Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baden ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
797 Baden
kastanja ja mantelipuu (Reinin laaksossa),
hedelmät (omenat ja päärynät) ja viini (n. 375,000
hl vuosittain). — Kotieläiminä pidettiin 1900
n. 76,000 hevosta, 652,000 lehmää, 498,000 sikaa,
sitäpaitsi lampaita, vuohia, mehiläisiä ja
siipikarjaa. Metsät tuottavat vuosittain n. 35 milj.
mk. B:ssa ei ole paljo hyödyllisiä mineraaleja,
mutta sen sijaan useita kivennäisliihteitä
(Baden-Baden y. m.). — Teollisuus on vilkas, vaikkei
maassa ole kivihiiliä. Tärkeät ovat puuvilla- ja
silkkikutomot, tupakka-, kone-, nahka-, paperi-,
kumi-, kemialliset y. m. tehtaat.
Tehdaskau-pungeista ovat Mannheim, Karlsruhe,
Pforzheim ja Freiburg tärkeimmät. — Kauppa on
vilkas. Mannheim, joka sijaitsee Reinin
liikenteen päätekohdassa, on Badenin ja koko
Etelä-Saksan tärkein kauppakaupunki. Rautateitä on
yli 2,000 km. Valtio ja sivistys. B:ssa
on 2 yliopistoa (Freiburgissa ja Heidelbergissä),
teknillinen korkeakoulu (Karlsruhessa) ja useita
kouluja. — Hallitusmuoto (22 p. elok. 1818) on
perustuslaillinen. Hallitusvalta on
suurherttualla : lainsäätämisvalta on hänellä ja
valtiopäivillä yhteisesti; valtiopäivät ovat jaetut
kahteen kamariin. Saksan valtiopäiville B. lähettää
14 edustajaa, liittoneuvostossa sillä on 3 ääntä.
Posti- ja lennätinlaitos ovat Saksan valtakunnan,
mutta rautatiet ovat suurimmaksi osaksi B:n
valtion. Vuotuinen kulunkiarvio lasketaan n.
100 milj. markaksi. Valtiovelka nousee 570 milj.
mk:aan. Armeija muodostaa Saksan 14:nnen
armeijakunnan. B:n värit punainen ja keltainen.
Pääkaup. Karlsruhe. W. S-m.
Historia. Roomalais ajalla B. oli osa
provinssia Agri decumatcs. Kansainvaellusten
aikana alemannit ja sen jälkeen frankit valloittivat
maan. Kaarle Suuren seuraajien aikana syntyi
maassa useita pieniä herttuakuntia. Nykyinen
ruhtinassuku johtaa alkuperiinsä Bertoldista,
Zäihringenin suvusta. Hohenstaufilaiset keisarit
lisäsivät tämän suvun alueita. Interregnumiii
aikana muudan Bertoldin jälkeläisiä, Rudolf,
edelleen lisäsi alueitaan. Hän oli B:n
markkreivikun-nan varsinainen perustaja. Eri vaiheiden jälkeen
jaettiin B. v. 1527 kahden haaran kesken, toinen
oli B. Baden, toinen B. Durlacli. Uskonpuhdistus
sai jalansijan molemmissa maissa, mutta
kiellettiin pian ensinmainitusta. Suurin osa väestöä
jäi katoliseksi. B. Durlachissa hallitsi vv.
1709-1738 Karl Wilhelm, joka perusti
Karlsruhen; hiir.tä seurasi hänen pojanpoikansa Karl
Friedrich, joka v. 1771 peri B. Badenin.
Liittymällä Napoleoniin Karl Friedrich saattoi
suuresti lisätä maansa alueita. Hänestä tuli
vaaliruhtinas (1803) ja suurherttua (1805). Karl
Friedriehiii (k. 1811) seurasi hänen
pojanpoikansa Karl Ludvig Friedrich, joka Leipzigin
taistelun jälkeen v. 1813 rikkoi välinsä
Napoleoniin ja liittyi liittoutuneihin. Tämän johdosta
B. sai pitää alueensa muuttumatta. V. 1818 B.
sai perustuslaillisen valtiomuodon
kaksikama-risine eduskuntineen, joka kauan oli Saksan
vapaamielisin. Heinäkuun vallankumouksen
jälkeen poistettiin vielä eräitä yksinvaltiuden
jätteitä; m. m. säädettiin painovapaus. 1848
vuoden vallankumousliikkeet ulottuivat
Badeniinkin, aikaansaaden siinä seuraavana vuonna
kapinan, joka vain Preussin sotajoukkojen avulla
saatiin kukistetuksi. V. 1856 tuli suurhert-
Badics 798
tuaksi Friedrich, joka voimakkaasti hallitsi
maata vapaamieliseen suuntaan. Peljäten
Bismarckin anastuspolitiikkaa Friedrich liittyi .v.
