Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bioskopia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1051
Birger Pietarinpoika—Birgitta
1052-
Birger Jaarlin patsas
Tukholmassa. B. E. Fogelbergin
veistos.
perusti Kronoborgin eli Hämeen linnan. Tällä
välin Eerik kuningas oli kuollut ja Birger
Jaarlin poika Valdemar
valittu kuninkaaksi,
mutta Birger johti
yhä hallitustoimia.
Hänen ansionsa ovat
suuret varsinkin
lainsäätäjänä; hän
sääsi n. s. rauhanlait
(koti-, nais-,
käräjä-ja kirkkorauhan),
lakkautti orjuuden
kokonaan kieltäen
ketäkään
antautumasta toisen orjaksi,
antoi uuden
perintö-lain, jonka mukaan
sisar peri puolet
siitä kuin veli. Hän
suosi niinikään
kauppaa ja antoi
sen edistämiseksi
Lyypekille ja
Hampurille laajat
kauppaoikeudet
Ruotsin
valtakunnassa. Tukholman
kaupunkia hän
varusti, jonka vuoksi
häntä pidetään sen
varsinaisena
perustajana. Birger
Jaarlista on sanottu, että
hän oli Ruotsin valtakunnan ensimäinen
todellinen valtiomies. Hän oli Ruotsin viimeinen jaarli,
sillä hänen jälkeensä tämä korkea virka
lakkautettiin. K. O. L.
Birger Pietarinpoika (k. 1327), ruots. ylimys,
Uplannin laamanni, pyhän Birgitan (ks. t.) isä,
kokoili ja järjesteli kahdentoista muun
kokeneen miehen avulla käytännössä olevat
oikeussäännöt, jotka sitten 1296 julkaistiin ja
vahvistettiin Uplannin maakuntalaiksi.
Kuningasperheessä riehuvassa taistelussa B. P. seisoi
uskollisesti herttuain puolella Birger kuningasta
vastaan ja oli sen kapinan johtajia, joka hänet
kukisti. Ollen ajan käsityksen mukaan hurskas
kirkon-ystävä hän teki toivioretken Roomaan
ja jätti testamentissaan kirkolle runsaat
lahjoitukset. K. G.
Birgitta (myös Brigitta) (1303-73), ruots.
pyhimys, synt. Finstan kartanossa Uplannissa;
isä oli mahtava laamanni Birger Pietarinpoika
(ks. t.), äiti Folkunga-sukua. B., joka oli
lahjakas, haaveileva lapsi, sai huolellisen
kasvatuksen; pyhimyslegendat olivat hänen
mielikuvituksensa ravintona, ja jo 7-vuotiaana oli hänellä
näky, jossa neitsyt Maaria ilmestyi hänelle.
Varsinkin isän suku oli tunnettu hartaasta
uskonnollisuudestaan; mutta myös harrastus
yleisiin asioihin ja toimintatarmo olivat kodin
perintöä B:lle. V. 1316 B. naitettiin 18-vuotiaalle
Ulf Gudmarinpojalle, josta sittemmin tuli
Itä-göötamnaan laamanni; he asuivat Ulfisan
kartanossa, ja avioliitossa syntyi 4 poikaa ja 4 tytärtä.
Voimakkaalla persoonallisuudellaan B. vallitsi
koko ympäristöään; hän kokosi ympärilleen
oppineita pappeja ja munkkeja, joiden välityk-
Birgitta.
Gripsholman linnassa olevan
maalauksen mukaan.
sellä hän tutustui aikansa jumaluusoppiin ja
hengelliseen kirjallisuuteen. Enimmän on näistä
hänen kehitykseensä vaikuttanut hänen rippi-
isänsä, maisteri
Matthias (ks. t.),
jolta B. sai ruotsal.
käännöksen
muutamiin Raamatun
kirjoihin ja joka
selityksillään Ilmestyskirjaan ja muilla
opetuksillaan johti B:aa [-mystillis-apokalyptil-liseen-]
{+mystillis-apokalyptil-
liseen+} aatemaailmaan.
B:n ystäviin kuului
myös Turun piispa
Hemming. 1341-43
puolisot tekivät
toivioretken pyhän
Jaakopin haudalle Com-
postellaan
Espanjassa; paluumatkalla
oli B:lla miehensä
vaarallisen sairauden aikana ilmestys. Kotia
tultuaan Ulf kuoli 1344 ; silloin katkesi viimeinen
side, joka yhdisti B:n maailmaan. Maisteri
Mattinaan kehoituksesta B. asettui Alvastraan,
viettäen ankaran askeettista elämää. Siellä hänellä
kohta tämän jälkeen oli ratkaiseva ilmestys:
Kristus asetti hänet „morsiameksensa" ja
„kanavaksi, jonka kautta Herra tahtoi antaa armonsa
ihmisille". Ilmestys seurasi toistaan koko hänen
loppuelämänsä aikana ; niiden sisällyksen hän
kirjoitti tai saneli, jonka jälkeen maisteri Matthias
tai Alvastran priori Pietari käänsivät ne
latinaksi ja tarkastivat ne puhdasoppisuuden
kannalta ; myöhemmin oli B:n neuvonantajana Jaenin
piispa Alfonsus. Ilmestykset sisältävät yleisiä
siveellisiä nuhteita ja kehoituksia, lausuntoja
kirkon tilasta sekä koti- että ulkomailla, rukouksia
ja hurskaita mietelmiä kuvarikkaassa,
hehkuvan-tunteellisessa muodossa. Uskonnollinen
katsantotapa on keskiaikaisen mystiikan; se johtaa kyllä
sisällisempään ja persoonallisempaan
kristillisyyteen, mutta mitään varsinaisesti
reformato-rillista siinä ei ole; käsityksiltään niinkuin
elä-mässäänkin B. oli harras ja kuuliainen kirkon
tytär. Jo aikaisin B:ssa oli herännyt ajatus, että
Kristus oli hänet kutsunut uuden
luostarikun-nan perustajaksi; ilmestyksien perustuksellahan
saneli sellaisen säännöt Alvastran priori
Pietarille (ks. Birgittiinit). Maunu
Eerikinpoika ja hänen puolisonsa laskivat
suurenmoisella lahjoituksella ’/s 1346 varman pohjan
aiotulle luostarille Vadstenassa. Hankkiakseen
paavin vahvistuksen loimilleen B. suuren seurueen
kera 1349 matkusti Roomaan, jossa hän siitä
pitäen asui. Merkillinen pohjolan „ruhtinatar"
herätti sielläkin suurta huomiota
hurskaudellaan ja rohkealla esiintymisellään; valppaasti
hän seurasi maailman tapauksia ja kehoitti
paaveja palaamaan Avignonista Roomaan, jonka
Urbanus V vihdoin tekikin 1367. Vasta 1370 B.
sai paavin vahvistuksen luostarinsäännöilleen. V.
1372 hän seurueineen teki toivioretken Kypron
kautta Jerusalemiin; sieltä palattuaan hän kuoli
Roomassa 23 p. lieinäk. 1373. Ruumis tuotiin
Vadstenaan, jossa se juhlallisesti haudattiin 4
p. heinäk. 1374; sittemmin se säilytettiin hopeai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
