Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arvonvakuutus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
615
As—Ascanius
(Uli
As, arsenikin kem. merkki.
As, muinaisroomalainen kupariraha; sen piti
alkuansa painaa 1 roomal. punta, s. o. ’/» kg; ei
mikään säilyneistä rahoista kuitenkaan paina
enempää kuin "/« 8; v:n 272 jälkeen a. aleni
’/, "Öiksi, 217 se määrättiin ’/13 "Siksi: ja kun
ruvettiin lyömään useampia hopearahoja kuin
ennen, tuli asista vain pieni vaihtoraha
(arvoltaan noin 5 penniä). Sen leimassa oli toisella
puolen laivankokka, toisella puolen kaksipäinen
Janus jumala.
As, mt/s., sävel, joka johtuu a-sävelestä,
alentamalla sitä (b-merkillä) ’/, sävelasteen verran.
— A s-d u u r, a s-m o I, sävellajeja, joiden
perus-sävelenä on as. 1. K.
Asa fcetida ks. Pirunpaska.
Asaky, Gheorghe (1788-1869), romaanial.
isänmaanystävä ja kirjailija, opiskeli ulkomailla
ja alkoi kotia palattuaan innolla työskennellä
kotimaansa kielen ja kansallisuuden
kohottamiseksi, perusti ensimäisen romaanial. kirjapainon,
maan ensimäisen sanomalehden ja uudisti
opetus-olot. A. on kirjoittanut lyyrillisiä runoja ja
kääntänyt sivistyskielien kirjallisuutta.
(Y. W.J
Asanti (engl. Ashanti), muinoin mahtava
ja laaja (193,000 km’) neekerivaltio Afrikassa,
Ylä-Guineas8a Kultarannalla, nyt englantilainen
suojelusalue, n. 27,500 km2 ja n. milj. as.
Asukkaat, asantilaiset, ovat vaaleampi-ihoisia ja
hienopiirteisempiä siulani-neekerejä, joilla rinnan
on tavattavissa sekä verrattain kehittynyttä
kulttuuria että alhaisinta barbariaa. Korkealle
oli kehittynyt heidän teollisuutensa sekä
valtiollinen ja sotilas-järjestönsä; tämä teki heidät
eurooppalaisten vaarallisiksi vihollisiksi. Toiselta
puolelta herättivät kauhua heidän despoottinen
hallitusmuotonsa, julmuutensa ja ihmisuhrinsa.
A:ii ollessa itsenäisenä tapahtui miltei joka päivä
ihmisuhreja ja erikoisissa tilaisuuksissa oli
uhrien lukumäärä hyvinkin suuri (2,000-3,000).
Valtion mahtavuuden perustuksena oli tuottava
orjakauppa. Moniavioisuus oli vallalla,
kuninkaalla oli 3,333 puolisoa. Englannin kanssa on
ollut neljä sotaa: 1) 1824-20, 2) 1872-74. jolloin
Lordi Wolseley hävitti ja poltatti n. 1700
perustetun pääkaupungin Kumassin, 3) 1896, jolloin
\:sta tehtiin britt. suojelusalue sekä 4) 1900-01,
jolloin englantilaisten oli kukistettava syttynyt
kapina, vaarallisin kaikista. — Rautatie
luumassista Sekondrin Kultarannalle. Maa on
jokseenkin viljavaa; kaksi sadeaikaa, touko- ja
lokakuun lopussa. Vientitavaroita: kulta, palmuöljy,
norsunluu, kumi ja väripuut. Uskonto on yhä
edelleen fetisien palvelemista; metodistien
lähetyssaarnaajat koettavat levittää kristinoppia.
Asarhaddon [-a’d-] (ass. Assur-akli-iddin =
„Assur on antanut veljen"), Assyrian kuningas
681-668 e. Kr., Sanheribin poika ja jälkeläinen.
A. rakennutti uudestaan isänsä hävittämän
Babylonin, teki sotaretken Arabian erämaitten
kautta länteen, hävitti Sidonin, otti veroa
Juulian kuninkaalta Manasselta ja Tyroksen
kuninkaalta Kaalilta ja valloitti Egyptin
pääkaupungin Memphiin v. 670. K. T-t.