1866 Itävaltaan, mutta teki Königgriitzin
tappelun jälkeen nopeasti rauhan Preussin kanssa.
V. 1870 asetti suurherttua sotajoukkonsa
Preussin kuninkaan Wilhelmin komennon alle.
Badenia on yhä edelleen hallittu vapaamieliseen
suuntaan. Progressiivinen tulovero on säädetty.
Munkkikunnat, ovat kielletyt. Välitön vaali
valtiopäiville säädettiin 1904. K. K. B.
Baden /-«-/. 1. Kaupunki Aargaun kanttonissa
Sveitsissä Limmat-joen varrella, n. 6.200 as.
Kylpypaikka kuumine rikkilähteineen, joita jo
roomalaisaikana käytettiin leiniä ja
reumatismia parannettaessa. Nyk. n. 20,000
kylpyvie-rasta vuodessa. — 2. Ala-Itävallan kaupunki
Wienin eteläpuolella, 12,247 as. (1901). Myöskin
kylpypaikka rikkilähteineen, n. 25,000
kylpy-vierasta, jotka etsivät parannusta samoihin
tauteihin kuin Sveitsin B:ssa. Roomalaisajalla oli
paikan nimi Aquæ Pannonicæ. Ympäristöllä
harjoitetaan suurta viininviljelystä. W. S-m.
Baden-Baden [bä- bä-], kaupunki Badenin
suurherttuakunnassa, Schwarzwalds laaksossa,
16,237 as. (1905), kuuluisa kylpypaikka (roomal.
Ayuce Aureliæ), jota käytetään leinin,
ram-puuden ja sisätautien parantamiseksi. B.-B. 011
kaunis kaupunki suurenmoisine
kylpylaitoksi-neen ja mainioine hotelleineen. Sen kuulu
pelipankki sulettiin 1872. — Läheisyydessä on
Badenin suurherttuan kesäpalatsi. TV. S-m.
Badeni ]-ë’-], Kazimierz (s. 1846), itäv.
valtiomies, synt. Galitsiassa, jonka maaherraksi
hän tuli 18S8. 1895 B. kohosi
ministeripresi-dentiksi ja sisäasiain ministeriksi. Hänen
kieli-asetuksensa, joka soi Böömin ja Määrin
slaavilaisille suurempia kielellisiä oikeuksia, herätti
saksalaisten tyytymättömyyden ja aiheutti
hänen eronsa 1897.
Baden-Powell [bädn pausl], Robert
Stephenson S m y t h (s. 1857), engl. sotilas.
Puolusti buuri-sodassa Mafekingin kaupunkia vv.
1899-1900, kunnes se vapautettiin piirityksestä;
tuli 1903 Englannin ratsuväen ylitarkastajaksi;
julkaissut oivallisen käsikirjan
tiedustelupalve-1 uksesta „Aids to scouting" (1899). (O. II.)
Badia y Lablich
i’a i lebli’tsj, Domingo
(1766-1818), esp. matkailija, tutki ensin [-luonnontieteitä ja itämaisia kieliä.
Ympärileikkautettuansa itsensä hän teki 1801
muhamettilaisena Pohjois-Afrikassa matkan, jolla myös oli
valtiollinen tarkoitus lähentää Marokkoa
Espanjaan. Väärennetyillä asiakirjoilla hänen onnistui
uskottaa olevansa profeetan sukulainen ja hän
saavutti Marokossa suuren menestyksen. Kun
Espanja luopui tuumistaan Marokkoon nähden,
B. teki matkan Mekkaan halki muhamettilaisen
maailman ja sen suuresti kunnioittamana.
Badics, Ferenc [badits färänts] (s. 1854),
unk. kirjallisuusliistorioitsija,
reaalilyseonopet-taja Budapestissä (v:sta 1S91), julkaissut joukon
arvokkaita kirjallisuushistoriallisia
erikoistutkimuksia, joista huomattavimmat: „Gaal Jözsef
élete és munkäi" („J. Gaalin elämä ja teokset",
Budap. 1881), ,,Fåy Andrås életrajza" („A. Fäyn
elämäkerta", Budap. 1890) ; toimittanut yhdessä
Zs. Beöthyn (ks. t.) kanssa julkisuuteen laajan,
kuvitetun unkarilaisen kirjallisuuden historian
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
