Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baccalauréat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
791
jälkeensä; jotkut niistä tulivat aikanaan sangen
huomattaviksi taiteilijoiksi.
Bachin tuotteliaisuus oli erinomaisen runsas
ja harvinaisen monipuolinen. Hänen
pääteoksinaan on mainittava 5 vuosikertaa
kirkko-kantaatteja kirkkovuoden kaikkia
pyhä-ja juhlapäiviä varten (niistä ovat suuret osat
hukkaantuneet), 5 sävellystä Vapahtajan k ä
r-si m is historiaan (ainoastaan 2 säilynyt,
maailman kuulu Mattheus-passio sekä ehkä
vieläkin ihanampi Johannes-passio), suuri joukko
messuja (säilynyt suurenmoinen H-mol
[„Korkea"]-messu sekä 4 pienempää), 5-ääninen
Magnificat, 3 j u h 1 a o r a t o o r i a
(jouluksi, pääsiäiseksi ja helatorstaiksi), pianolle
m. m. useita viehättäviä sarjasävellyksiä
sekä ennen kaikkea suurteos: „D as
Wohl-temperirte Clavier" (48 preluudia ja
fuugaa, joka sisältää tyhjentymättömän
aarte-liiston moniliohteista sävelrunoutta, syvää,
heleätä, inahtavaa, hellää, siroa, leikillistä, ja
on epäilemättä laajalti vaikuttanut sävelaistin
jalostumiseen niin taiteilijoissa kuin yleisössä,
ollen parasta musiikkianalyysin ainesta
vanhemman ajan tyylin alalta ; urkukirjallisuuden
perustuksena ovat Bachin urkuteokset (9 suurta
nidosta), eikä niitä voittanutta ole lajissansa
vielä ilmaantunut; kaiken tämän lisäksi tulevat
hänen sävellyksensä orkesterille ja eri
soolosoittimille; näiden joukossa tavataan verrattomia
helmiä.
Bachin taide oli hänen sydämensä vilpitöntä
totuuden ilmausta; siksi ei häntä hänen oma
pintapuolinen aikansa ymmärtänyt, ja hänen
teoksensa saivat enimmäkseen jäädä
julkaisemattomina unohduksiin, kunnes Mendelssohn ne
100-vuotisesta unesta herätti. Suomessa on
Richard Faltin saattanut Bachin teokset tunnetuiksi
ja siten tehnyt nuoren säveltaiteemme
kehitykselle arvaamattoman palveluksen, jonka syvä
vaikutus on vastaisuudessa vielä täydemmin
selviävä ja ilmenevä. — 2. K a r 1 P h i 1 i p p E m
a-nuel B. (1714-88), ainoa suuren Bachin pojista,
jolla on ollut pysyvää vaikutusta säveltaiteen
kehitykseen ; oli etevä pianisti, v. 1740-67 Fredrik
Suuren hovisoittajana, sitten Hampurissa
soiton-johtajana; sävelsi etenkin pianoa varten. Hän
on tyylissään varsin loitolla isänsä sävystä,
mutta vaikutti tehokkaasti pianosonaatin
muodolliseen kehitykseen. /. K.
Bache, Otto (s. 1839), tansk. taidemaalari,
tunnettu etenkin eläinmaalarina, opiskellut
Pariisissa ja Italiassa, sittemmin Kööpenhaminan
akatemian professori v:sta 1887 ja sen johtaja
1890-1892. Paitsi eläimiä on hän maalannut
historiallisia tauluja, muoto- ja ryhmäkuvia.
(R. E. n.)
Bachelier [baslië’] (ransk.), ylioppilas,
kandidaatti. vrt. Baccalaureus.
Bachelor [bätsela] (engl.), ensimäinen, alin
yliopistollinen oppiarvo Englannissa,
„kandidaatti"; sen saavuttamiseen lasketaan
tavallisesti menevän kolme vuotta. Bachelor of
a r t s /av ätsj vastaa suunnilleen meidän
„filosofian kandidaattiamme". Muissa tiedekunnissa:
B. o f di vi nity [-vi’niti] teologisessa, B. o f
1 a \v s [löz] lakitieteellisessä, B. of medicine
[sin] lääketieteellisessä. vrt.
