Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
661
Asti—Astrahanj
662
vaa isoympyrää voidaksemme mittaamalla
tarkasti määrätä ja lausua jokaisen paikan aseman
maapallolla. Näiksi perusviivoiksi ovat valitut
maapallomme suurin leveyspiiri, joka samalla on
isoympyrä ja maantiet, levevsmääräystemme
alkuviiva, ekvaattori, sekä sitä vastaan
kohtisuora, maan napojen kautta kulkeva, mutta
muuten mielivaltaisesti valittu isoympyrä,
alku-1. nollapuolipäivänpiiri, meridiaani. Koska
kuitenkin usein tapahtuisi, pienempiä alueita
kuvattaessa kartalle, etteivät nämät viivat tulisi
esiintymään, on sovittu jakamaan ne
yhtäsuu-riin osiin, joitten kautta vedetään niinhyvin
uusia, yhtä etäällä toisistaan olevia,
puolipäi-vänpiirejä, luvultaan 360, siis yksi joka
asteelle, että myös 180 ekvaattorilta navoille päin
pienenevää, mutta aina parittain yhtäsuurta
kummallakin puolella ekvaattoria ja yhtä
kaukana siitä olevaa leveys- 1. paralellipiiriä.
Nämät viivat muodostavat maapallolle ja
tasotet-tuina myös kartalle verkonmuotoisen kuvion,
asteverkon, jonka jokainen silmukka on
puoli-suunnikkaan muotoinen asteosasto 1.
aste-puoli-suunnikas (ks. t.). Näillä toisiaan leikkaavilla
ympyröillä on jokaisella kerta kaikkiaan sovittu
oma järjestysnumeronsa, jonka avulla voimme
määritellä paikan aseman maapallolla
lausuttuna sen maantiet, koordinaateissa, pituudessa
ja leveydessä (ks. myös Leveyspiiri,
Puo-lipäivänpiiri). TT. S-m.
Asti, kaupunki Pohjois-Italiassa, Alessandrian
provinssissa, Tanaro-joen varrella, n. 44,523 as.
(1906). Viininviljelystä, silkkikankaita.
Runoilija Alfierin syntymäkaupunki.
Astiabarometri ks. Ilmapuntari.
Astiamitta, tilavuusmitta, vastakohtana
painoja pituusmitoille.
Astigmaattinen ks. Astigmatismi.
Astigmatismi (kreik. kielteinen a, ja stigma
= pistos, piste). 1. Oftalm. Näköhäiriö, joka
aiheutuu siitä, etteivät loistavasta pisteestä
lähtevät säteet taitu samaan pisteeseen vaan
kahdelle mykiöstä eri kaukana olevalle viivalle.
Tämä vika, joka usein on synnynnäinen, johtuu
yleensä silmän sarveiskalvon ja
kristallilins-sin epäsäännöllisyydestä. Astigmaattinen
silmä ei voi samalla kertaa selvästi nähdä
ristin molempia viivoja. A. korjataan
sylinteri-mäisesti hiotuilla laseilla. Normaali silmä
tulee astigmaattiseksi, kun se silmäkuopassa
ohjataan katsomaan sivulle päin. — 2. Valok.
Suuremmassa tai vähemmässä määrässä kaikissa
valokuvausobjektiiveissa tavattava virhe (ks.
edell.), mikä saa aikaan sen, että kuvattavan
alan reunalla olevat pisteet esiintyvät kuvassa
viivoina saaden aikaan epäselvyyttä. Virhe
poistetaan käyttämällä vahvaa himmennystä.
Astma (kreik. äst h ma = hengenahdistus),
kohtauksittain esiintyvä hengenahdistus. A.
bronchiale 1. nervosum perustuu
bronkiaali-lihasten kouristukseen, joka tekee
hengittämisen ahtaaksi. A. cardiale aiheutuu
verenkiertohäiriöistä keuhkoissa ollen sydämen
vaillinaisen toiminnan seurauksena. M. O-B.
