Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Balboa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
827
Balduin—Balfour
eikä muualla missään kuin yksistään
myöhäsyntyisessä Frithjofin sadussa (14 vuosisadalta),
jonka mukaan Tegnér on muodostanut
samannimisen kuuluisan runoelmansa. K. E.
Balduin, latinalaisia Konstantinopolin
keisareita. 1. B. I, Flanderin kreivi, otti osaa n. s.
4:nteen ristiretkeen (1202-04), joka suuntautui
Konstantinopoliin, missä „latinalainen
keisarikunta" perustettiin ja B. valittiin keisariksi.
Kuoli noin 1206. — 2. B. II, edellisen
sisarenpoika, viimeinen latinalainen keisari
(1228-61); karkoitettiin 1261 (vrt. Itä-Rooman
keisarikunta).
Balduin, Jerusalemin kuninkaita. B. I,
Bouil-lonin Gottfridin veli, ensimäisen ristiretken
johtajia; B. erosi pääjoukosta ja lähti Edessään,
jossa kristityt hänet valitsivat ruhtinaaksi.
Veljensä Gottfridin kuoleman jälkeen hän sai
Jerusalemin kuningaskunnan kruunun (1100) ja
hallitsi onnellisesti. B. kuoli 1118 retkellä Egyptiä
vastaan. Häntä seurasi hänen serkkunsa B. II,
1118-31, jota seurasi tämän vävy Fulco, 1131-43.
— F:n poika ja seuraaja B. III menetti
Edes-san, mutta oli muuten kelvollinen hallitsija.
Hänen kuolemansa jälkeen 1162 alkoi
valtakunnan rappeutuminen. (G. R.)
Baldung, Hans, tunnettu nimellä Gr ien
(n. 1476-1545), saks. taidemaalari, puu- ja
kuparinpiirtäjä. B. kuuluu siihen
taiteilijapol-veen, joka Saksassa kehittyi Dürerin
vaikutuksen alaisena. Rohkea mielikuvitus ja tarkka
luonnontuntemus yhtyvät hänen taiteessaan.
(E. R-r.)
Baldwin [bölduin], James Mark (s. 1861),
amer. sielutieteilijä, professori ensin
Princeton-issa, v:sta 1903 Baltimoressa, on julkaissut
useita sielutieteellisiä teoksia, esim. „Mental
development in the child and the race" (1895),
sekä laajan „Dictionary of philosophy and
psychology" (4 nid. 1901-5). A. Gr.
Baldwin [bölduin], Robert (1804-58),
kanadalainen valtiomies, toimi innokkaasti Kanadan
itsehallinnon aikaansaamiseksi. Kun Englanti
oli tämän v. 1840 Kanadalle myöntänyt, B. tuli
Kanadan ensimäisen parlamenttaarisen
minis-teiistön johtajaksi v. 1842, mutta luopui tästä
toimesta jo seuraavana vuonna jouduttuaan
riitaan uuden kenraalikuvernöörin kanssa; oli
uudestaan ministerinä 1848-51.
Båle, /bäl], Baselin kaupungin ransk. nimi.
Baleaarit (esp. Isias Baleares, kreik.
Baliä-re’is), Välimeressä, Espanjan itärannikolla
sijaitseva saariryhmä, johon kuuluvat
suuremmat Mallorca ja Menorca sekä C a
b-r e r a y. m. pienemmät saaret. Ne muodostavat
yhdessä Pityuusein (ks. t.) kanssa
Espanjan provinssin Baleares, 5.014 km2, 316,530 as.
(1907), 1. 63 km2:llä. — B. ovat jyrkkiä, vuorisia,
mutta hedelmällisiä; rannikoilla on hyviä
satamia. Ilmanala on suotuisa. Elinkeinot
maanviljelys (viljaa, viiniä, eteläuhedelmiä),
karjanhoito (vars. sikoja), kalastus ja kauppa.
Asukkaat ovat uutteraa kansaa, taitavia merimiehiä.
