Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Beskow ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1013
Beskow—Bessemer
1014
toja. Hänen tällainen loistokappaleensa
„Sverige» anor" sai tuta Runeberginkin ankaraa
arvostelua. Myöskin näytelmäkappaleita B. on
kirjoittanut, kuvaten niissäkin Schillerin malliin,
mutta luonteenkuvauksen puolesta
epämääräisesti ja rakenteen puolesta mahtipontisesti ja
epäkistoriallisesti Ruotsin suurta muinaisuutta.
Paras niistä lienee „Torkel Knutsson". Muista
mainittakoon kaksiosainen „Erik XIV". Ruotsin
akatemian jäsenenä B. on kirjoittanut suuren
joukon muistopuheita eri runoilijoista, mutta
niidenkin asiallista arvoa heikentää sentään
hänen kaikessa ilmenevä taipumuksensa
helisevään kuvakorskeuteen ja ylistyspuheluun.
V. K-i.
Beskow, Fredrik Natana-el (s. 1865),
ruots. koulumies ja hengellinen kirjailija.
Harjoiteltuaan opintojensa ohessa useita vuosia
maalaustaidetta hän suoritti Upsalassa 1895
pappis-tutkinnon ja toimii v:sta 1896 papiksi
vihki-mättömänä saarnaajana Djursholmin
huvila-kaupungissa, ollen samalla sikäläisen
yhteiskoulun rehtorina. B. on julkaissut eteviä ja
ihanamuotoisia saarnoja („Predikningar" 1900,
suomeksi 1905) sekä muita hengellisiä kirjoja
(„Till de unga", myös suom., „För det dagliga
lifvet", 2 kokoelmaa, „För det kristna lifvet").—
Hänen vaimonsa on taiteilija Elsa Beskow
(synt. Maartman), joka on julkaissut useita
lasten kuvakirjoja (esim. „Püttes äfventyr i
blåbärs-skogen"; suom. „Pikku Matin marjamatka").
Beslik, turk. hopearaha = 5 piasteria = Smk.
1,15.
Besnard [benä’r], Paul Albert (s. 1850),
ransk. taidemaalari, tunnettu varsinkin hienoista
Pariisin elämää esittävistä tauluistaan. Hän
on äärimmäinen nykyajan impressionisti ja
etevä väri- ja valovaikutelmain käyttäjänä.
ii. e. n.
Besoaari, omituisia pallomaisia 2-4 cm
läpimittaisia suolen sisällyksestä ja karvoista muo
dostuneita kovettumia muutamien märehtijäin
vatsassa. Niitä pidettiin ennen tärkeänä
lääkeaineena. Arvokkain b. (Bezoar orientalia)
saatiin erään vuohen (Capra ægagrus)
juoksutusmahasta. Myös laamaeläinten, puhvelin,
antilooppien ja lampaiden vatsasta on tavattu
b.-palloja.
Besoaari-antilooppi ks. S a s s i.
Besoaari-vuohi (Capra ægagrus) on
vuori-eläin, joka elää Länsi-Aasiassa ja Kreetassa.
Mahtavine kaarevine sarvineen se muistuttaa
alppivuohta (C. ibex) ja on kesyä vuohta vähän
isompi. Sitä pyydetään sen juoksutusmahassa
tavattavien besoaaripallojen (ks. Besoaari)
vuoksi.
Besobrasov ks. Bezobrasov.
Bessarabia, Lounais-Venäjän kuvernementti
Dnjestr- ja Prut-jokien sekä Mustan-meren
välillä, 45.632 km3, 1,936.403 as. (1897), 42
kra3:llä. Maa on pohjissa harjuista, etelässä
alavaa aroa. Mustan-meren rannikolla on
annol-lisia suolajärviä. Väestö on kirjavata
(rumaa-nialaisia, venäläisiä, juutalaisia, bulgaarialaisia,
kreikkalaisia, armeenialaisia, mustalaisia,
tataareja ja saksalaisia). Maanviljelys ja karjanhoito
ovat pääelinkeinoina. Pääkaupunki: Kisinev. —
B. oli kauan riitojen esineenä ensiksi
turkkilaisten ja tataarien, sittemmin turkkilaisten ja ve-
näläisten kesken ennenkuin se 1812 joutui
Venäjälle. Pariisin rauhassa 1856 Romaanialle
luovutettu osa B:aa annettiin takaisin Venäjälle
Berliinin rauhassa 1878. TT. S-m. K. Ii. B.
