Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Auerbach ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
701
Auerbach—Augsburg
702
non jäsenenä. A., joka aikanaan oli puolueensa
jaloimpia persoonallisuuksia, oli kantansa
puolesta lähellä Bernsteinin ja Vollmarin y. m.
edustamaa revisionistista suuntaa.
Auerbach, Berthold (1812-82), saks.
kirjailija, juutalaissyntyinen, lämminsydäminen,
selväpäinen kansanystävä. Tutki ja käänsi
Spi-nozaa, mieltyi hänen etiikkaansa, jonka
vaikutus tuntuu hänen runoudessaankin. Tuli
kuuluksi etelä-saksalaisten kansankuvaustensa,
„Schwarzwälder Dorfgeschichten" (1843-54)
kautta. Niitä seurasi yhtä suositut,
maalaisoloja kuvaavat romaanit „Barfüssele"
(„Avojalka" 185C), „Joseph im Schnee" („Juoseppi
lumessa" 1861) ja „Edelweiss" (1861), joista
kaksi ensinmainittua on suomeksikin käännetty.
Lisäksi A. toimitti kansankalenteria „Der
Gevattersmann" ja julkaisi näytelmät „Andree
Hofer" ja „Der Wahrspruch" sekä useita
romaaneja: „Auf der Höhe", „Neues Leben",
„Waldfried" y. m. V. T.
Auer-lamppu, itävaltalaisen Iv. Auer von
Welsbachin keksimä kaasuhehkulamppu, missä
valo saadaan kuumentamalla ilmansekaisella
valokaasulla n. s. sukkaa, joka hehkuessaan
antaa hyvin kirkkaan valon. Sukka, joka
sisältää 98-99 % cerium- ja 1-2 % thoriumoksidia,
valmistetaan kastamalla erikoisesti valmistettua
harsomaista kangasta mainittujen metallien
nitraattiliuvokseen ja polttamalla se, jolloin
kangas palaa ja jäljelle jää ainoastaan metallien
oksidit. Polttaminen suoritetaan vasta, kun
sukka on pantu lamppuun, mihin se on jääpä,
koska se polttamisen jälkeen on hyvin hauras.
Auerin lamppujen valovoima on 60-80
normaali-kynttilää. Auerin lamppua käyttäen tulee
kaasuvalo erittäin huokeaksi, ja kun siinä
kehittyy vähän lämpöä ja hiilihappoa, on se
terveydellisessäkin suhteessa edullinen.
Auersperg, Anton Alexander von
(1806-76), itävalt. runoilija, kreivi, käytti nimeä
Anastasius Grün, toimi politikkona,
ahdisti vapaamielisissä valtiollisissa runoissaan
„Spaziergänge eines Wiener Poeten" (1831)
kiihkeästi Metterniehin hallitusta ja ennusti
runossa „Schutt" innostuneesti vapauden koittoa.
Auerstädt, kylä Preussissa, Saksin
maakunnassa, Naumburgin ja Jenan välillä. Siellä
14 p. lokak. 1806 ranskalaiset Davoust’n
johdolla voittivat preussiläiset, samana päivänä,
jona Napoleon voitti heidät Jenan luona.
Da-voust sai voiton johdosta A:n herttuan arvon.
Augeias [-ye’iäs] (lat. Augias), kreikkalaisen
taruston mukaan auringonjumalan poika,
eeli-läisten kuningas; hänellä oli niin suuret
karjalaumat, että niiden kasaantuneesta lannasta
oltiin pääsemättömissä. Herakles otti
poistaakseen tämän maanvaivan yhdessä päivässä, ja
teki sen siten, että karjatarhojen läpi
(„Augei-aan tallit") johti virran. Kun A. ei tahtonut
maksaa sovittua palkkaa, niin syntyi sota, jossa
Herakles surmasi A:n.
Augias [-V-] ks. Augeias.
