Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asiakirjanväärennys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
365
yhdistyksiin, joilla on tarkoituksena valvoa
jiisentensii toimintaa sekä työskennellä
asianajo-säädyn kehityksen ja arvon edistämiseksi.
Joissakuissa maissa on liittyminen niihin
vapaaehtoista, toisissa taas on säädetty laissa,
että kaikkien määrätyllä alueella toimivien
asiauajajain tulee muodostaa yhdistys. Näillä
yhdistyksillä, joita johtaa jäsenten
keskuudesta valittu hallitus, on tavallisesti seuraavat
tehtävät: antaa lausunto asianajotoimen
harjoittamisesta tapahtuneen ilmoituksen tai
sellaisen oikeuden saamisesta tehdyn hakemuksen
johdosta, valvoa, että asianajaja toimessaan
ja sen ulkopuolella välttää sellaista, joka on
vastoin hänen velvollisuuttansa tahi voi
vahingoittaa säädyn arvoa, pitää silmällä asiauajotoiineen
valmistautuvien kehittymistä, sovittaa, sekä
muutamissa tapauksissa ratkaista yhdistyksen
jäsenten väliset tahi heidän ja heidän
päämies-tensä kesken asianajopalkkiosta syntyneet
riitaisuudet ynnä muutenkin ylläpitää ja edistää
asianajajasäädyn arvoa ja etuja. Voidakseen
tehokkaalla tavoin täyttää nämä tehtävät on
yhdistyksellä tahi sen hallituksella valta rangaista
yhdistyksen jäseniä varoittamalla, nuhtelemalla,
kieltämällä harjoittamasta asianajotoiuta tahi
sulkemalla pois yhdistyksestä sekä muutamissa
maissa myöskin sakottamalla. Suomessa ei
asianajoyhdistyksiä vielä ole olemassa. Mutta
oikeudenkäyntilaitostamme ei voida saattaa
ajanmukaiselle kannalle, ilman että asianajotoimi
tulee lain kautta järjestetyksi. Uudessa
tuomio-istuinlakiehdotuksessa onkin erityinen luku,
kymmenes, joka koskee julkisia asianajajia. Sen
mukaan voisi julkiseksi asianajajaksi päästä vain
se. joka on elänyt vilpittömästi, ei ole holhoojan
alainen, on suorittanut tuomarinviran
toimittamista varten säädetyt opinnäytteet sekä sen
jälkeen toimimalla ainakin kaksi vuotta
tuomioistuimessa talli julkisen asianajajan tai
yli-syyttäjän apulaisena taikka muutoin on saanut
kokemusta oikeudenkäytöstä. Korkeimpaan
oikeuteen julkiseksi asianajajaksi pyrkijältä
vaadittaisiin sen lisäksi, että hän on vähintään
kaksi vuotta ollut siellä tahi hovioikeudessa
virantoimituksessa taikka hovioikeudessa
toiminut asianajajana yhtä pitkän ajan. Kaikki
Suomen julkiset asianajajat kuuluisivat
yhdistykseen. jolla olisi pääosasto Helsingissä ja
alaosastoja jokaisessa paikkakunnassa, niissä
hovioikeus on. Helsingin asianajajayhdistykseen
kuuluisivat ne julkiset asianajajat, joilla on
toimensa korkeimmassa oikeudessa. Alaosastoihin
kuuluisivat hovioikeudessa ja sen alaisissa
tuomioistuimissa olevat asianajajat. Kukin osasto
valitsisi keskuudestaan hallituksen, jota
kutsuttaisiin asiana joneuvostoksi. Koko
asianajo-yhdistyksen keskushallituksena olisi pääosaston
(Helsingin) asianajoneuvosto lisättynä kahdella
jäsenellä kunkin muun osaston
asianajoneuvos-tosta. Asianajoneuvoston tulisi valvoa, että
osaston jäsenet tunnollisesti täyttävät
velvollisuutensa sekä välttävät kaikkea, mikä 011
omansa alentamaan asianajosäädyn arvoa. Jos
joku näissä kohdin rikkoisi, olisi neuvostolla
valta antaa rikkoneelle varoitus. Mutta jos
rikkomus olisi suurempi, olisi asia lykättävä
keskushallituksen päätettäväksi ja voisi tämä
tuomita rikkoneen yhdistyksestä erotettavaksi
63t;
joko määräajaksi tahi ainaiseksi.
