- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1017-1018

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Betabara ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1017

Betabara—Beth|en

1018

3. Konstantin Nikolajevitj B.
(1829-97), venäl. historioitsija, oli 1865-82
Venäjän historian professorina Pietarin yliopistossa
ja 1872-82 slaavilaisen hyväntekeväisyysseuran
puheenjohtajana; tiedeakatemian jäsen; pani
1870-luvulla Pietarissa toimeen yliopistokursseja
naisia varten. Hänen pääteoksensa on Venäjän
historia, joka ulettuu 15:nnen vuosis.
loppupuolille asti.

Betabara
bä’-J (hebr. „ylimeno-" 1. [-„laut-tauspaikka"), Jordanin itäisellä puolella oleva
lauttauspaikka, jossa Johannes Kastaja alussa
kastoi (Joh. 1„). A. F. P.

Betaiini (trimetyliglykokolli), CsHnNO a,
esiintyy punajuurikasmehussa (0,25 pros.) ja
melas-sissa (3 pros.), puuvillansiemenissä, maltaissa
y. m.; väritön, hygroskooppinen, kiteinen aine,
helposti liukeneva; haisee myskille, on
imelän-makuinen ja elimistölle vaaraton. S. V. II.

Betania [-tä’-] (hebr. „alhaisuuden paikka").

1. Kylä lähellä Jerusalemia, öljymäen itäisellä
rinteellä, Latsaruksen, Martan ja Marian
kotipaikka. Nykyään se on pahanpäiväinen
arabialainen kylä nimeltä el-Azarte (Latsarus). -—

2. Saksalainen evankelinen lähetysasema
Saksan Lounais-Afrikassa. A. F. P.

Beta vulgaris ks. Juurikas.

Bëte [bèt] (ransk.), nauta; tyhmyri; „pieti"
(korttipelissä).

Béteigeuze [betezö’z], punainen 1
suuruusluokan tähti Orionissa.

Betel (oik. Bet e’l), „Jumalan huone" (1 Moos.
28), vanha Kanaanin kaupunki pohjoiseen
Jerusalemista Sikemin tien varrella. Tuomarien
aikana oli liitonarkki jonkun aikaa B:ssä. Ei
mainita U:ssa T:ssa. Nyk. maalaiskylä Betin.

Betel-palmu ks. A r e c a c a t e c h u.

Betel-pippuri, Piper betle, Piperactæ-heimoon
kuuluva köynnöstävä pensas Intiasta ja
Sunda-saarilta. Sen lehtiä käytetään
betelinpureksimi-seen. ks. Areca eatechu.

Betesda [-e’s-] (hebr. „armon huone"),
Jerusalemin luona oleva lammikko, jonka vedellä oli
parantava voima ja jonka ympärille oli sairaita
varten rakennettu viisi pylväskäytävää (Joh. 5).

Betfage (hebr. „kypsymättömien viikunain
paikka"), kylä öljymäellä lähellä Jerusalemia
(Mat. 21,; Mark. 11,; Luuk. 19»). Nykyään sen
paikkaa ei enää tarkalleen tunneta. A. F. P.

Béthencourt [betäkü’r], Jean, seigneur
de (k. 1425), ransk. merenkulkija, anasti 1402
Kanarian-saaret, joita hän muutamia vuosia
hallitsi Kastilian vasallina, ollen samalla paavin
nimittämänä saarten arkkipiispana. Hänen
vel-jenpoikansa ja seuraajansa Mariot de B.
luovutti 1424 saaret Portugalille. (K. R. B.)

Bethlen [bätlänj, Pyh. Tapanin ajoilta
polveutuva vanha, Siebenbürgenin unkarilainen
aatelissuku.

1. B. G åbor (1580-1629), Siebenbürgenin
(Erdélyin) ruhtinas, Unkarin kuningas. Pääsi
turkkilaisten avulla 1613, Gåbor Båthoryn
kar-koitettuaan. Siebenbürgenin ruhtinaaksi, joksi
Matias II hänet myös 1615 tunnusti, ja edisti
viisaasti ja voimakkaasti maan aineellista ja
henkistä vaurastumista. Käyttäen hyväkseen
30-vuotisen sodan selkkauksia B„ puolustaakseen
Unkarin perustuslakeja ja uskonvapautta,
hyökkäsi joukkoineen Unkariin 1619, etenipä vielä

Itävaltaankin uhaten itse Wieniä. Seuraavana
vuonna hänet Besztercebänyan valtiopäivillä
valittiin Unkarin kuninkaaksi, joksi hän ei
kuitenkaan antanut itseään kruunata;
kuninkaan-arvostaan hän Xikolsburgin rauhanteossa luopui
1621, jolloin kumminkin sai
valtakunnanruhti-naan arvonimen sekä erinäisiä alueita. Taisteli

Gabor Bethlen.

vielä senkin jälkeen Itävallan keisaria vastaan
suunnitellen suurta yhteishyökkäystä, jossa
m. m. Kustaa II Aadolf, B:n lanko, oli oleva
osallisena, mutta kuoli ennättämättä aikeitaan
toteuttaa. B. oli epäilemättä aikansa
merkillisimpiä ruhtinaita: lahjakas ja harvinaisen
sivistynyt. miellyttävä seuramies, ovela ja kekseliäs
valtiomies, innokas protestantti olematta silti
katolisten vainooja, urhea sotilas,
kunnianhimoinen ja lämminsydäminen isänmaanystävä. V.
1902 B:lle pystytettiin Budapestiin
muistopatsas. [A. Gindely, „Bethlen G. und sein Hof",
1890], O. M-e. (Y. YV.j

2. B. Jänos (1613-78), historioitsija,
Siebenbürgenin ruhtinaan, Yrjö II Käköczyn
kansleri ; julkaisi huomattavan teoksen „Rertim
Transylvanicarum libri quatuor" (Szeben 1663
ja Amsterd. 1664), jonka Horånyi yhdessä
tekijän elämäkerran kanssa uudelleen julkaisi:
„Historia rerum Transylvanicarum ab anno 1662 ad
annum 1673 prodicta et concinnata" (Wien 1782
-83). — 3. B. Farkas (1639-79), etevä
historioitsija ; hänen Siebenbürgenin historiaa
valaisevan teoksensa „Historiarum
Pannonico-Dacica-rum libri X a clade Mohacsensi 1526 usque ad
finem seculi" julkaisi (alkulauseella ja
muistutuksilla varustettuna) J. Benkö (Nagv-Szeben
1782-93). — 4. B. Miklös (1642-1716), etevä
siebenbürgiläis-unkarilainen politikko, oppinut
kirjailija; hänen monista julkaisuistaan
mainittakoon: „Austriaca austeritas" (1672),
„Apologia ministrorum evangelicorum Hungariæ ad
innocentiam suam Orbi Christiano declaraudam"

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:47:29 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0563.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free