Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arbor vitæ ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Arbor vitæ- Archenholtz
522
mukaan esittämään eri maille omituisia
kasviyhdyskuntia.
Arbor vitæ [vi-] (lat.), „elämänpuu", vanha
nimitys puuumuotoiselle kuviolle, joka näkyy
pienten aivojen halkileikkauksessa.
Arbutiini, kem. hiili-, vety- ja happiylidistys
(C,jll,„0;), on glykosidi. jota tavataan
sianpuolukan ja puolukan lehdissä. A. on valkea,
kiteinen, karvas aine.
Arbutus unedo, mansikkapensas,
Eri-caceæ-heimoou kuuluva, puumainen pensas, jolla
on eheät, leveät, alativihreät lehdet,
vahan-keltaiset kukat nuokkuvissa tertuissa,
mansikan-näköinen hapahko hedelmä. Suosittu
koristus-kasvi kasvihuoneissa. — Kotoisin
Etelä-Euroo-pasta ja Persiasta, mutta menestyy vielä
Irlannissa. — Hedelmiä mainitaan käytettävän
väki-viinan valmistamiseen, kuorta parkitusaineeksi.
Arbuusi ks. C i t r u 1 1 u s.
Arc., lyhennys sanoista coll’arco (= jousella),
merkitään jousisävellyksiin, milloin on
näppäi-levästä (p i z z i c a t o-) soitosta jälleen
vaihduttava tavalliseen jousisoittoon. 1. K.
d’Arc, Jeanne, ks. Jeanne d’A r c.
Arcachon [arkasö’], kaupunki Ranskassa,
Gironden departementissa, noin 50 km
lounaaseen Bordeaux’sta, 9,000 as. (1900). Kaupunki
on samannimisen lahden rannalla, suosittu
kylpypaikka (n. 200,000 kylpyvierasta) ja
talvi-parantola; väestö harjoittaa kalastusta ja
suurta osterin pyyntiä.
Arcadelt [-delt], Jacob (1514-75), alankom.
säveltäjä, tuli noin 1536 Roomaan kirkkolaulun
opettajaksi ja laulajaksi paavin palvelukseen,
muutti v. 1555 Pariisiin Lotringin kardinaalin
Guisen kapellimestariksi. Oli aikansa
suosituimpia säveltäjiä; viehkeän hienon
melodiik-kinsa tähden verrattomina pidettiin hänen
madrigaalejansa. I. K.
Arcadius ks. A r k a d i o s.
Area Noæ (lat.), „Noan arkki", eläint.,
särmäkuorinen ja karvapeitteinen pieni
simpukka Välimeressä. K. M. L.
Arcanum [-ä’-J (lat.), „salainen aine", lääket.,
aine, jonka kokoumusta pidetään salassa ja jolla
usein harjoitetaan puoskaroinnista ja petosta.
Arch [äts], Joseph (s. 1826), engl.
kansanjohtaja. Hän aloitti uransa
maalaistyömie-henä, luki vapaahetkinään uskonnollista ja
taloudellista kirjallisuutta ja tuli 1846
metodisti-saarnaajaksi. 1867 A. tuli maalaistyömiesten
johtajaksi ja perusti 1872 „National agricultural
labourers’ uuion" nimisen liiton, jonka
ensimäinen esimies hän oli. nän oli parlamentin
jäsenenä 1884-85 ja 1892-1900, jonka jälkeen hän
vetäytyi syrjään. Kansanomaisen puhetaitonsa ja
järjestelykykynsä johdosta A. saavutti paljon
vaikutusvaltaa ja sai 1885 Englannin
maalais-työväen valtiolliset oikeudet tunnustetuiksi.
Hän kehoitti Englannin työväkeä siirtymään
maasta; vv. 1874-84 läksikin 70,000 työmiestä
Englannista. [Oma kirjoittamansa elämäkerta:
„Joseph Arch, the story of his life, told by
himself" (1898).) J. F.
Archæopteryx macrura, paleont.,
lisko-lintu, kivettynyt lintu jura-kaudelta. Sitä on
Baierista löydetty 2 kappaletta, toinen
Soln-hofenin liuskiosta, toinen Eichstädtin luota. Niitä
säilytetään Lontoossa ja Berliinissä. A. oli kanan
kokoinen ja on vanhin kaikista tunnetuista
linnuista. Eroaa nykyisistä useiden tuntomerkkien
kautta, jotka
lähentävät sitä
matelijoihin, täten viitaten
lintujen
polveutumiseen viimemainituista. Sillä oli kuten
matelijoilla pitkä,
20-nikamainen pyrstö
(millään nykyään
elävällä linnulla ei
ole pyrstönikamia
useampia kuin 10).
Nikamien välikohtiin
olivat pyrstönsulat
parittain
kiinnittyneet. Nokassa
lukuisia hampaita.
Eturaajoissa oli 3
vapaata kynnellistä varvasta. Välikämmenluut
eivät olleet yhteenkasvaneita. Höyhenet
sitävastoin olivat kuin linnuilla ainakin.
Archangelica ks. Angelica.
Archegoniatæ, munapesäkkeiset, on
yhteinen nimitys kaikille kasveille, joilla
naaras-elimenä on munapesäke (archegonium):
sammalet, sanikkaiset ja
paljassieme-n i s e t. vrt. Munapesäke.
Archegonium ks. Munapesäke.
Archegosaurus, kivihiili- ja
permalaiskau-silla elänyt sammakkoeläinsuku,
Stegocepha-lien (suomusalamanterien) ryhmään kuuluva.
Krokodiilimaisia lajeja, joista suurimmat olivat
aina 3 m pitkiä.
Archæopteryx.
Archegusaurus Decheni.
Archena [artsc’na], Espanjan kuuluisin kylpy
paikka, Murciasta n. 20 km pohj.; lämpimiä (n.
55°) keittosuola- ja rikkilähteitä. Käytetään
etupäässä halvauksen ja veneeristen tautien
paraunuspaikkana.
Archenholtz, Johann Wilhelm von
(1743-1812), saks. historioitsija, aikaisemmin
preussil. upseeri, otti osap. seitsenvuotiseen
sotaan, mutta haavoittui pahasti ja sai eron
1763. Ryhtyi sitten kirjailijatoimeen oleskellen
Hampurissa tai sen lähellä olevalla
maatilallaan. Loistava menestys oli hänen kirjallaan
„England und Italien", joka käännettiin useille
eri kielille. Jatkoa siihen on laaja teos
„Anna-Ien der brit. Geschichte". Vielä mainittakoon
„Geschichte des Siebenjähr. Krieges" (ilm. myös
Reclamin Universalbibl.) ja „Geschichte Gustav
Wasas".
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
