- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
671-672

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asukasoikeus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



671

Asyli—Ateena

672

Suomen historiallisesta kirjallisuudesta
mainittakoon esimerkiksi Yrjö Koskisen „Pohjanmaan
asuttamisesta" (1857, Suomi-kirjassa), J. W.
Buuthin „Satakunnan asutusoloista keskiajalla"
(Hist. Arkisto, XV) j. n. e.

Asyli (kreik. asylon), alkuaan turvapaikka,
johon takaa-ajettu voi paeta; sellaisia olivat
muinaisessa Kreikassa temppelit, kristityissä
maissa kirkot, luostarit, sairaalat.
Oikeusjärjestyksen kehittyessä on tällaisten asvlien
tarkoituksenmukaisuus menettänyt merkityksensä,
(vrt. A s y 1 i o i k e u s). Nykyään sanotaan
asyleiksi erilaisia hyväntekeväisyyslaitoksia ja
hoitoloita.

Asylioikeus 1. turvapaikkaoikeus

merkitsee nykyisessä kansainvälisessä
oikeudessa sitä suojaa, jota valtio antaa toisista
valtioista sen alueelle paenneille henkilöille.
Turvapaikkaoikeus perustuu valtion
suvereniteettiin, joka sisältää sen, ettei mikään vieras
valtio saa sen alueella käyttää valtiovaltaansa.
Kuitenkin ovat useimmat nykyajan valtiot
keskinäisten sopimusten kautta sitoutuneet
luovuttamaan määrätynlaiset niiden alueelle paenneet
rikoksentekijät. Nämä sopimukset sisältävät
hyvinkin vaihtelevia määräyksiä, mutta yleisenä
piirteenä niissä kumminkin on, etteivät valtiot
yleensä luovuta valtiollisia rikoksentekijöitä
eivätkä omia alamaisiaan. 0. K:nen.

Asymmetria (kreik. osymmetri’a),
symmetrian, sopusuhtaisuuden puute;
asymmetrinen, epäsuhtainen.

Asymptootti (kreik. asy’mptötos < kielteinen
a, ja sympi’ptein = sattua yhteen). Käyrän
viivan asymptootti on suora tahi käyrä viiva, jota
käyrä alinomaa lähenee koskaan siihen
yhtymättä. Käyrän pinnan asymptootti on joko
tasainen tahi käyrä pinta, jota pinta aina lähenee
saavuttamatta sitä koskaan. (V. V. K.)

Asyndeettinen ks. Asyndeton.

Asyndeton [y’-] (kreik. = „sitomaton"), 1.
asyndeettinen esitystapa, jossa
suuremman elävyyden ja painon saavuttamiseksi
lauseet tai lauseenosat rinnastetaan ilman
sidesanoja, esim. mukka ruoka, runsas raippa,
tanner vuode, viima vaippa. A. K.

Asynkroninen moottori (kreik. kielteinen
a, syn = samalla, ja khronos = aika), i n d u k
t-sionimoottori, sähkömoottori, jota
käyttää yksi- tahi tavallisesti useampijaksoinen
vaihdevirta. Liike syntyy n. s. pyörivän
magneettisen kentän vaikuttaessa ankkurin
kierroksiin. Jos a:n moottorin ja virran synnyttäjän
pooliluku on sama, pyörii moottori jonkin
verran hitaammin kuin virran synnyttäjä; siitä
nimi.

Atabaska ks. Athabaska.

Atacama
kä’-J. 1. Suola-erämaa [-Antofa-gastan ja Ataeaman maakunnassa
Pohjois-Chi-lessä. — 2. Maakunta Pohjois-Cliilessä, 78,820
km", 75.507 as. (1905). Ylätasanko, johon
kuuluu suurin osa A.-erämaata. Chile-salpietaria,
kuparia y. m. vuorituotteita. Rannikolla
muutamia saaria, joissa on guanokerrostumia.

Atair ks. Altair.

Atak, kaupunki, ks. A 11 o k.

Atakki (ransk. utlaque), hyökkäys;
stake e r a t a, ahdistaa.

Ataksia (kreik. ataksi’a = epäjärjestys, järjes-

tyksen puute), puuttuva kyky toimittaa
sopusuhtaisia ja järjestettyjä liikkeitä, ilmenee
muutamissa selkäydintaudeissa, alkoholismissa y. m.