Bessarion, Johannes 1. Basilius
(1395-1472), kuuluisa humanisti; syntyisin
Trapezun-tista; 1437 tuli hänestä Nikean arkkipiispa, ja
tässä virassa ollessaan hän seurasi keisari
Johannes VII Palaiologosta Ferrara-Firenzen
kokoukseen (1439), jossa innokkaasti koetti vaikuttaa
molempien katolisten kirkkojen unionin hyväksi.
Pian B. itse siirtyi roomalaiseen kirkkoon ja sai
C/12 1439) kardinaalin arvon. Tämän jälkeen
käytettiin häntä sangen useissa paavillisen
kuu-rian luottamustoimissa. Isänmaansa hyväksi
hän tahtoi toimia koettamalla saada Euroopan
ruhtinaita ryhtymään pyhään sotaan Turkkia
vastaan. B. oli harras tieteitten ja taiteitten
ystävä ja avusti monella tavalla niiden
harjoittajia. Venetsian kaupungille, jonka patriisiksi
hänet otettiin, hän lahjoitti erittäin arvokkaan
kirjaston. K. O.
Bessel, Friedrich Wilhelm (1784-1846),
saks. tähtitieteilijä ja geodeetti. Yritettyään
kauppa-alalle ja mentyään Bremenin
kauppakouluun, hän herätti täällä tähtitieteellisillä
harrastuksillaan Olbersin huomion ja sai hänen
puoltamanaan paikan Schröterin
yksityisobser-vatorissa Lilienthalissa ja kutsuttiin 1810
professoriksi Königsbergiin. Tänne rakentamassaan
observatorissa, joka varustettiin parhailla
koneilla, B. teki erittäin tarkkoja huomioita ja
raivasi havaintotaidolle aivan uusia uria; hän
m. m. ensimäisenä määräsi etäisyyden
kiinto-tähteen (61 Joutsenessa), oletti liuomioidensa
perustalla, että Siriuksella ja Prokyonilla on
näkymättömiä seuralaisia, että Uranuksen takana
on vielä yksi kiertotähti, mitkä kaikki on
sittemmin löydettykin. Myöskin tähtitieteen
matemaattisiin teorioihin hän oli hyvin perehtynyt
ja on sitäpaitsi melkoisesti kehittänyt,
korkeampaa geodesiaa. Lukuisat keksintönsä ja
teoreettiset tutkimuksensa B. on julkaissut noin 400:ssa
pitemmässä tai lyhemmässä kirjoituksessa.
V. V. K.
Bessels, Emil (1847-S8), saks.
luonnontutkija ja naparetkeilijä. Tutki 1869
Pohj.-Jää-meren itäistä osaa, jolloin hän m. m. osoitti
Golf-virran olemassaolon Huippuvuorten
itäpuolella; oli vv. 1871-73 ameriikkalaisen Hallin
johtaman pohjoisnaparetken tieteellisenä avustajana.
Kirjoittanut selonteon tämän retken
tieteellisistä tuloksista. S-m.
Bessemer [besimaj, Alabaman valtion
kaupunki Yhdysvalloissa;
6,358 as. (1900).
Rauta-kaivoksia ja
terästehtaita.
Bessemer [besima],
Sir Henry (1813-98),
engl. insinööri, tunnettu
keksimästään ja hänen
mukaansa nimitetystä
raudan- ja
teräksenvalmistusmenetelmästä,
nykyaikaisen
rautateollisuuden luoja. Keksintö
tuotti hänelle heti alussa
n. 700,000 mk. H. Bessemer.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
