Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
599
Arsenikkimyrkytys—Artakserkses
tiOO
Arsenikkimyrkytys 1. arsenisismi.
Arsenikkia on usein väreissä, semminkin vihreissä,
joita käytetään seinäpapereiden värjäämiseen,
lampunvarjostimiin, keinotekoisiin kukkiin y. m.
Äkillinen a. ilmenee kiivaana oksennuksena
ja ripulina, ynnä suonenvetona ja kouristuksina
sekä nopeasti kehittyvänä voimattomuutena.
Arsenikin vastamyrkkynä on vasta valmistettu
rautahydroksidi ja heikosti poltettu magnesia.
Jollei oksennus itsestään seuraa, on syytä
keinotekoisesti saada tämä ensin tapahtumaan; sen
jälkeen annetaan maitoa ja kalkkivettä tahi
raakaa munanvalkuaista, kunnes ehditään
lääkäriä ja vastamyrkkyä hankkia. K r o o n i
1-1 i n e n a., hitaasti hiipien kehittyvä, ilmenee
huonona yleisvointina, harmaana ihonvärinä
ynnä monena muuna häiriönä. 31. O-B.
Arsenikkipeili ks. Arsenikkivety.
Arsenikkisulfidit, kem., arsenikin ja rikin
yhdistyksiä. Arsenikkidisulfidi (As3
Sj) esiintyy luonnossa realgarimineraalina, mutta
sitä valmistetaan myös keinotekoisesti
kuumentamalla yhdessä arsenikkia ja rikkiä. Se
on rubiinin-punaista ainetta, joka muserrettuna
muuttuu pomeranssinkeltaiseksi pulveriksi. On
vedessä liukenematonta, helposti sulavaa ja
palaa ilmassa kuumennettaessa
arsenikkitrioksi-diksi ja rikkidioksidiksi. Kauppatavarana sille
annetaan nimet realgari, punainen
arsenikki, sanderakki j. n. e. Käytetään
maalivärinä. — Arsenikkitrisulfidia
(As.Sa) (luonnossa auripigmenttinä)
valmisle-tean kuumentamalla arsenikkia tahi
arsenikki-trioksidia yhdessä rikin kanssa tahi rikkivedyllä
saostamalla arsenikkihapokeliuoksesta. Se on
sitruunankeltaista, helposti sulavaa, veteen
liukenematonta. Käytetään keltamaalina ja
nahkateollisuudessa karvojen poistamiseen. R h u
s-maata, joka on sekoitus arsenikkitrisulfidista
ja sammutetusta kalkista, käyttävät itämaalaiset
karvojen poistamiseen. —
Arsenikkipen-tasulfidia (As3S3) valmistetaan
kuumentamalla edellisiä tahi arsenikkia sopivan
rikki-määrän kanssa. On sitruunankeltaista, helposti
sulavaa, veteen liukenematonta.
Arsenikkitrioksidi (a.-h a p o k e,
valkoinen arsenikki), kem., arsenikin ja hapen
yhdistys (As30:l), saadaan pasuttamalla
arse-nikkikiisua, jolloinka arsenikkitrioksidi
subli-ineerautuu ja tiivistytetään erityisiin
kammioihin (myrkkykammiot). A. on valkoista,
myrkyllistä, mautonta ja hajutonta jauhoa tai
lasi-eli posliinimaista ainetta; liukenee vaikeasti
veteen, helpommin suolahappoon. Pelkistävien
aineiden kanssa kuumennettuna se alkaa haista
kynsilaukalta ja vapaata arsenikkia erkanee.
Vesiliuoksen voidaan olettaa sisältävän
varsinaista arsenikkihapoketta (II3As03),
koska liuos vaikuttaa niinkuin siinä olisi
sellainen happo, jota tosin ei voida eristää, mutta
josta tunnetaan sarja suoloja, arseniitit 1.
arsenikkihapokkeiset suolat.
Arsenikkihapok-keisista suoloista ovat ainoastaan alkalisuolat
veteen liukenevia. A:a käytetään väriaineiden
m. m. Schweinfurthin vihreän valmistukseen,
sulan lasimassan puhdistamiseen; karvojen
peit-tausaineena hattuteollisuudessa, messinkiä
syövytettäessä teräksenharmaaksi, valmistettaessa
kobolttia, nikkeliä, emaljia, arsenikkihappoa, täy-
tettyjen eläinten säilyttimenä, rotanmyrkkynä,
lääkkeenä. Vaikka a. on väkevää myrkkyä
(0,2 gr on tappava annos), voi ruumis kuitenkin
siihen vähitellen tottua. Se silloin vaikuttaa
edullisesti ravitsemistilaan ja edistää
luunmuo-dostusta.
