Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Argoniini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
jonka poikki purjehdittuaan vihdoin
saapuivat Kolkhis-maahan. Iasonin pyydettyä
Aietes kuninkaalta kultaista oinaantaljaa tämä
suostuu siihen, ehdolla että Iason valjastaa
kaksi tulta purskuvaa härkää, niillä kyntää
Areen pellon, kylvää vakoihin lohikäärmeen
hampaita ja kukistaa näistä versovat urhot.
Iason suorittaa Aieteen tyttären. Medeian, avulla
sekä tämän tehtävän että muutkin hänelle
säädetyt ansiotyöt. Kun Aietes yhtäkaikki
kieltäytyy täyttämästä Iasonin pyyntöä, ryöstää
tämä taljan, Medeian sitä ennen nukutettua
taikakeinoilla tätä vartioivan lohikäärmeen,
jonka jälkeen Argonautit, mukanaan Medeia,
lähtevät pakoon ja pelastuvat Aieteen
takaa-ajosta huolimatta. — Argonauttien paluu on eri
tavoin esitetty. Erään tarinan mukaan he
purjehtivat Phasis-jokea myöten itäiseen
valtamereen ja sieltä eteläiseen mereen, kantavat sitten
laivansa Libyan erämaan poikki
Tritonis-järvelle, josta pääsevät Välimereen ja takaisin
Iolkokseen. Toisen kertomuksen mukaan he
palaavat samaa tietä kuin tulivat, ja kolmannen
mukaan he joutuvat länteen päin, Adrian- ja
Tyrrhenian-meriin, ja pääsevät Skyllan ja
Kharybdiin sivuutettuaan, jo Kreikan vesille, kun
myrsky heidät ajaa Libyan rannikolle, mistä
he vasta monen vastuksen perästä saapuvat
kotiin. Kostaakseen Peliaalle, joka sillävälin oli
aiheuttanut Iasonin isän, Aisonin, kuoleman,
Medeia neuvoi hänen tyttäriään hakkaamaan
kappaleiksi ja keittämään isänsä, jotta tämä
muka nuorentuisi. Sen ilkityön johdosta
Iolkoksesta karkoitettuina Iason ja Medeia pakenivat
Korinthokseen. — Ensimäinen laveampi esitys
Argonauttien retkestä, jonka jo Homeros
mainitsee yleisesti tunnetuksi, tavataan Pindaroksella;
täydellisimmän esityksen antaa Apollonios
Rhodios „Argonautika” runoelmassa. Samaa aihetta
käsittelevät vielä Orpheuksen nimellä käyvä
„Argonautika” sekä roomalainen runoilija
Valerius Flaccus; vrt. myös Medeia. E. R-n.
Argoniini, kaseiinin hopeayhdistys;
väritöntä, veteen liukenevaa jauhetta, jota
käytetään veneerisen katarrin hoidossa.
Argonne [go’n], metsäinen vuoristoseutu
Koillis-Kanskassa, Aire-joen molemmin puolin,
Aisne- ja Maas-jokien välillä. Airen
länsipuolella on n. s. Argonne-metsä, vuoristo, joka
paikoittain kohoaa 375 m korkeuteen. Lännessä
se alenee Champagnen tasangoksi ja pohjoisessa
yhtyy Ardenneihin.
Argos, kreik. taruhenkilö, jolla kerrottiin
olleen monet ja „nukkumattomat” silmät (4 tai
100 tai lukemattomat koko ruumiissa).
Mustasukkaisuudessaan Hera-jumalatar asetti A:n
Zeuksen rakastaman ja lehmän muotoon
muutetun Io-neidon vartijaksi. Mutta Zeuksen
käskystä Hermes nukuttaa soitollaan valppaan
vartijan ja surmaa hänet. — Vertauskuvana Argos
(lat. Argus) = tarkkasilmäinen, valpas vartija tai
tarkastaja. O. E. T.
Argos, ikivanha kaupunki Kreikan
Argolis-maakunnassa, n. 4 km:n päässä Argoksen
lahdesta, muinaisen Kreikan tärkeimpiä
kaupunkivaltioita. A:n linna (akropolis) oli korkealla
Larisa-vuorella (toinen akropolis
Aspis-kummulla); sen satamakaupunkina oli peninkulman
päässä oleva Nauplia. A. esiintyy
Homeroksen runoudessa Diomedeen valtakunnan
pääkaupunkina; samalla A. kuitenkin esiintyy
myös Mykenain kuninkaan Agamemnonin
laajan valtakunnan nimenä, vieläpä joskus
Kreikan yleisnimenä. Historiallisella aikakaudella
A. on doorilainen kaupunki-valtio. Laskettuaan
valtansa alle Mykenain ja Tirynsin A. tuli
joksikin ajaksi Peloponnesoksen mahtavimmaksi
valtioksi (tähän suuruudenaikaan liittyy
kuningas Pheidonin nimi). Mutta kilpailussa
Spartan kanssa A. kuitenkin joutui heikomman
asemaan (lopullisesti ainakin 6:nnella vuosis. e. Kr.).
Siitä lähtien A. melkein aina oli Spartan
vihollisten puolella. A. pysyi kuitenkin rikkaana ja
kukoistavana kaupunkina ja oli 5:nnen vuosis.
kreikkalaisen taiteen pääpaikkoja. A:n
suojelusjumalana palveltiin Apollon Lykeiosta; koko
valtion pääpyhäkkönä oli sentään Heran
temppeli (Heraion) n. 5 km:n päässä kaupungista.
Heraionin paikalta on löydetty tärkeitä
muinaisjäännöksiä; itse A:ssa tärkeimmät
jäännökset ovat muurien jätteet Larisalla sekä
kalliorinteeseen hakattu teatterin katsomo.
Keskiajalta on säilynyt Larisalla olevat
linnanrauniot. — Tätä nykyä A:n kaupungissa on yli
10,000 asukasta. O. E. T.
Argot [ gō’] (ransk.), salakieli, jolla
ammatti-varkaat y. m. rikoksentekijät vieraiden
läsnäollessa salaisuuksiaan puhuvat, tai joka on
kehittynyt eräiden yhteiskuntaluokkien, n. k.
käsityöläisten, ylioppilaiden, sotilaiden ja ammatti
kerjäläisten keskuudessa; eroaa yleiskielestä
pääasiallisesti vain oudon sanavarastonsa
puolesta. vrt. Jargon, Rotwelsch,
Gaunersprache.
Arguelles [ge’ljes], Agostin (1776-1844),
esp. valtiomies, oli 1808-14 Cortesin
(valtiopäiväin) jäsen ja liittyi vapaamielisiin, jonka
johdosta hänet Ferdinand VII:n tultua
kotimaahan 1814 heitettiin kovaan vankeuteen. 1820
vuoden vallankumouksen jälkeen hän pääsi
vapaaksi ja oli 1820-21 sisäasiain ministerinä.
Kun vapaa hallitusmuoto taas lakkautettiin,
pakeni A. Englantiin, mutta palasi tultuaan
armahdetuksi 1832 ja tuli jälleen Cortesin
jäseneksi, ollen jonkun aikaa toisen kamarin presidenttinä.
1841 Cortes valitsivat hänet alaikäisen
kuningattaren holhoojaksi. A. oli innokas
vapaudenystävä ja siveellisessä elämässään moitteeton.
(K. G.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
