Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boisserée ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1121
Boisseré<
Boklund
1122
saan Rouen’issa. Hän julkaisi salanimellä m. m.
kaksi Ranskan silloisia taloudellisia oloja
erinomaisen valaisevaa teosta „Détail de la France"
(1695) ja „Factum de la France" (1707), joissa
hän intohimoisesti hyökkäsi silloin vallassa
olevan finanssijärjestelmän ja varsinkin
valtion taloudelle niin turmiollisten
veronvuokraajien kimppuun. B. harrasti verojen
tasoittamista ja varoitti liiaksi nylkemästä
talonpoikia. Hänen ehdotuksensa eivät kuitenkaan
saavuttaneet hallituksen hyväksymistä, päinvastoin
toinen hänen kirjoituksistansa otettiin
takavarikkoon ja hän itse karkoitettiin maasta vähäksi
aikaa. Hän kirjoitti myöskin teoreettisia
esityksiä kansallisvarallisuuden lähteistä
painostaen varsinkin maanviljelyksen merkitystä, joten
häntä on pidettävä fysiokraattien
edelläkävijänä. [Oncken, „Geschichte der [-Nationalökonomie"].-] {+Nationalökono-
mie"].+} J. F.
Boisserée [buasrë’], S u 1 p i c e (1783-1854) ja
hänen veljensä Melchior B. (1786-1851),
kaksi kölniläistä taiteen tutkijaa, joilla
varsinkin on ansioita keskiaikaisen saksalaisen taiteen
tuotteiden kokoojina. Baierin kuningas Ludvig I
osti heidän kokoelmansa, jotka nyt säilytetään
Münchenin pinakoteekissä. S. B. julkaisi 1822-31
loistoteoksen Kölnin tuomiokirkosta, jonka
valmiiksi rakentamiseen tämän teoksen voi sanoa
antaneen saksalaisille uutta halua. (E. R-r.)
Boissier [buasjë’], Edmond Pierre
(1810-85), sveits. kasvitieteilijä. Tutkinut
välimerenmaiden — erittäinkin itäisten — kasvistoa.
Teoksia: „Voyage botanique dans le midi de
1’Espagne pendant l’année 1837" (2 nid.,
1839-45) ; „Diagnoses plantarum orientalium
nova-rum" (1842-59) ; „Icones euphorbiarum" (1866) ;
„Flora orientalis" (6 nid. 1867-88).
Boissier [buasjë’], Marie Louis Gaston
(1823-1908), ransk. sivistyshistorioitsija, tuli
1865 École normale’n luennoitsijaksi ja
sittemmin College de Francen latinan professoriksi;
Ranskan akatemian jäsen v:sta 1876 ja
pysyväinen sihteeri v:sta 1895, sitä paitsi Académie
des inscriptions’in jäsen v:sta 1886. B. on hyvällä
aistilla sovittanut nykyaikaista kritiikkiä
muinaisen Rooman olojen tutkimukseen. Hänen
teoksistaan mainittakoon: „Étude sur la vie et
les ouvrages de Terentius Varron" (1861) ;
„Cicé-ron et ses amis, étude sur la soeiété romaine au
temps de César" (1865) ; „La religion romaine
d’Auguste aux Antonins" (1874) ; „Promenades
archéologiques, Rome et Pompéi" (18S0) ; „La
fin du paganisme" (1891) ; „St. Simon" (1892) ;
,,1’Afrique romaine" (1895).
Boistö, saari Pyhtään Kaunissaaresta
louuais-länteen. Sen eteläisellä niemellä B:n
kahdeksankulmainen loistokoju. Kaunissaari-Boistön
pur-jehdusväylän varrella; luotsiasema. K. S.
Bolto [bol’to], A r r i g o (s. 1842), it. runoilija
ja säveltäjä; hänen oopperansa „Mefistofele"
(mukaelma Goethen Faustista) on yleisimmin
tunnettu. Tyylissään B. on pyrkinyt
seuraamaan Wagnerin uudistuksia. I. K.
Bojaari ks. Pajari.
