Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Borneerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1169
Borneerata— Bornholm
1170
dyn viimeiseksi maamarsalkaksi 1905-06 vuosien
valtiopäiville. B. on myöskin kirjoittanut
valtiollisista ja historiallisista asioista: ..Det svenska
partiet" (lentokirjanen 1887), „Beskrifning och
historia om Sarvlaks egendom" (1888),
„Beskrifning och historia om Gammelbacka egendom"
(1895), y. m. E. G.
Borneerata (< saks. 6orn = kaivo), poreilla,
kuohua.
Borneerattu (< ransk. horner < börne =
raja), rajoitettu, ahdas, varsinkin järjen ja
tietojen puolesta.
Borneo, Aasian suurin, Grönlannin ja Uuden
Guinean jälkeen maapallon suurin saari, 750,934
km2; siis n. 2 kertaa niin suuri kuin Suomi;
kuuluu Isoihin Sunda-saariin ja sijaitsee 7° 03’ pohj.
lev. —4° 10’ etel. lev.; luoteessa sitä rajoittaa
Eteläkiinan-meri, koillisessa Sulu-meri, idässä
Celebes-meri ja Makassar-salmi, etelässä
Jaavan-meri. Saari on n. 1,000 km pitkä ja yhtä leveä;
sitä ympäröivät useat saariryhmät, kuten
Kari-m&tau- ja Tambelan-saaret, Natuna-saaret y. m.
Itään ja kaakkoon sivuhaaroja lähettävä
vuorijono täyttää saaren lounaisosan ja jatkuu täältä
Filippiineille. Saaren eteläpäässä alkaa toinen
jono, joka todennäköisesti yhtyy
edellämainittuun. Molempien välissä on laaja graniittinen
vajoamisalue. Monta vesirikasta jokea virtaa
saaren läpi. Näistä mainittakoon mahtava
Barito ja kaakkoista suuntaa Makassar-salmeen
virtaava Kutei, luoteisrannikolle virtaava Rejang
ja länsirannikolle virtaava Kapuas.
Ilman-a 1 a on troopillisen lämmin (keskilämpö 26-27°)
ja kostea (sademäärä 2-4,000 mm),
lämmönvaih-dokset vähäpätöiset. Eteläosassa on kuitenkin
myöskin kuiva aika. Saaren sisäosissa on
suuria aarniometsiä, joissa palmupuut (betel- ja
saagopalmut), liaanit (rottinki), bamburuoko ja
pandanus-Iajit sekä leipäpuu ja B:lle omituinen
B:n kamferipuu (Dryobalanops camphoraj
kasvavat. Heinäaavikoilla, savanneilla, rehoittaa
alang-alang ruoho. Eläinkunta on Malakan
niemimaan ja Sumatran kaltainen, sille omitui-
sia ovat orang-utani, gibboni, nenä- ja
puoli-apinat, elefantti, sarvikuono, tapiiri ja
Bubi-ruxsa y. m. Tiikereitä ei ole; nautaeläimistä
mainittakoon banteng-härkä. Asukkaat
jaetaan kahteen ryhmään, nuorempaan
malaijilai-seen, muhametinuskoiseen, joka asuu rannikoilla
ja pitkin jokivarsia, sekä alkuasukkaisiin 1.
ainakin hyvin aikaisin tänne tulleisiin.
Jälkimäiset ovat joko pitkäkalloisia dajakkeja tahi
lyhytkalloisia tamaneja, punaueja, kayaneja
y. m. Näistä ovat punanit, baketanit ja bukatit
aivan alkuperäisellä kehitysasteella,
metsästäjä-ja kokoojakansoja. — Saaren pääosa, lounaisten
vuorten eteläpuolella oleva, kuuluu n. v:sta 1600
Alankomaille. Se käsittää 553,340 km2, 233,655 a*.
(1905). Alue jaetaan Länsi-, Etelä-ja Itä-B:oon ;
täällä asuu n. 1,400 eurooppalaista. Englanti
omistaa saaren luoteisosan v:sta 1881 : tämä käsittää
204,860 km2 ja 684,000 as. (malaijeja, kiinalaisia,
tamuleja ja vähän eurooppal.). Hallinnollisesti se
on jaettu seuraavasti: Pohj.-B„ Saravak ja Brunei
suojelusvallat sekä Labuan-saari. Elinkeinot:
Alkuasukkaat viljelevät riisiä, bataatteja,
sokeriruokoa ja hedelmiä. Eurooppalaisten istutuksia
on vielä harvassa. Alankomaitten B:sta saadaan
pippuria, tupakkaa, puuvillaa ja kahvia;
Englannin B:sta tupakkaa, saagoa ja kahvia. Tämän
alueen metsät tuottavat sen lisäksi puutavaroita,
guttaperkkaa, rottinkia ja hartsia ; kalastus myös
trepangia ja kilpikonnankuorta. Kultaa,
timantteja ja vuoriöljyä (Kutei- ja Barito-jokien
varsilla) saadaan Alankomaitten alueelta, kivihiiliä
etenkin Labuanilta. Tärkeimmät satamat
Alankomaitten B:lla ovat Samarinda (10,000 as.)
Kutein varrella, Bandjermassin etelässä
ja Pontianak (20,000 as.) Kapuas-joen
varrella; Englannin B:ssa sijaitsevat Kuching
(20,000 as.) Saravakissa, Brunei,
San-d a k a n ja nopeasti kasvava Victoria, jälk.
Labuanilla. Labuanilla ja sitä vastapäätä
olevalla rannikolla käy rautatie. Labuanilta on
myös johdettu lennätinkaapeli Hongkongiin ja
Singaporeen, Alankomaitten alueelta samoin
Celebes-, Jaava- ja Sumatra-saarille. Vilkasta
liikettä välittävät eurooppalaiset
höyrylaiva-yhtiöt. — V. 1521 portugalilaiset
(Magalhäes-retkikunta) löysivät B:n, mutta se joutui pian
Alankomaille.
Borneoli ks. Kamferi.
Bornet [börne’], Jean Baptiste
Édouard (s. 1828), ransk. kasvitieteilijä, lääket.
tri. Tutki yhdessä G. A. Thuret’n kanssa leviä
ja näiden lisääntymistä. Teoksia: „Notes
algo-logiques" (1876-80) ; „Études phycologiques"
(1878) ; „Revision des Nostocacées héteroeystées
contenues dans les principaux herbiers de France"
(1886-88).
Bornhak, Konrad (s. 1861), saks. lakimies
ja sosiaalipolitikko. Hänen teoksistaan ovat
huomattavimmat: „Geschichte des preussischen
Verwaltungsrechts" (3 nid., 1884-86), „Die
deutsche Sozialgesetzgebung" (1890), „Das deutsche
Arbeiterrecht" (1892), „Allgemeine Staatslehre"
(1896), „Russland und Finland" (1900), „Die
Ausweisung fremder Staatsangehöriger" (1900),
„Preussische Staats- und Rechtsgeschichte"
(1903). O. E.nen.
Bornholm, Tanskalle kuuluva saari Itämeressä,
588 km2, 41,031 as. (1906). B. sijaitsee Pom-
Borneo.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
