Tietosanakirja / 1. A-Confort / 731-732 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aussa ... - Austraalia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

läntisten erämaitten tienoilla näkee
muodostumia tertiäärikaudelta. Nuor-vulkaanisia
vuori-lajeja on itä- ja pohjoisreunoilla sekä
mantereen keskiosassa olevilla erämaanvuorilla.
Itäiset vuorijonot jatkuvat mahdollisesti Uudella
Guinealla, Uudella Kaledonialla ja Uudella
Seelannilla. — A:n voimme jakaa neljään suureen
maantieteelliseen maakuntaan: Itäosa, johon
A:n alpit ja niiden kummallakin puolen olevat
seudut kuuluvat, Keskellä oleva
lasken-m a „satahaaraisine joistoineen",
Arojär-v i e n alue sekä Länsiosa, jonka erämaat
ehkä ovat maanpallon autioimpia.
Ensinmainitussa maakunnassa näkee syviä laaksoja ja
paikoitellen hyvin luonnonihania seutuja; muut
ovat ainoastaan vähän muuttuneet, senjälkeen
kuin ne alastomina liiekkamatalikkoina
kohosivat aalloista.

Sisä-Austraalian aroa.

Vesistöt eivät missään maanosassa ole,
lukuunottamatta jään peittämiä Etelänapamaita,
niin vähiin kehittyneet kuin A:ssa. Siellä 011
vain yksi suuri jokialue, Murray-Darlingin, joka
päättyy valtamereen. Muita mereen asti
pääseviä jokia ci niukka sademäärä yleensä saata
muodostaa, ja kaikesta päättäen ne ylipäätään
ovat ehtymässä; A:n tulevaisuus on sentähden
synkempi kuin minkään muun maanosan.

Austraalialaisia viljelyskasveja.

A:n manterella 011 vulkaaninen voima nykyään
lamauksissa, mutta saarilla se vielä on täydessä
toiminnassa. Vulkanismi seuraa pitkiä
lialkei-mistoja. Tällaisia kulkee: 1. Uuden Seelannin
pohj.-saaren yli Tonga-saarille, 2. Uusien
Hebri-dein ja S:ta Cruzin yli, 3. Salomon-saarten ja
Uuden Britannian yli, 4. Sandwich-saarten yli.
Lyhempiä halkeamia on Marquesas-, Tubuai-,
Samoa- ja Seura-saarilla. Fidzi-saaretkin ovat
tuliperäisiä. Uuden Kaledonian vuoret
muistuttavat sangen paljon Uuden Seelannin
pohjoissaaren vuoria ja ovatkin ehkä näitten jatkoa.
Suurin osa Oseaanian ulkosaarista on
muodostunut koralliriutoista, jotka milloin vallien tavoin
reunustavat suurempien saarten rannikkoja,
milloin taasen ympäröivät saaria ja matalikkoja
laajoina renkaina (kehäriutat 1. atollit ks. t.).

Siniset vuoret.

Ilmasto on ylipäätään lämmin, sillä suurin
osa A.aa ja Oseaaniaa kuuluu troopilliseen
vyöhykkeeseen, mutta se on paljoa terveellisempi
kuin muissa troopillisissa maissa. Sentähden
onkin A. niin pian tullut asutetuksi, ja
siirtolaiset ovat täällä voineet ylläpitää isiltä
perimäänsä kulttuuria. Mitenkä paljon ilmasto
muuttelee seuduissa, jotka eivät ole kovinkaan etäällä
toisistaan, selviää, kun tarkastaa, mitenkä
vuoden keskilämpö vaihtelee. Kääntöpiirien
välisillä saarilla 1111 erotus kesä- ja
talvilämpömää-rän välillä ainoastaan 5°, jotavastoin se A:n
sisäosissa on 20-25°. Fidzi-saarilla on suurin
erotus joskus ollut 14° (kesällä + 32°, talvella
+ 18°). Keski-A:ssa 53° (kesällä -f 48, talvella
— 5° C). — A:n voi jakaa kolmeen
ilmastovyöhykkeeseen: 1. Pohjois-A. ja Melaneesian saaret,
joihin sateita tuova luoteis-monsuuni vaikuttaa.
2. Muut valtameren saaret, joilla koillis- ja
kaakkoispasadin leudot, mutta kuivanpuoleiset
tuulet puhaltelevat. — Tähän kuuluu myös
Itä-A., jonka vuoret ovat aivan kaakkoispasadin
tiellä, riistäen siltä kosteuden, kun se kohoaa
niiden rinteitten yli. — .3. Subtrooppinen A.,
jossa kesät ovat kuivat. Uuden Seelannin
etelä-saarella, joka kuuluu länsituulen vyöhykkeeseen,
on sademäärä suuri tuulen puoleisella rannalla.
Tästä on seurauksena upea kasvullisuus,
pirstoutunut rannikko ja runsas jäätikköjen
muodostuminen vuoristossa.

Kasvisto on sangen erilainen mantereen
ei i osissa. Kaikkialla on kuitenkin
ende|n i s m i (ks. t.) selvästi huomattavissa.
Kotimaastaan tuleva siirtolainen kummastelee

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>