Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bologna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
33
Bologna—Bölyai
1134
prefekti ja arkkipiispa, siinä sijaitsee yli- ja
kauppaoikeus. Täällä on museo, tähtitorni,
taideakatemia, suuri kirjasto ja taidekokoelma. B:ssa
harjoitetaan huomattavaa teollisuutta (koneita,
lihatavaroita, säilykkeitä, makaronia, saippuata,
hajuvesiä, nahkaa ja tupakkaa). Läheisyydessä
ihana Campo santo (ks. t.).
B. oli alkujaan vanha etruskilainen F e 1 s i n a
niminen kaupunki, myöh. kelttiläisten boijien
pääkaupunki, B o n o n i a. V. 189 e. Kr.
roomalaiset valloittivat sen ja keski-ajalla se kuului
Ravennan eksarkaattiin. Vasta 12:nnella vuosis.
sen vaikutus kasvoi lainopillisen koulunsa ja
siitä myöh. syntyneen yliopistonsa kautta.
15:n-nellä ja 16:nnella vuosis. se oli kuuluisan
taide-maalaussuuunan, bolognalaisen’ koulun keskus
(sen kuuluisimmat mestarit olivat: Carracei,
Guido Reni, Domeniehio, Guercino y. m.). B.
alistui 1506 paavin vallan alle. Se yhdistettiin
1860 Sardiniaan. W. S-m.
Bologna [-lo’nja], Giovanni da, oik. Jean
Boulogne (1524-1608), flaam.-it.
kuvanveistäjä. Syntyneenä Flanderissa
hän sai siellä
taiteilijakasva-tuksensa, muutti n. v. 1544
Italiaan ja asettui Firentseen.
Michelangelosta saamastaan
vaikutuksesta huolimatta hän
pysyi harvinaisen itsenäisenä ja
kaavamaisuudesta vapaana.
Voimakas, raju liike ja
kuitenkin ehjä kokonaisuus sekä
erittäin koristeellinen
siluetti-vaikutus ovat hänen
kuvapatsai-densa pääominaisuudet.
Neptunuksen kaivo
Bolognassa sekä varsinkin Firentsessä
olevat marmorinen ryhmäkuva
S abiinitarte n ryöstö
(Loggia dei Lanzissa v:lta 1853)
ja Merkurius niminen
pronssipatsas (Museo
Naziona-lessa 1. Bargellossa v:lta 1564)
ovat hänen huomattavimmat
teoksensa. E. R-r.
Bolognan liitu, kevyt ital.
liitulaji, jota käytetään sekä
valkoisena väriaineena että myöskin
kiillotus-jauheena.
Bolognan pullo, paksulasinen pullo, joka heti
puhalluksen jälkeen on äkkiä jäähdytetty. Se
kestää kauankin kolahduksia, mutta särkyy
pamahtaen pieniksi siruiksi, jos sen pintaan
raavaistaan pienellä hietajyväsellä tai piipalasella.
Bolometri (kreik. bolè! = säde, ja metron =
mitta), amer. fyysikon Langleyn keksimä kone,
jolla mitataan hyvin pieniä lämmönvaihdoksia.
Säteet sattuvat metallilankaan ja lämmittävät
sen, jolloinka langan sähkövirran vastustus
muuttuu. Vastustuksen muutos mitataan
gal-vanometrillä. Ilerkimmillä koneilla voidaan
mitata lämmönvaihdos kymmenmiljoonasosalle
Celsiuksen astetta.
Bolor Tagh („sininen vuori"), Pamirin
ylängön itärajana olevan vuorenselänteen
aikaisempi nimitys. Sen olemassaoloa epäiltiin vielä
1870-luvulla, kunnes Stoliczkan y. m. tutkimukset
osoittivat, että vuorijono todellakin kulkee
luoteesta kaakkoon Pamirin ylängön itäpuolella.
MWWttH
Sabiinitarten
ryösti).
