Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Automobiiliurheilu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
746
Austraalia-Aasia Austraalialaiset kielet
740
5. Panssaroitu automobiili.
varten ovat etupyörät kiinnitettävät vivun tahi
ruuvilaitteen avulla kierrettäviin, akselin päässä
oleviin tappeihin. Jarruttamista varten
vaaditaan yleensä 2 toisistaan riippumatonta jarrua.
Vuosi Voittaja Maa Tehdas H V Matka CD X* Aika 1 Z- S SS S3
1900 Charron Ranska Panh.-Levassor 20 Pariisi-Lvon 566 9: 09: 00 61 km
1901 Girardot Englanti 40 Pariisi-Bnrdeaux 555 8: 51: 59 62 ..
1902 EdRe Napier 40 Pariisi-Innsbruck 590 10: 41: 58 55 ..
1903 Jenatzy Saksa Mercedes KO Irlannissa 592 6: 39: 00 89 ..
1904 Thérv Ranska Rich.-Brasier SO Taun uksessa 564 n: 50: 0.3 96 ..
1905 Théry „ 96 Auvergnessa 549 7: 02: 423 . 78 „
Tämän ryhmän automobiileja on hyvin monta
eri lajia suuruutta. Kuva 1 esittää
kahden-ajettavan automobiilin, joka on varustettu 7
hevosv. moottorilla ja jonka nopeus on 35 à 40
km tunnissa, kuva 2 kuorma-automobiilin, kuva 3
automobiili-omnibuksen. Pika-automobiilit voivat
kulkea aina 130 km tunnissa; bentsiinivarasto
voi kestää aina 700 km matkaa varten.
Sähköautomobiileja käyttää sähkömoottori,
joka saa virtansa vaunuissa olevasta
sähköakku-mulaattorista. Moottori on aina valmis
käytettäväksi, on helposti hoidettava, vaaraton, käy
tasaisesti ja melkein ääneti ja itse koneen
nopeutta voidaan muuttaa, joten tullaan toimeen
yksinkertaisella hammaspyörä- tahi
ketjuväli-tyksellä moottorin ja pyörien välillä.
Akkumti-laattori sitä vastoin on epämukava ja vaikeasti
hoidettava; se antaa sähköä korkeintaan 100
km matkaa varten, jonka jälkeen se on uudestaan
ladattava, ja se on uusittava noin 75 latauksen
jälkeen.
Höyryautomobiilit saavat liikkeensä
2-silinte-risestä höyrykoneesta (joko kaksois- tahi
yhdistetty kone). Höyryn kehittämistä varten
tarvitaan kattila, joka voi olla vaarallinen ja
vaatii alituista hoitoa. Lämmittäminen vaatii ’/,-1
tuntia. Käytännössä harvinaisempi kuin
edelliset. E. S-a.
Automobiiliurheilu (ks. Automobiili).
Automobiilikilpailut ovat erittäin
suuressa määrässä edistäneet
automobiiliteolli-suutta, sillä ne ovat enemmän kuin mikään muu
kiihottaneet tehtaita alituisesti parantamaan
tuotteitaan, ollen samalla ikäänkuin näiden
tuotteiden julkisina tarkastuksina. Niiden kautta
on uusia tehtäviä avautunut
automobiilienkonst-ruktööreille, ja moni teknillinen ongelma on
niiden avulla voitu onnellisesti ratkaista.
Vaikutusvaltaisimmat ovat tässä suhteessa olleet n. s.
Gordon Bennet t-k ilpailut — vuotuiset
kansainväliset kilpa-ajot ameriikkalaisen
sanomalehtimiehen Gordon Bennettin (ks. t.)
lahjoittamasta kallisarvoisesta palkinnosta. Näissä
kilpailuissa edusti kunkin maan teollisuutta
korkeintaan kolme vaunua. Miten suuressa määrin
vaunujen suuruus ja nopeus vaihteli niinä
kuutena vuotena, joina näitä kilpailuja
toimeenpantiin, ilmenee alempana olevasta taulusta.
Muita huomattavia kilpailuja viime vuosilta
mainittakoon: Pariisi-Berliini (1901),
Pariisi-Wien (1902), Pariisi-Madrid (1903), vuosittain
uudistuvat Ardennein ajot Ranskassa,
Vander-biltin ajot Ameriikassa, Herkomerin ja Prinssi
Heinrichin ajot Saksassa y. m.
Paitsi näitä maantiekilpailuja ja radalla
suoritettuja lyhyempiä ennätysajoja on aivan viime
aikoina
toimeenpantu eräitä
pitkiä turistiretkei-lyjä, joissa on
erikoisesti pidetty
silmällä
automobiilin kestävyyttä
ja koneiston
luotettavuutta. Kuuluisimmat näistä
ovat
Peking-Pariisi (1907;
voittaja ruhtinas
Borghese, vaunu it. Itala-tehtaan
tuo-sekä N e w-Y o r k-P a r i i s i (1908 ;
voittaja saksal. luutnantti Koeppen, vaunu saksal.
Protos-tehtaasta). -Iskin-.
Automobilismi (vrt. Automobiili),
automobiiliurheilu (ks. t.).
Automobilisti (ks. Automobiili),
aiito-mobiiliurheilun harjoittaja.
Autonomia (kreik. autonomi’a = valtioll.
riippumattomuus < auto’s = itse, ja nomos = laki),
oikeus itse säätää lakinsa. Täydessä määrin
a. kuuluu valtiolle, mutta saattaa
eriasteisena kuulua muunlaatuisillekin yhdyskunnille,
esim. maakunnille, kunnille, korporatsioneille,
vieläpä suvuillekin (esim. Saksassa „hallitsevain
sukujen vertaisiksi" tunnustetut ylhäis-aateliset
suvut saattavat määrättyjen rajain sisällä
säätää itselleen n. s. huonekuntalakeja).
Entisaikoina nauttivat esim. läänitysherrat sekä
joskus muut yksityiset ja vielä useammin erinäiset
korporatsionit, kuten ammattikunnat,
rajoitettua autonomiaa. Kirkolliset yhdyskunnat
nauttivat useasti vieläkin oikeutta omaan
lainsäädäntöön sisäisissä asioissaan, esimerkkinä siitä
on evank.-luterilainen kirkko Suomessa. Yleensä
on kehitys kuitenkin selvästi kulkenut siihen
Scipio
tetta)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
