Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Assemblée ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
651
Assortimentti Assurbanipal
652
Assortimentti (ransk. assortiment),
laji-varasto.
Assosiatsioni (mlat. associä’tiö =
yhdistyminen). 1. Sielut., mielteiden yhdistys, joka
vaikuttaa, että yhden mielteen esiintyminen
tajunnassa itsestään, ikäänkuin mekaanisesti,
koneen-tapaisesti tuottaa toisen mielteen tajuntaan.
Mielteiden a:ssa vallitsevat varmat lait. Niinpä
mielteet, jotka yht’aikaa ovat tajunnassa,
liittyvät toisiinsa, niin että ne vast’edes
uudistavat toinen toisensa (esim. nähdessäni ihmisen
muistan sen ympäristön, jossa ennen olen hänet
nähnyt, — „yhdenaikaisuuden a.-laki"). Mielteet,
jotka peräkkäin, keskeymättömässä jaksossa
ovat esiintyneet tajunnalle, uudistuvat samassa
järjestyksessä (kun oppii ulkoa runon, niin
sanat ja mielikuvat liittyvät siten toisiinsa, —
„sarjan laki"). Nämä kaksi lakia voidaan
yhdistää „ulkopuolisena" eli „kosketuksen"
(konti-guiteetin) a:na. „Sisällyksen" a. ilmenee, kun
mielikuva muistuttaa toista jossakin kohdin
yhtäläistä miellettä (esim. jalopeura muistuttaa
tiikeriä, tahi myöskin voimakasta sankaria, —
„yhtäläisyyden a.-laki") tahi vastakkaista miel-
Assuanin pato.
lettä (autio talvimaisema saattaa ajattelemaan
kukoistavaa kevättä, — „vastakohtaisuuden a.").
Englantilainen Ilartley (k. 1757) perusti a s s
o-8 i a t s i o n i-s i e 1 u t i e t e e n, joka koettaa
selittää kerrassaan kaikkia sielunelämän ilmiöitä
ja muodostumia johtuneiksi mekaanisten
a.-lakien mukaan havainnoista sekä niiden
jälkeensä jättämistä muistikuvista. Todenteossa
kuitenkin esim. tahallinen tarkkaaminen on
aivan toisenluontoinen sieluntoiminta, jossa
ilmenee itsetoimintaa ja joka lakkaamatta
vaikuttaa sielunelämässämme, esim. kaikessa
varsinaisessa ajattelemisessa (vrt. Ajatteleminen
ja Apperseptsioni). A.-sielutiede
koettaa selittää tarkkaavaisuutta ja apperseptsionia
siten, että ne ovat vain tuloksia
monimutkaisten, toisiinsa kietoutuneiden assosiatsionien
yhteisvaikutuksesta. Koska kaikkiin havaintoihin
liittyy aivoissa tapahtuvia hermovirtauksia,
niin assosiatsionikin epäilemättä on yhteydessä
sellaisten kanssa, joten se voidaan käsittää
yleisen fysiologisen harjaannuksen
erikoistapaukseksi. A. tavallisessa merkityksessä ei
sentähden ole mikään yksinkertainen sielullinen
perus-tapahtuma, vaan riippuu monien
alkeellisempien sielullis-ruumiillisten tapahtumain
yhteisvaikutuksesta. Muutamat nykyaikaiset
sielutie-teilijät, esim. Wundt, käyttävät a.-sanaa osaksi
toisessa merkityksessä, nim. osoittamaan ensi
sijassa alkeellisimpia sielullisia yhtymiä, esim.
sitä, kun yhden ainoan sielullisen toiminnan,
esim. yhden havainnon, eri ainekset sulautuvat
toisiinsa. — Viime aikoina on koetettu
järjestetyillä kokeilla selvittää a:n eri lajeja ja niiden
verrannollista tavallisuutta, mitata a:iin
tarvittavaa aikaa y. m. Edullisissa oloissa
tarvitaan yksinkertaiseen a:iin noin ’/,-l sekunti.
[Kokeellisista tutkimuksista tällä alalla vrt.
AVundt, „Physiolog. Psychologie" III, 5:s pain.,
s. 544-572, sekä E. Kraepelinin julkaisemia
„Psycholog. Arbeiten" I, II, IV, 1896-1904.]
A. Gr.
2. Yhdistys, liitto, yhteenliittyminen yhteistä
tarkoitusta tai yhteistä toimintaa varten.
S. Kasvit, ks. Kasviassosiatsioni.
Assosiatsioni-sielutiede ks.
Assosiatsioni.
Assuan [-ä’n] 1. E s v a n (egypt. Sunnu, hebr.
Svene, kreik. Sye’ne), kaupunki Ylä-Egyptissä
Niilin itärannalla, lähellä Elephantine-ja
Philoe-saaria, 13,000 as. Näillä seuduin on Niilin
viimeinen koski (katarakti), jossa joki murtaa
viimeisen kallioesteen ja virtaa egyptil. alueelle.
Siellä ovat
englantilaiset (1899-1902)
suunnattomilla kustannuksilla rakentaneet suuren
„Niilin padon", joka
tasoittaa tulvia. Assuanin
pato on melkein 2 km
pitkä ja sulkee yli 1,000
milj. m’ vettä ja on
tärkeä maanviljelykselle
vähän veden aikana
(talvella ja keväällä).
Läheisyydessä ovat ne
suurenmoiset
graniitti-louhimot, joista
muinaisten egyptiläisten
obeliskit ja jättiläispatsaat on louhittu.
Assur (Assur), Assyrian kansallisjumalan ja
vanhimman pääkaupungin sekä itse maan
assyrialainen nimi. A.-kaupungin rauniot ovat Kal’at
Sergatissa Tigris-virran oikeanpuolisella
rannalla. Sana esiintyy useissa assyrialaisissa
henkilönnimissä, esim. Assurbanipal,
Assurnasir-pal y. m. K. T-t.
Assurbanipal (ass. Assur-bäni-apli = „Assur
on pojan isä"), kreikkalaisten
Sardanapa-I o s, V:ssa T:ssa (Esra 4,„) A s e n a p p a r, oli
Assyrian viimeinen mahtava kuningas, 668-626
e. Kr. Hän valloitti uudestaan Egyptin, joka
hänen isänsä Asarhaddonin (ks. t.) viimeisenä
hallitusvuotena oli vapautunut Assyrian ikeestä.
Matkalla Egyptiin hän otti veroa useilta
Palestiinan ja Kypros-saaren ruhtinailta, m. m.
Juu-dan Manasselta. Lisäksi hän kukisti Lyydian
ja hävitti Klamin pääkaupungin Susan. Kun
hänen veljensä Samas-äum-ukin, jonka
Asar-haddon oli asettanut Babylonin kuninkaaksi,
teki kapinan Assyriaa vastaan, valloitti A.
Babylonin v. 648 ja rupesi itse sen kuninkaaksi
nimellä K a n d a 1 a n u. — A. oli taidetta ja
tieteitä harrastava ruhtinas, joka Niniven
kuninkaallista kirjastoa varten kopioitutti
tuhansittain babylonialaisia ja sumerialaisia
kirjoituksia kaikkien tieteiden aloilta, mitkä hänen ai
kansa oppineet tunsivat. A:in kirjasto, jonka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