Baccalaureus.
792
Bachke, Ole Andreas (1830-90), norj.
lainoppinut ja valtiomies. B. oli aikanaan
pohjoismaiden etevimpiä lakimiehiä ja varsinkin
Norjan lainsäädäntöön hänen vaikutuksensa oli
suuri. Hänen tieteellisistä teoksistaan
mainittakoon: ,,Om det borgerlige ægteskab" (1861),
„Om forbrydelsers sammenstöd" (1862), ,,Om
den såkaldte litterære og kunstneriske
eien-domsret" (1871-1875), „Udkast til lov om
ret-tergangsmàden i straffesager". V. 1879 B. tuli
miuisteristön jäseneksi, mutta menetti
vetokysy-myksen johdosta virkansa yhdessä Selmerin
miuisteristön muiden jäsenten kanssa
valtio-oikeuden tuomion kautta v. 1884.
Bachman, saks. lääkäri, ks. R i v i n u s.
Bachofen, Johann Jakob (1815-87),
sveits. oikeushistorioitsija; teoksellaan „Das
Mutterrecht" (1861, 2 pain. 1897) B. on
uran-aukaisioita vertailevan oikeustieteen alalla.
Bacillariaceæ ks. Ruskolevät.
Bacillus, sauvanmuotoinen bakteeri, ks.
Bakteerit. — Fiämt. hyönteissuku suorasiipisten
lahkosta.
Back [bäk], S i r George (1796-1878), engl.
amiraali ja napamaiden tutkija. B. otti osaa
Franklinin ja Richardsonin retkikuntiin
1819-23 ja 1825-26 sekä johti 1833-35 omaa
retkikuntaansa Ameriikan pohjoisosissa, jolloin myös
hänen nimeään kantava Suuri Kalajoki (ks.
Back River), löydettiin. IV. S-m.
Backer, Harriet (s. 1845), norj.
maalaa-jatar, opiskeli Miinchenissä ja Pariisissa;
maalaa muotokuvia ja varsinkin interiöörejä, joita
Hin käsittelee koloristisella taituruudella ja
säteilevissä valovaikutelmissa.
Backer, Jakob (1608-51), holl. taidemaalari,
Rembrandtiu ystävä ja hänen vaikutuksensa
alainen, työskenteli Amsterdamissa maalaten
enimmäkseen muotokuvia mestarinsa tyyliin.
Backer-Gröndahl, Agathe Ursula (s.
1847), norj. pianisti ja säveltäjätär; hänen
herttaiset laulunsa ovat Suomessakin suosittuja.
I. K.
Backfisch (saks.), oik. „paistinkala";
sittemmin: tyttöletukka, joka tahtoo käydä
aikaihmisestä.
Backlund, Johan Oskar (s. 1846), ruots.,
tähtitieteilijä, kotoisin Vermlannista. B. tuli
1873 assistentiksi Tukholman observatoriin,
1875 dosentiksi Upsalan yliopistoon, 1876
obser-vaattoriksi Tarttoon, 1879 apulaisastronomiksi
Pulkovan observatoriin, 1883 Pietarin
tiedeakatemian jäseneksi. V:sta 1895 hän on
Pulkovan tähtitieteellisen laitoksen johtaja. B. on
etevä sekä teoreettisena että käytännöllisenä
tähtitieteilijänä. Teoreetikkona hän on tutkinut
sekä yleensä häiriöteorioja koskevia kysymyksiä
että erittäin pikku planeettien ja Jupiterin
kuiden teoriaa, mutta varsinkin tärkeän n. s. Encken
komeetin liikuntoa. Huippuvuorilla suoritettujen
astemittausten venäläisen osan johtaja.
Perustanut Pulkovan observatorin haaraosaston
Odessaan ; sitäpaitsi on muidenkin haaraosastojen
perustaminen jo päätetty. B. on monessa
suhteessa Venäjällä ollut aloitteentekijänä ja
elvyttäjänä käytännöllisen tähtitieteen, geodesian ja
seismologian alalla. A. D.
Backman, Kaarle (1805-56), suomal.
koulumies, synt. Loviisassa. Tuli ylioppilaaksi Vii-
Bache—Backman
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