M. O-B.

Ataktinen (kreik. ataktos = järjestämätön,
epäsäännöllinen), liike, jolta puuttuu
sopusuhtaisuus ja varmuus, esim. a. astunta.

Atalante [-la’nte] (lat. myös Atala’nta),
kreikkalaisessa tarustossa esiintyvä urhea ja
nopeajalkainen impi. Toisten tarujen mukaan
A. on Skhoineuksen tytär, Boiotiasta kotoisin.
Avioliittoa vieroen A. pani miehelään-menonsa
ehdoksi, että kosija voittaisi hänet
kilpajuoksussa ; jos A. voitti, niin kosija menetti
henkensä. Monet kosijat saivat siten surmansa,
kunnes Hippomenes niminen nuorukainen heitti
kilparadalle kolme Aphroditeita saamaansa
kultaomenaa; kun A. pysähtyi niitä poimimaan,
pääsi H. ensinnä perille ja sai A:n omakseen.
Sittemmin A. ja Hippomenes muuttuivat
jalopeuroiksi. —- Toisissa taruissa taas A. on
Arkadiasta kotoisin, Iasioksen (tai Skhoineuksen)
tytär; kasvaa vuoristossa emäkarhun
imettä-mänä rohkeaksi metsästäjäksi. Miehiä vierovan
immen voittaa omakseen Meilanion, jolle hän
synnyttää Parthenopaios nimisen pojan.
—Ar-kadialainen A. liitettiin myös taruun
kuuluisasta Kaleydonin metsäkarjun ajosta (ks.
M e 1 e a g r o s) sekä muihinkin taruihin, niink.
Argonauttien ja Peeleuksen taruihin. —
Luullaan A:n olleen alkuaan Artemiin toisintomuoto
tai hänen kaltaisensa haltija. O. E. T.

Atamaani (ven. atama’n), kasakkaiu päämies,
kasakkapäällikkö; arttelin päällikkö;
Lounais-Venäjällä myös: kylänvanhin. vrt. H e t m a n.

Atavismi (lat. alavus = esi-isä), on sellainen
perinnöllisyys, että joku ominaisuus sivuuttaa
yhden tahi useampia sukupolvia; se periytyy
siis esim. iso-vanhemmista lastenlapsiin välillä
esiintymättä näiden vanhemmissa, vrt.
Perinnöllisyys.

Atbara, Niilin pohjoisin syrjäjoki, joka
lähtee Abessiinian vuoristosta ja yhtyy Niiliin
hieman eteläpuolella Berberin kaupunkia.

Atchin ks. A t j e h.

Atcliison [ätsisn], kaupunki Kansasin
valtiossa Yhdysvalloissa. Missourin varrella, 15,722
as. (1900).’ Myllyliikettä, konetehtaita.

Ate [ale] (kreik.), mielen sokaistuminen,
mielen hairaantumus, joka ilmenee rikollisissa
töissä ja lopulta johtaa turmioon. Olennoituna
Ate on milloin rikoksen ja turmion, milloin
koston ja rangaistuksen henki. O. E. T.

Ateena (kreik. Ath&nai, lat. Athe’nce,
uus-kreik. Api’na), Attikan maakunnan
pääkaupunki, ajoittain suuren valtiollisen liiton keskus,
vanhan helleenisen sivistyksen varsinainen ahjo,
nykyisen Kreikan pääkaupunki, sijaitsee
Attikan keskitasangolla n. 5 km:n päässä merestä.

A:n aikaisimmin asuttu osa on sen 156 m
korkea, lännestä itään suuntautunut linnavuori,
Akropolis, jonka laelta on löydetty
mykee-nalaisaikuisen kuninkaanpalatsin perustukset ja
jonka reunoja historiantakaisina aikoina kiersi
epäsäännöllisistä kivimöhkäleistä laadittu muuri
(P e 1 a r g i k o n) ; kallion keskikohdalla oli
Athena jumalattaren pyhäkkö. Enimmän osan
Akropoliin vanhempia rakennuksia hävittivät
persialaiset 480 e. Kr., mutta rauhan palattua

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0372.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free