Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Barsov ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
873
Barsov — Bartolom meo
874
Barsov, Nikolai Pavlovits (1839-S9),
ven. historioitsija, on julkaissut m. m.
„Aineksia Muinais-Venäjän historiallismaantieteellistä
sanakirjaa varten" ja tärkeän teoksen „Piirteitä
Venäjän historiallisesta maantieteestä.
Muinais-venäl. kronikan maantieto" (1873). J. J. il.
Bartels, Adolf (s. 1862), saks. kirjailija,
n. s. kotiseuduntaiteen (Heimatkunst)
innokkaimpia edustajia, on kirjoittanut runoja,
draamallisia teoksia, romaaneja ja
kirjalliskriitil-lisiä tutkielmia; hänen teoksistaan
mainittakoon runopukuiset kertomukset: „Aus der
meer-umschlungenen Heimat", leikillinen eepos „Der
dumme Teufel", historialliset romaanit „Die
Dithmarscher" ja „Dietrich Sebrandt",
draamallinen kolmikko „Martin Luther",
kirjalliskriitil-liset katsaukset „Die deutsche Dichtung der
Gegenwart" ja „Geschichte der deutschen
Literatur".
Barth, Heinrich (1821-65), saks.
löytöretkeilijä, 19:nnen vuosis. kuuluisimpia Afrikan
-tutkijoita. Perusteellisten
historiallis-kielitie-teellisten opintojen jälkeen B. teki matkan
(1845) Pohjois-Afrikan ja Vähän-Aasian halki.
V. 1850-55 B. otti osaa Englannin hallituksen
lähettämään retkikuntaan ja tutki Bagirmin ja
Timbuktun välisiä seutuja. Retken tulokset ovat
esitettyinä teoksessa „Reisen und Entdeckungen
in Nord- und Zentralafrika"; mainittakoon myös
„Wanderungen durch die Küstenländer des
Mittelmeers".
Barth, Paul (s. 185S), saksal. filosofinen
kirjailija, filosofian ja kasvatusopin professori
Leipzigin yliopistossa, on m. m. julkaissut „Die
Philosophie der Geschichte als Sociologie" (I,
1897) ja „Die Stoa" (1903) ; toimittaa
aikakauskirjaa „Vierteljahrsschrift für
wissenschaftliche Philosophie und Sociologie".
Barth, Theodor (s. 1849), saks.
vapaamielinen politikko, opiskeli lakitiedettä ja
kansantaloutta, toimi asianajajana sekä useissa
hallinnollisissa ja kunnallisissa viroissa Bremenissä.
Tutki matkoilla Euroopassa ja Ameriikassa
valtiotaloutta ja esiintyi myös kirjailijana.
Valittiin ensi kerran 1881 valtiopäiville, missä
liittyi saksalais-vapaamieliseen puolueeseen; on
julkaissut viikkolehteä „Nation". G. R.
Barthélemy [-telmi’], Jean
Jacques(1716-95), ransk. muinaistutkija, Pariisin
kuninkaallisen mitalikabinetin johtaja, suorittanut
ansiokkaita tutkimuksia m. m. palmyralaisista ja
foinikialaisista piirtokirjoituksista. Kuuluisa on
varsinkin hänen teoksensa „Voyage du jeune
Anacharsis en Grèce", joka antaa monipuolisen
kuvauksen muinaisen Kreikan oloista (vrt.
Anakharsis).
Barthélemy-Saint-Hilare [telmi sätilä’r],
Jules (1805-95), ransk. oppinut ja politikko,
filosofian professori ja akatemian jäsen, tehnyt
täydellisen käännöksen Aristoteleesta sekä
kirjoittanut teoksia buddhalaisuudesta,
Muhammedista, Koraanista ja Veda-lauluista y. m. V:n
1851:n valtiokeikauksen jälkeen B. otti eron
virastaan. 1880-81 hän oli ulkoasiainministerinä
Ferryn ministeristössä. (G. R.)
Bartholdi [-o’-], Frédéric Auguste
(1834-1904), ransk. kuvanveistäjä, tunnettu
varsinkin jättiläisteoksestaan „Vapaus", joka on
johtoloistona New Yorkin sataman suulla. Hä-
nen merkillisimpiä teoksiaan on vielä „Belfort’in
leijona", pystytetty Pariisiin Belfort’in
urhoollisen puolustuksen muistoksi. (R. E. II.)