Arsenikkivety, kem., arsenikin ja vedyn
yhdistys (AsHj), on väritöntä, erinomaisen
myrkyllistä ja pahanhajuista kaasua, joka
sytytettynä palaa vaaleansinertävällä liekillä
arsenik-kitrioksidiksi ja vedeksi. A. syntyy, kun vety
irtautumishetkellääu vaikuttaa arsenikin
happi-yhdistyksiin. A. hajoaa helposti aineosiinsa
kuumennettaessa, jolloin arsenikki kerääntyy
kylmemmille paikoille peilimäisenä kerroksena.
Tämä on herkkä tunnusmerkki pienimmillekin
arsenikkimäärille, ja siksi käytetään sitä esim.
tapetteja ja kankaita tutkittaessa sekä
arse-nikkimyrkytystä todistamaan. Keksijänsä
mukaan sanotaan tätä menettelytapaa M a r s h i n
kokeeksi ja tehdään se seuraavalla tavalla:
Kaasukehityspulloon pannaan sinkkipaloja
sekä hiukan vettä ja sitten laimeaa rikkihappoa.
Jos vielä lisätään siihen jonkunverran
arse-nikkihapokeliuosta, muodostaa kehittyvä vety
tämän kanssa vettä ja a:ä (HsAs03 + 6H = 311,0
AsHi), joka yhdessä ylimääräisen vedyu
kanssa saa poistua pullosta vaikeasti sulavaa
lasiputkea pitkin. Jos tätä nyt yhdestä kohden
kuumennetaan, hajoaa a., jolloin arsenikki
asettuu tummanruskeana kiiltävänä kerroksena
putken kylmempään osaan (arsenikkipeili). Jos
taasen putkea ei hehkuteta, vaan ulosvirtaava
kaasu sytytetään ja liekkiin asetetaan
posliini-malja, asettuu sen pinnalle tummia kiiltäviä
ar-senikkipilkkuja. Arsenikkipeili ja pilkut
liukenevat helposti (erotukseksi antimonista)
nat-riumhypokloriittiliuokseen.
Arsiini, arsenikkivety (ks. t.).
Arsina (ven. arsi’n), venäläinen kyynärä = 16
venäjän tuumaa (verso’lcj =*/s syltä (aaie’nj) -
0.7112 m.
Arsis (kreik.), „nousu", runojalan korollinen
osa, vastakohta on t h e s i s, koroton osa.
Soitannossa a. tarkoittaa nousutahtia.
Arta (turk. Narda, vanha Ambrakia). 1.
Samannimisen nomoksen pääkaupunki Kreikassa,
n. 8,000 as. Joutui 1881 Kreikalle. A r t
a-lahti, Joonian-meren 40 km pitkä lahti,
Kreikan rannikolla. — 2. Kaupunki Espanjan
Mallorcan saarella. Lähistössä on suuri
tippukiviluola (Cuevas de A.).
Artakserkses [-e’rkses] (oikeammin
Arto-kse’rkses), kolmen Persian kuninkaan nimi. —
1. A. I L o n g i m a n u s Kserkses I:n nuorempi
poika (464-424 e. Kr.). Hänen hallitusaikanansa
päättyivät persialais-kreikkalaiset sodat 449
sopi-pimukseen, jonka kautta kreikkalaiset
kaupungit Vähän-Aasian länsirannikolla julistettiin
itsenäisiksi. — 2. A. II Mnemon Dareios II:n
poika (404-358 e. Kr.). Voitti veljensä
Kyyrok-sen, joka pyrki valtaistuimelle, Kuuaksan
tappelussa 401. Tähän aikaan alkaa Persian
valtakunnan rappeutuminen. Teki kuitenkin
Spartan kanssa edullisen Antalkidaan rauhan (ks. t.)
387. — 3. A. III O k h o s, edellisen poika ja
seuraaja (358-338 e. Kr.). Valloitti jälleen
Foinikian ja Egyptin, jotka olivat irtautuneet
Persian vallasta. Kuoli myrkytykseen. — 4. A oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
