyöryi
A:sta uusi kansainaalto, joka Babyloniaan,
Syyriaan, Palestiinaan ja osaksi Egyptiin (hyksos,
ks. t.) tuotti pääasiassa yhtenäisen väestön.
Niinpä Babylonian ensimäinen hallitsi jasuku,
johon ITammurabi (ks. t.) kuului, oli
ara-bialais-kanaanilaista alkuperää. Vielä keiran
sai Babylonia vastaanottaa arabialaisia, kun
kaldu-heimot, jotka myöhemmin tunnettiin
nimellä kaldealaiset, ehkä ll:nnellä vuosisadalla
tunkeutuivat Etelä-Babyloniaan, luultavasti
Itä-Arabiasta. Nämä kansainvaellukset tietysti
vaikuttivat A:n sisällisiinkin oloihin. Toisen
vuosi-tuhannen jälkimäisellä puoliskolla olivat
linnalaiset asettuneet Lounais-Arabiaan, jossa heidän
valtakuntansa (pääkaupunkina Main) kukoisti
n. 1300-600 e. Kr. Minalaisten kulttuuri oli varsin
korkealle kehittynyt ja läheisessä yhteydessä
babylonialaisen sivistyksen kanssa. Heidän
valtiollinen merkityksensä riippui suureksi osaksi
siitä, että he välittivät Intian ja Välimeren
rautojen välistä kauppaa. Sinain tienoilla oli
heillä Musri niminen kolonia, joka Raamatussa
usein sekoitetaan yhteen Misraimin (Egyptin)
kanssa. Kahdeksannella vuosisadalla se joutui
Assyrian vallan alle ja irtaantui kokonaan
mi-nalaisvallasta. Vihdoin minalaisten valtakunta
ja sivistys joutui sahalaisten perinnöksi, jotka
noin 9:nnellä tai 8:nnella vuosisadalla lähtivät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