B. jaetaan 5:een oikeuspiiriin (tuomiokuntaan)
ja 61:een seurakuntaan. Pääkaupunki on
Mallorcalla sijaitseva Palma (ks. t.). (Saarista
lähemmin ks. erikoisartikkeleja). — Vanhalla
ajalla saarten asukkaat olivat taitavia
lingon-heittäjiä ; tästä saarten nimenkin arvellaan
muka johtuneen (vrt. kreik. ballein = heittää).
— B. joutuivat 123 e. Kr. Rooman vallan alle,
426 j. Kr. vandaalit, 798 arabialaiset valloittivat
ne; 1228 Aragonian kuningas otti saaret
haltuunsa ja perusti (myöhemmin) „Mallorcan
kuningaskunnan". Tämä liitettiin Aragoniaan
1343 ja Kastillaan 1516.
Baletti (ransk. ballet, it. balle’tto < ballo
-tanssi), soiton säestyksellä näyttämöltä
esitettävä taidetanssi. Oltuaan edustettuna jo
kreikkalaisten näytelmäkappaleiden kuorotansseissa
ja roomalaisissa pantomiimeissa tämä taidelaji
virkosi uuteen eloon Italian renessanssihoveissa,
siirtyen sieltä Ranskaan, missä se saavutti
varsinaisen kukoistuksensa 17:nnellä ja 18:nnella
vuosisadalla, täällä Lully ja Quinault sovittivat
sen oopperaan (1671) ja Noverre (1727-1810)
kehitti siitä itsenäisen taidelajin, jossa
ainoastaan tanssien, plastillisten asentojen ja
ilmeikkäiden liikkeiden avulla esitettiin täydellisiä
tapahtumasarjoja, enimmäkseen mytologis- tai
historiallisaiheisia. Etevinä balettimestareina ja
balettien sepittäjinä mainittakoot Galeotti.
Milon, Philip ja Paul Taglioni. Balettien
säveltäjinä ovat esiintyneet vakavatkin säveltäjät,
kuten Gluck, Cherubini, Beethoven.
Myöhemmistä balettien säveltäjistä mainittakoon Hertel,
Delibes. Viime aikoina suuresti taantunut
taidelaji. V. K-i.
Balfour [bälfua], 1. Arthur James B.
(s. 1848), engl. valtiomies, parlamentin jäsen
vista 1874 lähtien:
B. toimi jonkun
aikaa enonsa lordi
Sa-lisburyn yksityissihteerinä ja oli
tämän ensimäisen
mi-nisteristön jäsenenä
(1885-86).
Salisbu-ryn toisessa
ministe-ri8tössä hän ensin
oli Skotlannin
ministerinä (1886-87),
sittemmin (1887-91)
Irlannin ministerinä
ja (1891-92)
ensimäisenä rahakama-rin lordina ja
unionistisen puolueen
johtajana alihuoneessa. Irlannin ministerinä
tämti filosofisista harrastuksistaan tunnettu mies
osoitti odottamatonta tarmoa koettaessaan
palauttaa maahan laillisia ja rauhallisia oloja.
Salisburyn ministeristön kukistuttua 1892 B.
vastustuspuolueen johtajana alihuoneessa
kiivaasti vastusti Gladstonen homerulepolitiikkaa.
Salisburyn kolmannessa ministeristössä
(1895-1902) hän uudelleen oli ensimäisenä
rahakama-rin lordina ja hallituspuolueen johtajana
alihuoneessa. Salisburyn erottua 1902 B. oli
pääministerinä 1902-05. Ministerikumppaninsa
Chamberlainin suojelustulliharrastuksiin nähden
hän asettui välittävälle kannalle puolustaen
n. s. repressaaliotulleja mutta hyljäten
elinta-varaintullit. Parlamentissa B. on tullut
tunnetuksi taitavana, kylmäverisenä ja aina
taistelu-valmiina väittelijänä. Hän on myöskin
esiintynyt kirjailijana julkaisten filosofiset
tutkimukset: „Defense of philosophic doubt" (1S79)
Arthur James Halfnur.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
