Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Birgitan penninki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1055
Birkeland—Birma
1056
nan, jonka papiksi B. tuli. B. kuului Tanskan
n. s. „kansallismieliseen vasemmistoon" ja
esiintyi useasti valtiollisissa kysymyksissä. 1885 hän
erosi papinvirasta.
Birkeland, Olaf Kristian Bernhard
(s. 1867), norj. fyysikko, v. 1898 fysiikan
professori. Hänen tieteellisistä töistään ovat
mainit-tavimmat Maxwellin elektromagneettista
kenttää koskevien yhtälöiden ratkaiseminen,
katodi-säteitä koskevat kokeelliset tutkimukset sekä
suureksi suunnitellut tutkimukset revontulista
ja auringonpilkuista. Erittäinkin viimemainitut
ovat herättäneet suurta huomiota
ulkomaalaistenkin tiedemiesten piirissä. Revontulet B.
selittää syntyvän katodisäteistä, jotka lähtevät
auringosta ja joita maan magneettiset navat
vetävät puoleensa. Auringon pilkkujen paljouden
vaihtelun hän luulee johtuvan kiertotähtien
vetovoimain resultantin vaihtelevasta suuruudesta.
Revontulia tutkiakseen hän 1899-1900 teki
matkan Lappiin ja järjesti 1902-03 havaintoasemia
Lappiin, Islantiin, Huippuvuorille ja Novaja
Zemljaan. Viime vuosina hän on yhdessä Eyden
kanssa keksinyt hyvin lupaavan keinon
valmistaa suuressa määrin n. s. kalkkisalpietaria. ks.
Birkelan d-E vden menetelmä.
V. V. K. (G. MJ
Birkeland-Eyden menetelmä, 1903 keksitty
teknillinen menetelmä typpihapon ja typpihapon
suolojen valmistamiseksi ilman typestä. B.-E:n
menetelmässä ilma johdetaan erikoisia kanavia
myöten uuniin, jossa se kulkee kupari- tai
rauta-poolien väliin synnytetyn, voimakkaan
sähkö-valokaaren läpi; valokaari on lisäksi
voimakkaiden sähkömagneettien ympäröimänä. Ilmassa
oleva typpi hapettuu uunissa typpioksidiksi
(NO), joka edelleen hapetetaan ja muutetaan
typpihapoksi tai sen suoloiksi, tavallisesti
typpihapon kalsiumsuolaksi, n. s. k a 1 k k i s a
1-pietariksi. ä. V. II.
Birkenfeld. 1. Oldenburgille kuuluva, siitä
kuitenkin erikseen sijaitseva ruhtinaskunta
Saksassa, 503 km’, 46,484 as. (1905). Vuorista
seutua; harjoittaa maanviljelystä ja karjanhoitoa.
Rautamalmia, agaattihiomoita. — 2. B:n
ruhtinaskunnan pääkaupunki Nahe-joen varrella. 2,258
as. (1905). Karjakauppaa, vähäistä teollisuutta.
Läheisyydessä ovat Pfalz-B:n herttuain linnan
rauniot.
Birkenhead [baakonhed], kaupunki
Luoteis-Englannissa, Mersey-joen vasemmalla rannalla
vastapäätä Liverpoolia, johon sen yhdistää
joen-alainen rautatietunneli; 110,915 as. (1901).
Suurenmoiset laivatelakat, pitkä satamaranta (16
km). Laivaveistämöitä, konetehtaita,
kivihiili-kauppaa. Kaupunki on nopeasti kasvanut.
Birkholtz ks. B i r c k h o 1 t z.
Birkkala ks. Pirkkala.
Birkkarlar ks. Pirkkalaiset.
Birma, Birma 1. Burma, Taka-Intiassa
sijaitseva, Englannin Intian keisarikuntaan
kuuluva provinssi (engl. lieutenant-governorship),
käsittää, 1826 ja 1852 anastetun A 1 a-B:n
(rannikolla), 220,075 km1 ja 5,371,328 as. (1901) ja
v. 1886 tähän liitetyn Ylä-B:n (sisämaassa),
318,275 kmJ ja 3,849,833 as. Birmaan luetaan
myös hallinnollisesti vielä järjestymättömät n. s.
Lushain- ja Kachininmaat sekä Shau-valtiot,
joten nykyään koko Englannin B. on 613,126
km1; sen asukasluku 10,490,624(1901) 1. 17 kmJ:llä.
B:n rajat lännessä ovat Assam, Bengaali ja
Ben-gaalin-lahti, etelässä
Pegu-lahti ja
Malakan niemimaa,
idässä Siam, Laos,
Ranskan Indokiina
sekä Kiina
(Jyn-nan), pohjoisessa
Tibèt. Monet
metalleista rikkaat
vuorijonot kulkevat maan
läpi pohjoisesta
etelään ; niitten välissä
poikittaislaaksoissa
virtaavat joet
Salwén, Irawadi,
Sit-tang y. m.
Himalajan itäisimmät jonot
tulevat pohjoisessa
maan rajojen
sisäpuolelle. Geologisesti erotetaan
kolme pääosaa:
keskellä maata Ira
wadin nuorista
kerrostumista muodostunut alanko; tämän
länsipuolella
meso-tsoinen, itäpuolella paleotsoinen ja arkeinen
vuorimaa. Arakanin vuorten kummallakin
puolen saadaan suolaa ja vuori-öljyä. B.n
luultavasti runsaita kivihiilikerroksia ei vielä
käytetä. — Ilmanala on kuuma, troopillinen.
Tammikuu on kylmin:
23,6°, huhtikuu
kuumin: 29,2°. Sade-ajat
ovat kesällä ja fyk-
ßirmnlaint’ii prinse*?so.
.San-heimon tyttö Minnasta.
syliä. Kasvikunta kuuluu Intian
monsuunialuee-seen, alati- tahi kesäisin vihreine metsineen.
Eläinkunta on hyvin rikas, se kuuluu
indokiina-laiseen eläintieteelliseen alueeseen. Ala-B:ssa
maanviljelys on tärkein elinkeino, keinotekoisen
Karen-heimon vaimoja Rirmasia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