Tämä lienee sama kuin ennen B. T:iksi
nimitetty. Sen uudempi nimi on Kizil-Jart-
(punaisen solan) 1. Sary Kul- (keltaisen järven)
selänne. Kiinalainen nimitys on Tsuug-ling
(„sipulisolat"), turkkilainen Beluth-Tagh
(„tammivuori"). uiguurilainen Bulyth-Tagh („pilvien
vuori"). Selänteen nykyisenä nimenä on
tavallisesti kuitenkin Kasgaariset vuoret.
Korkein huippu Mustag-ata (Tagharma) 7,860
m., vrt. Pamir.
Bolstaliolm, kylä ja maatila Getassa
Ahvenanmaalla. B:n säteri, jota ennen on nimitetty
Kod-bolstadiksi (Kolbolstad), on vanhimpia säterejä
paikkakunnalla. Sen tietty ensimäinen
omistaja Corth Ilartwigson on tullut siitä tunnetuksi,
että hän 1484 lahjoitti kaikenlaatuisia
hopearahoja useimmille Ahvenanmaan kirkoille, Turun
ja Rauman luostareille y. m. sielumessujen
pitämistä varten. Tila on sittemmin ollut
Gyllen-flögh-, Dusenschöld-, Ahman-, Ehrenmalm-,
Brummer- ja Montell-suvuilla. — Bolstaholm on myös
kuuluisa suuresta hopearahalöydöstään, joka
tehtiin 1880 eräässä kivikkoisessa hiekkamäessä ja
jossa oli 850 ruotsinmaalaista hopeabrakteaattia
1200-luvulta. Niinikään on kylässä toista sataa
hautakumpua rautakaudelta. K. S.
Boltzmann, Ludvig (1844-1906), itäv.
fyysikko, 1869 professoriksi Graziin, 1873 Wieniin,
1876 jälleen Graziin, 1890 Müncheniiu ja 1895
Wieniin. Hänen työnsä käsittelevät
dielektrisi-teettikonstantteja, kineettistä kaasuteoriaa ja
termodynamiikkaa, hiuspilli-ilmiöitä, Hallin
ilmiötä, elastista jälkivaikutusta, valo-oppia
j. n. e., joista varsinkin kineettistä kaasuteoriaa
koskevat tutkimukset ovat suurtöitä alallaan.
Suuri merkitys on B:lla Maxwellin sähkö- ja
valo-opin tulkitsijana. Helmholtzin jälkeen B.
on etevimpiä saksalaisia teoreettisia, fyysikoita.
V. V. K. (G. MJ
Bolus (kreik. bolos = multakokkare),
raudan-pitoinen, hienojyväinen savilaji, jota ou
käytetty jo ammoisista ajoista. Värinsä ja
hienoutensa mukaan sitä käytetään eri tarkoituksiin.
Valkeaa bolusta, jota varsinkin on
Saksassa ja Böömissä, käytetään esim. kitiksi.
Punaista bolusta käytetään poleeraukseen.
Keltaista bolusta käytetään
puhdistusaineena; kuumennettaessa väri muuttuu
punaiseksi ; sitä käytetään poleeraukseen. Ruskeata,
terra di Siena a, jota saadaan Italiasta,
käytetään väriaineena. Vanhalla ajalla b.
tunnettiin nimellä terra lemnia.
Bölyai, Jänos [böjai junos] (1802-60), unk.
matemaatikko, insinööriupseeri, on saavuttanut
maineensa yhtenä n. s. epäeuklidisen geometrian
perustajana. Euklideen geometria perustuu
ryhmään aksiomeja, joista yksi lausuu, että, jos
suora viiva A leikkaa kahta toista suoraa B ja C,
ja on kohtisuora B:tä vastaan, vaan ei C:tä
vastaan, niin B ja C, tarpeeksi pidennettyinä
leikkaavat toisiaan. Oli kauan luultu, että tämä
aksiomi olisi loogillinen seuraus Euklideen muista
aksiomeista, ja yritetty todistaa tämä. B. osoitti,
että näin ei ole, vaan että kysymyksessäoleva
aksiomi on käsitettävä olettamuksena, jonka
sijaan loogilliselta kannalta yhtä hyvällä syyllä
voi asettaa muita. Ilän esittikin geometrian,
jossa muut aksiomit olivat säilytetyt, mutta
tämä oli jätetty pois; täten syntyi epäeuklidi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