Bartholin [-V-]. 1. T h o m a s B. (1016-S0),
tansk. oppinut, oli ensin matematiikan
professorina Kööpenhaminassa ja tuli sitten
anatomian professoriksi. B. on tehnyt useita tärkeitä
keksintöjä m. m. n. s. B:n tiehyeen (1. ductus
tharicus) ; hän oli väittelyssä useiden
oppineiden kanssa, m. m. Olof Rudbeckin kanssa.
Anatomina hän on saavuttanut suuren maineen. —
2. Rasmus B. (1625-98), edellisen veli,
matematiikan ja lääketieteen professori
Kööpenhaminassa. Hän huomasi, että (enimm. Islannissa
tavattava) kalkkisälpä taittaa valonsäteet
kahtia. Hän kannatti Huyghensin undulatsionioppia.
G. il-r.
Bartholinin rauhaset (Glandulæ
bartlioli-nianæ), kaksi herneenkokoista, limaa erittävää
rauhaista, jotka sijaitsevat pienten häpyhuulien
kohdalla kahden puolen emättimen suuta. Niiden
keksijät ovat ransk. anatomi Duvernoy ja tansk.
lääkäri Kasper Bartholin. — Bartholinin
| tiehyt, kielen-alaisten rauhaisten tiehyt.
Bartholomæus [-(?-] ks. Bartolomeus.
Barthou [-tü’], Jean Louis (s. 1862), ransk.
politikko, lakimies, valittiin 1889
edustajakama-riin; yleisten töiden ministerinä Dupuyn toisessa
ministeristössä 1894-95; sisäasiain ministerinä
Mélinen ministeristössä 1896-98 ja v:sta 1906
jälleen yleisten töiden ministerinä Clémeneeaun
ministeristössä; etevä puhuja ja väittelijä.
Bartök, La jos [bartök la jos] (s. 1851), unk.
kirjailija, kuvailee lyyrillisissä runoissaan
rakkautta, Poh jois-Unkarin luontoa, isänmaata
(runokokoelmia on ilmestynyt useampiakin,
joista yksi, „Karpäti emlékek", s. o. „Muistelmia
Karpaateilta", on käännetty saksaksi),
huomattavammissa näytelmissään taas historiallisia
aiheita: „Kendi Margit" (1884, „Margareeta K."),
„Thurän Anna" (1888, „Anna Th.", myös
saksaksi), „Erzsébet kirålyné" (1892, „Kuningatar
Elisabet"). B. on myös ottanut osaa
politiikkaan osaksi valtiollisten pilalehtien
toimittajana, osaksi valtiopäivämiehenä. Y. IV.
Bartoli, Adolfo (1833-94), it.
kirjallishisto-rioitsija, oli professorina Firenzessä. Hänen
pääteoksensa on suuri, oppineesti kirjoitettu ja
ansiokas „Storia della letteratura italiana", joka
käsittelee aikaisempaa ital. kirjallisuutta
Petrarcaan asti.
Bartoli. 1. T a d d e o d i B. (n. 1363-1422),
it. taidemaalari, työskenteli Sienassa, Perugiassa
ja Pisassa ; hänen maalaustapansa oli sienalaisen
sielukasta, mutta samalla voimakasta ja eloisaa,
siinä elää vielä Giotton henki. — 2. Pietro
Santi B. (1635-1700), it. taidemaalari ja
kupa-rinpiirtäjä, Poussin’in oppilas. R. E. II.
Bartolomeuksen-yö ks. Pärttyli n-y ö.
Bartolomeus (s. o. Tolmain poika), yksi
Jeesuksen 12:sta apostolista (Matt. 10.; Mark. 31S;
Luuk. 6„; Ap. t. 1M), epäilemättä sama, joka
Joh. 1« seur. ja 21, mainitaan nimellä Nathanael.
Hänen myöhemmistä elämänvaiheistaan ei ole
mitään varmoja tietoja. (A. F. PJ
Bartolommeo [-è’-], Fra, alkuperäinen nimi
Baccio della Porta (1475-1517), it.
taidemaalari, siirtyi Savonarolan vaikutuksesta
munkiksi San Marco-luostariin Florensissa. Maalasi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