Asasel, raamatussa (3 Moos. 16„10, „)
mainittu paha henki, jonka luultiin asuvan
erämaassa. Suurena sovituspäivänä lähetettiin
sille erämaahan kauris, johon ylimmäinen pappi
käden päällepanemisella siirsi kansan synnit.
Siitä tavasta johtuu lausetapa „syntipukki".
K. T-t.
Asbesti (kreik. asbestos = sammumaton),
hieno-säikeinen mineraali; muodostaa valkeita,
ruskeahkoja huopamaisia massoja, joissa erottaa
hienoja, taipuvia, kiiltäviä lankoja; näistä
voidaan kutoa kankaita tai pusertaa pahvia, joita,
koska eivät pala, käytetään missä tarvitaan
tulenkestäviä peitteitä tai rakennusaineita. A:ia
on kahta lajia, nim. s e r p e n t i i n i-a.
(kryso-tiili) ja sädekivi-a. (amiantti). Kaupassa
oleva a. on suurimmaksi osaksi edellistä. Sen
kuidut ovat paljoa taipuvaisemmat kuin
slide-kivi-asbestin, mutta se ei kestä happojen
vaikutusta kuten tämä. Serpentiini-asbestia saadaan
etupäässä Kanadasta, New FoundlandisPa ja
Kap-maasta, sädekivi-asbestia Ylä-ltaliasta ja
Salzburgista. IV. /{.
Asbjörnsen, PØter Christen (1812-85),
norj. luonnontutkija ja satujenkertoja. Hän oli
maansa suosituimpia
kirjailijoita
vaatimattomuutensa ja
hyvän-sävyisyytensä vuoksi.
Köyhästä
työläiskodista lähteneenä hiin sai
ponnistella koko
nuoruutensa ajan,
ennenkuin pääsi
metsänhoitajan virkaan ja
lopulta valtion
turvetutkimusten johtajaksi. Retkeillessään
taloissa ja taipaleilla
hän tutustui kansan
tarinoihin ja
perin-näistietoihin ja alkoi
keräillä niitä v. 1835.
Yhdessä Jorgen Moen kanssa hän päätti
saks. G r i in m veljesten esikuvan mukaan
kertoa ne uudestaan, säilyttäen kuitenkin
kansanomaisen esitystavan ja tyylin mikäli
mahdollista koskemattomana. Kun ensim. kokoelma
näitä norjal. kansansatuja, „Norske
folkeeven-tyr" ilmestyi v. 1842, oli menestys
suurenmoinen. Ja se kehotti keräyksiä jatkamaan. Niin
julkaistiin toinen osa 1844 ja toinen lisätty
painos 1852. Näillä saduilla on ollut perustava
merkitys Norjan kirjallisuuden ja kielen
kehityksessä. — Toinen A:n pääteos on „Norske
huldreeventyr og folkesagn" (2 osaa, 1845-48).
Näiden keijukaissatujen kenties suurin
kirjallinen ansio on esitystavan impressionistinen,
melkein draamallinen vilkkaus, paitsi että ne
tieteelle ovat tärkeä lähdekirja Norjan
kansanelämän tuntemiseen.
Asböth [äzböt], Oszkär (s. 1852), unk.
kielentutkija, v:sta 1880 dosentti ja v:sta 1892
professori Budapestin yliopistossa, julkaissut
slaavilaisen kielitieteen alalta joukon
tutkimuksia, joista erikoisesti ansaitsevat huomiotamme
ne, jotka käsittelevät unkarinkielen
slaavilais-peräisiä lainasanoja (nämä tutkielmat ovat
ilmestyneet Unk. Tiedeakatemian julkaisuissa).
A:ti oivallisen „Venäjän kieliopin" on Joos. J.
Mikkola suomeksi sovittanut (Hels. 1897).
y. w.
Ascanius ks. A s k a n i o s.
Puter Christen Asbjörnsen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>