Augier [özjp], Guillaume Victor
Emile (1820-89), huomattavin ransk.
näytelmäkirjailija 19:nnen vuosis. puolimaissa. Parhaansa
hän antoi sarjassa yhteiskunnallisia komedioja:
„Le mariage d’Olympe", „Les lionnes pauvres",
„Les etfrontés", „Le flis de Giboyer", „Paul Fo-
restier" j. n. e. A. iskee niissä kovasti oman
aikansa kimppuun; hän ahdistaa suku- ja
raha-ylimystön tyhmyyttä, kunnianhimoa,
teeskentelyä, huijauksia, kokottilaitosta ja papistoa. Luja
kunniallisuuden ja terveen elämän vaatimus on
hänen kappaleissaan läpikäyvänä; niiden
ansioita on varsinkin vuoropuhelun ja
luonteenkuvauksen täsmällisyys, ja niiden merkitys sen
ajan draamarunoudessa oli suuri.
Augiitti, ryhmä monokliinisesti kiteytyviä
vihreitä, ruskeahkoja tai mustia
pyrokseenimi-neraaleja. Kemialliselta kokoumukseltaan ne
pääasiassa ovat kalsiumin, magnesiumin,
aluminiumin ja raudan silikaatteja.
Plagioklaasi-maasälpien ohella on a. pääosana useissa
vuori-lajeissa, kuten diabaaseissa ja basalteissa.
Au-giitti-nimeä käytetään toisinaan muistakin
py-rokseenimineraaleista, esim brontsiitista,
hyper-steenistä, diopsidista, diallagista y. m.
Augmentti (lat. augme’ntum = lisäke),
indo-eurooppalaiskielissä verbien menneen ajan
indi-katiivimuotojen alkuun liittynyt lyhyt e,
alkuaan kai adverbintapainen, johon verbi on
en-kliittisesti liittynyt. Esiintyy muinaisintian
kielessä a:na (esim. ä-bharat), kreikassa e:nä
(esim. i-phere) tai, kun verbivartalo alkaa
vokaalilla, sen alkuvokaalin pidennyksenä.
Useimpiin indoeurooppalaiskieliin siitä on jäänyt vain
hämäriä jälkiä. O. E. T.
Augmentti- 1. akumenttitalo (< lat.
aug-me’ntum = lisäke), aputalo. Näin nimitettiin
ruotujakolaitoksen voimassaollessa sellaisia
tiloja, joiden vero oli määrätty menemään
rusthollille korvauksena siitä, että tämä teki
ratsu-palvelusta. Sattui näet usein, että rusthollin
cman veron, jota maksamasta se vapautettiin,
ei katsottu täysin vastaavan ratsupalveluksesta
johtuvaa rasitusta, ja silloin myönnettiin
rusthollille joko kokonaan tai osaksi vero jostakin
toisesta tilasta, n. s. akumenttivero.
Aku-menttivero lakkautettiin elokuun 5 p:nä 1886
annetulla asetuksella, jonka kautta
ratsuvarus-tusvero peruutettiin rustholleilta kruunulle.
Siten menettivät akumenttitalot merkityksensä ja
muuttuivat tavallisiksi vero- tahi
kruununtiloiksi. O. Knien.
Augsburg, Baierissa, Schwabenin
hallituspiirin pääkaupunki, muinoin vapaa valtakunnan
kaupunki, Baierin ylängöllä Wertachin ja Leehin
yhtymäkohdassa, 94,825 as. (1905). Vilkas
viljakauppa, suuri pankkiliike ja huomattava
teollisuus: etenkin puuvilla-, villa- ja
metalli-tavaratehtaita ja olutpanimoita. Kaupungissa
on piispanistuin, monta oppilaitosta, suuri
kirjasto, runsas taulukokoelma ja museo, monta
vanhaa kaunista rakennusta, kuten raatihuone
„kultaisine saleineen" tuomiokirkko ja
Fugge-rin palatsi ihanine freskomaalauksineen.
Kuuluisa on Cottan kirjapaino. Tunnettu on n. s.
„Fuggerei", Fugger-veljesten 1519 perustama 53
taloa käsittävä hyväntekeväisyyslaitos, jossa
köyhät katoliset porvarit pienestä maksusta
voivat saada asuntonsa. — Kaupunki, joka on
syntynyt roomalaisten keisari Augustuksen aikana
perustamasta sotilassiirtolasta Augusta v i
n-delicorum, kohosi aikaisin tärkeäksi. V.
1268 se julistettiin vapaaksi valtakunnan
kaupungiksi. V. 1806 se joutui Baierille.
Kukoistuksensa kukkulalla oli kaupunki 15:nnen ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
