Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Autotypografia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
749
Austraalia-Aasia Austraalialaiset kielet
740
valokuvatulle levylle muodostuu kuva pelkistä
pisteistä. Täten saatu rasterinegatiivi
kopioidaan
valonherkällä aineella
päällystetylle kupari- tai
sinkkilevylle ja
syövytetään siihen
hapolla. Näin
syntynyttä kliseaa
käytetään sitten kuvan
monistamiseen.
Rasterin jäljet näkyvät
selvästi kuvaa
suurennuslasilla tarkastettaessa. —
Miin-cheniläiset Meisen-baeh ja Schmaedel
ovat ensimäisinä
(1881) käytännössä
toteuttaneet tämän
keksinnön, joka
sittemmin on saanut
aikaan täydellisen
mullistuksen
kuvain-jäljentämisen alalla.
A.-jäljennös on
halvempi ja
valmistustavaltaan paljoa
yksinkertaisempi kuin
puupiirros ja esittää
jäljennettävän kuvan
valokuvan
tarkkuudella. Suurin osa
tämän tietosanakirjan
kuvia on
autotypio-ja. -— Käyttämällä
kolmea tai neljää eri
väreillä (punaisella,
keltaisella, sinisellä,
mustalla) painettavaa kliseaa valmistetaan
väri-painoksia, joissa värillisen alkukuvan kaikki
värit saadaan esiintymään. M. m. liitekuvamme
„Suomen laululinnut" on painettu neljällä
auto-typiaklisealla.
Autotypografia (kreik. auto’s - itse, typos
= jäljennös, ja graphein = kirjoittaa),
vanhanai-kuinen nimitys tavalle monistaa käsikirjoitusten,
piirustusten y. m. s. faksimileitä. ks. F o t
o-t y p i a.
Autuaitten saaret. Useissa
muinaisuskonnoissa (egyptiläisessä, babylonialaisessa,
kreikkalaisessa) ilmenee sellainen käsitys, että hyvät
ihmiset kuolemanjälkeisessä elämässä viettävät
autuasta elämää suurten vesien takaisilla
saarilla, joille pääseminen vaatii monien vaarojen
voittamista. [E. Kaila, „Manalan pelkoa ja
kuolemattomuuden toivoa muinaisuuden
kansoilla", Jyväskylä, 1907.] E. K a.
Autuinen, maatila Lemussa, kuului ennen
Lode- ja It^imæus-suvuille.
Autun [otö’], kaupunki Ranskassa
Bourgog-nessa, Saöne-et-Loiren departementissa, 15,764
as., Arroux-joen varrella. Piispanistuin, vanha
v. 1178 valmistunut tuomiokirkko. A. oli
roomalaisten Augustodunum.
Autuus, täydellisyyden tila, joka useitten
uskontojen mukaan odottaa uskovaisia
haudantakaisessa elämässä. Kristinuskon mukaan
saavat jumalanlapset jo tässä elämässä Jumalan
valtakunnan jäseninä nauttia autuutta (Matt.
5j-,j). — Siitä opista, jonka mukaan kaikki
ihmiset viimein tulevat autuaiksi, vrt.
Apokatas-t a s i s. E. K-a.
Autuuttaminen ks. Beatifikatsioni.
Auvaisberg, maatila Kuusiston salmen
rannalla, kuuluva kunnallisneuvos C. G.
Rosen-bergille.
Auvergne [ovü’rnj], aikaisemmin maakunta
Keski-Ranskassa, käsittäen nykyiset
departementin Puy-de-Döme, Cantal ja osan
Haute-Loi-rea, n. 14,000 km2. A. käsittää osan Ranskan
keskiylänköä, joka maapallon myöhemmillä
kehitysasteilla, oligoseeniajasta kvartääriaikaan,
on ollut erittäin tuliperäistä. Paksut
laava-kerrokset peittävät suuria aloja ja huiput ovat
kaikki sammuneita tulivuoria, korkeimmat niistä
etelässä olevat Mont Doré (1,886 m) ja
Cantal (1,858 m). Ylängöt ovat yleensä
hedelmättömiä, mutta ovat hyviä laidunmaita. Sen
vuoksi on karjanhoito pääelinkeino. Allier ja
Dordogne lisäjokineen virtaavat A:n lävitse ja
muodostavat hedelmällisiä laaksoja, joissa viljan-,
hedelmien- ja viininviljelys menestyy.
Kivihiiltä ja metalleja, kuten rautaa, lyijyä, vaskea,
saadaan vuorista jonkun verran, samoin kuin
arvokkaita kivennäisvesiä. Asukkaat,
muinaisten arvernien jälkeläisiä, elävät köyhyydessä,
osa siirtyy Pariisiin työmiehiksi. — Pääpaikat
ovat Clermont ja Aurillae.
Aux .. . ks. myös A u k s___
Auxerre [oksä’r]. Ranskan departementin
Yonnen pääkaupunki, Bourgognen maakunnassa,
Yonne-joen varrella, kaunis keskiaikainen
tuomiokirkko, 18,901 as. (1902).
Ava, Birman muinainen pääkaupunki,
Ira-vadin varrella, nyk. rappeutunut;
muistomerkkejä suuruudenajoilta (buddhalaisia
temppeleitä kullattuine torneineen), n. 8,000 as. (ennen
50,000).
Avaarit, muinainen kansa, nähtävästi
turkki-lais-tataarilaista sukuperää, joka 6:nnen vuosis.
loppupuolella Mustan-meren pohjoispuolelta
siirtyi nykyiseen Unkariin, johon perusti valtansa
ja josta teki hävitysretkiä Saksaan ja Italiaan.
Leiripaikkojaan he ympäröivät
ympyrämuureil-la, joita joskus oli useampia sisäkkäin
(„avaa-rien renkaita"). Voitettuja maan entisiä
asukkaita avaarit kohtelivat suurella kovuudella,
kertomuksen mukaan valjastaen heidät auran
eteen. Kaarle Suuri teki 8-vuotisella sodalla
791-799 lopun avaarein vallasta, ja avaarit
katosivat pian niin täydellisesti, että „hävinnyt kuin
avaari" tuli puheparreksi. K. G.
Avainpiika, arvoltaan ensimäinen
naispalvelija, taloudenhoitaja vanhassa (aatelis-)
kartanossa. „Autuas avainpiika, käy tupaan, käy
kotaan, keikuttelee kellariin" (suom.
sananlasku). S. G.
Avainvalta, kirkollisessa kielessä synteihin
sitominen ja niistä päästäminen (Matt. 16„), ei
alkuperin merkitse muuta kuin sitä valtaa ja
velvollisuutta, joka jumalansanan julistajalla on
tämän sanan perustuksella ja siis Jumalan
nimessä julistaa synninpäästö syntejään katuvalle
ja kieltää se katumattomalta. Näin käsittää
asian luterilainen kirkko. Katolinen kirkko
sitävastoin käsittää avainvallan hengelliseksi
tuomiovallaksi, joka kuuluu paaville ja yleensä
Autotypia; verkossa on 20 viivaa
cm2:llä.
Suurennettu osa ylläolevista:
verkossa oa 10 viivaa cm-:llä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
