Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baksay ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Bakteriologia Baku
820
Bakteerioppi (Bakteriologia) on
edistynyt varsinkin n. s. puhdaskulttuurien kautta
sterilisoidulla ravinto-alustalla. Eri
bakteeri-lajien kasvutapa tällaisella alustalla tekee lajien
määräämisen, johon ainoastaan morfologiset
tuntomerkit ovat riittämättömät, mahdolliseksi.
— Bakteerit voidaan jakaa seuraaviin
„heimoihin"’: 1. Bacleriaceæ I. Bacillaceæ: solut enemmän
tahi vähemmän sauvamaisia, useimmin
muodoltaan säännöllisiä; toisinaan, varsinkin
epäedullisissa olosuhteissa, syntyy säännöttömiä
(invo-lutsioni-) muotoja (esim. kurkkumätäbasilli),
toisinaan solut kasvavat rihmoiksi, joissa vasta
värjätyissä valmisteissa (preparaateissa) saattaa
erottaa bakteerit toisistaan, tahi ovat ne jo
värjäämättä helposti erotettavissa. 2. Coccacece,
kokit: erikokoisia pallonmuotoisia soluja.
Saattavat olla aivan ilman järjestystä
(ilicro-cocctis), ketjuissa (Streptococcus) tahi
pumpulitukkoa muistuttavissa ryhmissä (Sareina). 3.
Spiril/aceæ-heimossa. ovat solut kierteisiä ja
voivat olla joko kankeita (Spirillum) tahi taipuisia
(Spiroelirete). 4. Bcggiatoaceæ,
rikkibak-t e e r i t, jotka ovat rihmamaisia liikkuvia
soluja, hajoittavat mätänevässä vedessä
muodostuvaa rikkivetyä erottaen sisäänsä rikkiä, jonka
sitten hapettavat rikkihapoksi. — Ensimäiset,
jotka huomasivat ja selittivät bakteereja, olivat
Leeuwenhoek (1675) ja myöhemmin 0 F
M ii 1 1 e r, mutta vasta Ehrenberg käsitti ne
itsenäisiksi elollisiksi olioiksi ja liitti ne (1838)
Vibrio nimellä infusoreihin. F. Cohn selitti ne
1853 kasveiksi, ja samoihin aikoihin liittivät
Nägeli, de Bary y. m. ne sieniin.
Pasteur, Davaine y. m. osoittivat niiden
osallisuuden käymis- ja mätänemisilmiöihin sekä
eiäisiin tauteihin (pernarutto). R. Koch
saattoi todistaa kokonaisen sarjan tauteja riippuvan
aivan määrätyistä bakteereista. Aivan viime
aikoina on huomattu bakteerien vaikutuksen
syyksi niiden erittiimät ainevaihdostuottect, joka
keksintö on johtanut varsinkin Beh ringin
kehittämään seerum-terapiaan.
Bakteriologia (kreik. baktPrion = sauva, ja
logos = oppi) ks. Bakteerit.
Bakteroidit (kreik. bakttfrion = sauva),
nystyräbakteerit, ovat hernekasvien
juurinystyröissä esiintyviä, hajaantumistilassa
olevia, muodottomia ja luonnottoman suuria
bakteereja, jotka kasvi imee itseensä saaden siten
niiden yhteyttämän typen.
Baktra ks. B a k t r i a.
Baktria, muinaisen Persian maakunta, ylisen
Oksus-(Amu-) joen varrella, ulottui
Paropami-suksesta etelässä Tiensaniin pohjoisessa,
pääkaupunki oli Baktra (nvk. Balch).
Baktria-laiset, jotka kuuluivat indoeurooppalaisten
iraanilaiseen haaraan, muodostivat Kavja
hallitsi ja.su vnn aikana erikoisen valtakunnan ja
säilyttivät meedialaisen ja persialaisen vallan
aikana jonkunlaisen itsenäisyyden.
Persialaisval-lan kukistuttua 330 koetti satraappi Bessos
riistäytyä itsenäiseksi, mutta Aleksanteri Suuri
valloitti maan. Tämän kuoleman jälkeen B. joutui
Seleukidien vallan alle, kunnes maaherra
Dio-dotos 256 e. Kr. muodosti itsenäisen
kreikkalais-baktrialaisen valtakunnan. Sittemmin B. on
ollut useiden vallan alaisena, turkkilaisten,
sassanidien, mongolien, afganilaisten. — Kreikka-
laisten kertomusten mukaan B. on Zoroasterin
uskonnon kehto.
Baku [-u]. 1. Venäjän kuvernementti
Trans-Kaukaasiassa. Kaspianmeren rannalla, 39,160
Hakun naftatorneja.
km1, yli 1,000,000 as. Pohj.-osa vuorinen
(Kaukasus, Sah Dagh, 4,255 m, Basardinsi 4,480 m
vi. merenp. olevine huippuineen), muuten
tasankoa (Kura- ja Aras-jokien laaksot), vaihdellen
aroa ja hedelmällistä maata. Mutavulkaaneja,
kaasu- ja naftalähteitä. Harjoitetaan
maanviljelystä (viljaa, viiniä) karjanhoitoa, kalastusta.
Asukkaat: tataareja (’/,), lesgejä, armeenialaisia,
juutalaisia y. in. -— 2. Kuvernementin
pääkaupunki, sijaitsee pienen lahden rannalla,
eteläpuolella Apseronin niemimaata, n. 179,133 as., niistä
200 skandinaavilaista. Kaspian rautatien
pääasema, Batum-Bakun rautatien päätekohta;
linnoitus, Kaspian laivaston pääasemapaikka, hyvä
satama telakoineen ja konepajoineen; harjoittaa
suurenmoista vuoriöljyteollisuutta. Pohj.-osa,
Tsernyj Gorod („musta kaupunki") on
vuori-öljyteollisuuden keskus, etelässä on
eurooppalainen kaupunginosa. Vanhimmilta ajoilta
tunnetut öljylähteet sijaitsevat B:n pohjoispuolella
Balahanyssa. öljyteollisuus oli ennen v:tta 1872
valtiomonopolina, nyt se on pääasiallisesti
Nobel-veljesten kauppahuoneen, Botschildin y. m.
käsissä. 1900 tuotanto oli n. 6,400 milj. kg.
öljy viedään kauppaan erityisissä vartavasten
rakennetuissa rautatievaunuissa ja laivoissa.
B:n koillispuolella on palavia kaasulähteitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