Asianajo-neuvoston olisi myöskin ratkaiseminen
yhdistyksen jäsenen ja hänen päämiehensä välillä
palkkiosta syntyneitä riitaisuuksia, kun
viimeksimainittu sitä pyytäisi tahi siihen suostuisi.
Tarkempia määräyksiä asianajajayhdistyksen
järjestämisestä ja toiminnasta antaisi Korkein
oikeus. A. T. é K. 1.
Asianomistaja on se, jota vastaan rikos 011
tehty tahi joka sen kautta on kärsinyt vahinkoa.
Asianomistajalla 011 meidän nykyisen lakimme
mukaan täydellinen syyteoikeus: hän voi itse
nostaa ja perilleajaa syytteen rikoksesta, olipa
se mitä laatua tahansa. Jos virallinen syyttäjä
on omasta aloitteestaan pannut rikosjutun
vireille, on asianomistaja oikeutettu siihen
liittymään ja itsenäisesti esittämään vaatimuksensa
sekä todisteluun ja oikeudenkäynnin menoon
yleensä että asiasta annettavaan päätökseen
nähden. Sitävastoin ei asianomistajalla ole mitään
syytevelvoliisuutta, kuten virallisella
syyttäjällä. Jos asianomistaja kuolee, siirtyy hänen
syyteoikeutensa hänen puolisollensa, lapsillensa,
vankemmillensa, veljillensä tahi sisarillensa.
Uuden rikosasiain oikeudenkäyntiä koskevan
lakiehdotuksen mukaan tulisi asianomistajan
syyteoikeus rajoittumaan ainoastaan
määrättyihin asianomistajarikoksiin, jota vastoin muut
rikosjutut joutuisivat yksin virallisten
syyttäjäin ajettaviksi. Mutta asianomistajalla olisi
edelleenkin valta rikosasian yhteydessä ajaa
perille rikoksesta johtuva yksityisoikeudellinen
vaatimus, niinkuin kanne vahingonkorvauksesta,
velvollisuudesta antaa pois jotakin omaisuutta
ynnä muusta, milloin se ei tuottaisi bankaluuk
sia rikosasian käsittelylle, (ks. A s i a 11 o 111 i
s-t a j a r i k o s). K. 1.
Asianomistajarikos on rikos, josta virallinen
syyttäjä ei saa tehdä syytettä, ellei
asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
Asianomistajan oikeus nostaa sellaisesta
rikoksesta syyte tahi ilmoittaa se syytteeseen
pantavaksi raukeaa, ellei syytettä tahi ilmoitusta tehdä
yhden vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin
asianomistaja sai rikoksesta tiedon. (K. I.)
Asianosainen, henkilö, jolla jossakin jutussa
talli asiassa on osa. Erityisesti käytetään tätä
sanaa merkitsemään riitapuolta
oikeudenkäynnissä. 0. K:nen.
Asiantuntija. Niin nimitetään henkilöitä,
jotka omaavat erikoisia, tavallista yleistä
kan-salaissivistystä laajempia ammattitietoja
joltakin alalta. Oikeudenkäyntimenettelyssä 011
asiantuntijoilla tärkeä sija erityisenä
todistuskei-nona, tällaisille kun tuomioistuin usein antaa
tutkittavaksi jonkun heidän ammattitietojensn
alaan kuuluvan seikan, ollen heidän
velvollisuutenaan sitten antaa tutkimustensa tuloksista
valallinen kertomus ja lausunto. .4. T.
Asiarekisteri, kirjan asialuettelo.
Asikka. järvilohi (Haimo lacustris). ks.
Lohi.
Asikkala. 1. Kunta. Tlämeen 1., Hollolan
klilak.. Asikkalan nimismiesp.: kirkolle kesäisin
Lahdesta ja Jyväskylästä päin tullen laivalla
Vääksyyn, josta !S km hevosella, talvisin Lahden
asemaita hevosella 37 km; 544.6 km’, joista
viljeltyä maata 9,008 ha (1901) ; 88 manttaalia:
1.913 ruokakuntaa, joista maanvilj. pääelinkeino-
Asianomistaja Asikkala
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