Aston Manor [ästn mä’na], Birminghamin
koillinen esikaupunki, 77,310 as. (1901).
■Astor [ästa], amer. miljonääri- ja
lahjoittaja-suku. 1. John James A. (1763-1848)
muutti 20-vuotisena Saksasta Ameriikkaan,
jossa aloitti monipuolisen ja laajan
kauppaliikkeen ja perusti suuren omaisuutensa varsinkin
rakennustonttikaupoilla New Yorkissa ja sen
ympäristössä, perusti New Yorkin
Astor-kirjas-ten. — 2. Hänen poikansa William
Bark-house A. (1792-1875) jatkoi isänsä toimintaa
ja lahjoituksia kirjastolle. — 3. John James
A. (1822-92) jatkoi isoisänsä ja isänsä jäljissä;
hänen kuollessaan oli omaisuus kasvanut
100 milj. dollariksi ja lahjoitukset kirjastolle
l’/a milj. dollariksi. Kirjastossa on nykyään
n. 300,000 nidosta.
Astoria [ästö’ria], kaupunki Oregonin
valtiossa Ameriikan Yhdysvalloissa, Kolumbia-joen
varrella 15 km Isosta-valtamerestä sisämaahan
päin, 8,381 as. Viljan ja lohen vienti. A:n
perustivat turkiskaupan keskustaksi rikkaan
kauppiaan James Astorin asiamiehet v. 1811.
Satama. Paljon suomal. siirtolaisia, jotka
työskentelevät etupäässä lohenkalastuksessa.
Astraalihenget, muinais-itämaisten
uskontojen tähtipalveluksessa asutuiksi ajateltujen
tai-vaankappalten henget. Tämä käsitys jatkui
sitten kreikkalaisuudessa ja kristinuskossakin.
Astraalinen (lat. asträ’lis < astrum = tähti),
kaikki mikä koskee tähtiä; teosofiassa ja
spiritismissä kaikki, mikä kuuluu siihen maailmaan
tahi tasoon (astraalitasoon), minkä ajatellaan
olevan fyysillisen ja n. s. mentaalitason välillä.
Astraaiiruumis, uudenajan „salaisten
tieteiden", okkultismin (ks. t.), käsityksen mukaan
ihmisen toinen, kirkastettu (eteerinen) ruumis.
Astraalivalo (lat. asträ’lis < astrum = tähti),
tähtit., himmeä valo, mikä kirkkaina öinä
nähdään linnunradan tähtien välillä ja heikompana
muissakin taivaan osissa. Myöskin erään
valo-eetterin tapaisen eetterin nimitys, jota eetteriä
teosofien mukaan on kaikkialla avaruudessa.
Astrabad ks. Asterabad.
Astræa f-trë’-]. 1. Kreikkalainen
jumalatar. ks. Astraia. 2. Asteroidit (ks. t.).
Astragalos [ ra’-] (kreik. „luunikama"),
ra-kennust., se lista, joka erottaa pylvään, pilarin
tai pilasterin kapiteelin varresta. Usein se on
helmisauvan näköinen. E. R-r.
Astragalus,
kurjen li e r n c,
kasvisuku Leguminosæ-heimossa. Piikittömiä tahi piikkisiä
yrttejä,
ruohovar-puja tahi pensaita.
Lehdet parilehtisiä,
päätöparisia. Kukat
lehtihankaisissa
tertuissa tahi tähkissä.
Palot epätäydellisesti
pitkittäin
jakautuneet kahteen
lokeroon. Lukuisat lajit
(n. 1,200) levinneet
vanhan maailman lauhkeisiin ja lämpimämpiin
osiin. Suomessa 2 lajia, toinen A. oroboides,
Inarin-Lapissa, toinen A. alpvnus, eri osissa maata
soraisilla paikoilla ja pohjoisessa tunturipurojen
varsilla. Muutamista Kreikan ja Etu-Aasian
lajeista tihkuu n. s. traganttia (ks. t.).
(J. A. W.)
Astrahanj ks. A s t r a k a a n i.
Astragalus alpinus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