Bojador [-dö’r], Kap, Pohj.-Afrikan
länsirannikolla, 26° pohj. lev. sijaitseva niemi
Espanjan Rio de Oro nimisellä alueella. B. on
20 m korkea heikkakivivuori, jonka ohi on
vaikea päästä kovan tyrskyn ja vahvan merivirran
36. Painettu >/t09.
takia; myös sankat sumut tekevät purjehduksen
täällä vaaralliseksi. Kauan luultiin B:n olevan
Afrikan länsirannan eteläisimmän
saavutettavan kohdan, kunnes keskiajalla genualaiset ja
portugalilaiset löytöretkillään purjehtivat sen
ohi. W. S-m.
Bojanuksen elimet, simpukkain munuaiset,
kaksi kellertävää tai ruskeanväristä
rauhas-putkea, jotka tavataan eläimen selkäosassa
sydämen ja kiduksien tyvien välissä. Kumpaisellakin
Bojanuksen elimellä on sisäaukko, joka on
yhteydessä sydänkarsinan kanssa, ja ulkoaukko,
joka johtaa vaippaonteloon. Elimet keksi L. II.
Bojanus (1776-1827). K. M. L.
Bojardo [-a’-], M a 11 e o Maria, Seandianon
kreivi (n. 1434-94), it. runoilija, eleli Ferraran
hovissa. Hänen pääteoksensa on „Orlando
inna-morato", karolingilaisen tarinapiirin aineksia
käsittelevä ritarirunoelma, jonka henki sentään
lähemmin vastaa bretonilaisen tarinapiirin sävyä.
Kirjava loistokas runoelma, joka ilman
minkäänlaista sommittelua runollisesti kauniissa säkeissä
kuvailee ritarien loputtomia, satumaisia
seikkailuja. Arioston „Raivoava Roland" on jatkoa
tähän B:n teokseen. Fransesco Berni on julkaissut
kielellisesti muovaellun ja silotellun, vaikka
samalla heikontuneen mukailun B:n runoelmasta.
Paitsi Orlandoa B. on julkaissut runollisesti
kau-uiitä sonetteja sekä näytelmän Timone. V. K-i.
Bojer, Johan (s. 1872), norj. kirjailija,
kasvanut köyhissä oloissa, vasta myöhemmällä
iällään antaunut opintoihin, suorittaen
keskikoulu-tutkinnon ; oleskellut paljon ulkomailla.
Kir-jailijatoimensa B. aloitti 1890-luvulla saavuttaen
ensimäisen voittonsa satiirisella
yhteiskunta-romaanilla „Et folketog" 1896, joka on räikeästi
väritetty synkkä kuvaus Norjan
talonpoikais-oloista. Samassa hengessä ovat kirjoitetut „Den
evige krig" ja „Moder Lea" (myös suom.). „En
pilgrimsgang" on runollisesti henkevä kuvaus.
Romaani „Troens magt" f 1903, suomeksi „Uskon
voima", 1907) on B:n tähänastisen tuotannon
ehein saavutus. -— B. on kirjoittanut myöskin
näytelmäkappaleet „Theodora" ja „Brutus",
joissa on vaikuttavia kohtauksia, mutta joiden
abstraktisuus tekee ne vähemmin vakuuttaviksi.
V. K-i.
Bojit ks. B o i j i t.
Bo Joninpoika ks. G r i p.
Bojsen, Fredrik Engelhard (s. 1841),
tansk. politikko. Otti osaa vapaaehtoisena
sak-salais-tanskalaiseen sotaan 1864. Perusti
Mø-enille kansanopiston 1865, mutta luovutti opiston
johdon toisille, kun hänet 1869 valittiin
folketin-giin. Eduskunnassa hän saavutti ennen pitkää
huomatun aseman, ollen maltillisen vasemmiston
johtomiehiä. V. 1894 hän johti niitä
neuvotteluja, joiden tuloksena oli sovinnon
aikaansaaminen oikeiston ja landstingin kanssa. Tämä
aiheutti pääministeri Estrupin eron, mutta
samalla myöskin hajoitti B:in oman puolueen.
Kun hänen puolueensa vaikutus väheni
seuraavissa vaaleissa, vetäytyi hän 1901 kokonaan
syrjään valtiollisesta elämästä, työskennellen
sittemmin historioitsijana. E. M-a.
Bokhara ks. B u k h a r a.
Boklund [bük-J, Johan Kristofer
(1817-80), ruots. taidemaalari, opiskeli Münchenissä
ja Pariisissa, oli Tukholman taideakatemian pro-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
