Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boussuet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1181
Bossuet—Boston
1182
lnalaiset säveltäjät Erkki Melartin ja Toivo
Kuula, juurtuen siten yhä syvemmältä
uudenaikaiseen koloristiseen tyyliin. I. K.
Bossuet [hosui?], Jacques Bénigne
(1627-1704), ransk. katolinen jumaluusoppinut,
filosofi ja piispa, loistava puhuja. Opiskeltuaan
kotikaupungissaan Dijouissa ja Pariisissa hän
tuli 1652 jumaluusopin tohtoriksi; 1659 tuli
hänestä Pariisin arkkidiakoni ja 1669 Condomin
piispa, mistä virasta kuitenkin luopui, kun
kuningas uskoi hänelle dauphinin kasvatuksen; kun
tämä tehtävä 16S1 oli täytetty, tuli hän Meaux’n
piispaksi. Koko Btn toiminnan tarkoitusperänä
oli oppineisuudella ja loistavalla esiintymisellä
palvella kuningasta; valtakunnan yhteyttä
hojoittavien protestanttien käännyttämistä hän
piti tärkeimpänä tehtävänään. B:n kirjoittamia
ovat ne neljä artikkelia, jotka Ranskan papisto
16S2 hyväksyi ja jotka, myöhemmin valtakunnan
lakiin otettuina, säätivät että kuningas
maallisissa asioissa on paavista riippumaton. — B. oli
Cartesiuksen filosofian kannattajia ja liittyi
jumaluusopissaan Tuomas Akvinolaiseen; jo
aikaisin hän ihaili Augustinusta, mutta vastusti
siitä huolimatta jansenilaisia. Fénelonia ja hänen
edustamaansa kvietististä suuntaa hän niinikään
ankarasti vastusti. B. nautti kuninkaansa suurta
suosiota; 1697 nimitettiin hänet
valtioneuvokseksi. Hänen teoksistaan, joille kaikille on
ominaista loistava tyyli ja henkevyys,
mainittakoon: „Introduction ä la philosophie, ou traité de
la connaissance de Dieu et de soi-mëme",
„Discours sur l’hist. universelle jusqu’ä l’empire de
Charlemagne" (16S1) ; „Hist. des variations des
églises protestantes" (1688) ; „Exposition de la
doctrine de l’Eglise eatolique sur les matiëres de
controverse" (1671) ; kootut teokset julkaistiin
Pariisissa 1864-67 (30 nidettä). A", ö.
Boston [bostn], 1. Lincolnshiren kreivikunnan
satamakaupunki Itä-Englannissa, Witham-joen
varrella ja lähellä Wash-lahtea, 15,667 as. (1901).
Viljanvientiä ja merikalastusta.
2. Ameriikan Yhdysvaltain Massachusettsin
valtion pääkaupunki, Yhdysvaltojen vanhimpia
ja mieltäkiinnittävimpiä kaupunkeja, 602,278 as.
(1906), niemellä Massachusettsin-lahden rannalla.
Sen perustivat Englannista siirtyneet puritaanit
1630 kolmelle nykyään melkein hävinneelle
Massachusettsin-lahden sisimmän osan, Boston
harborin, ja Charles-joen välissä olevalle
kukkulalle. Aikain kuluessa kaupunki on suuresti
kasvanut. Nykyään siinä on seuraavat
kaupunginosat, jotka aikaisemmin ovat olleet itsenäisiä
kaupunkeja: Vanha B„ Itäinen B.
Noddle’s-saa-rella ja Charlestown, sekä etukaupungit
Brighton, Roxbury, Länsi-Roxbury ja Dorcliester.
Kaupunki yhä kasvaa, joten ei kestäne kauan,
ennenkuin läheiset kaupungit Cambridge,
Somerville ja Chelsea yhdistetään siihen. — Vanha
kaupunginosa ou säännöttömästi rakennettu,
kadut ahtaat ja väärät. Uudemmissa
kaupunginosissa sitä vastoin ovat kadut leveät, ja niissä on
runsaasti puistoja ja aistikkaita rakennuksia.
Keskellä kaupunkia on 19 ha laaja puisto
„Boston common", joka jo 1634 varattiin yleisiä
tarkoituksia varten. Suurenmoinen on
Franklin-puisto Roxburyssa (200 lia). Kaupungissa on
runsaasti aistikkaita yleisiä ja yksityisiä
rakennuksia. Julkisista rakennuksista mainittakoon
„Faneuil hali", jota on sanottu „Ameriikan
vapauden kehdoksi", koska siinä vapaussodan
aikana pidettiin yleisiä kokouksia. Julkisten
rakennusten edessä, puistoissa ja leveiden
puistokatujen varsilla on runsaasti koti- ja ulko-
Kolminaisuuden kirkko Bostonissa.
maisten merkkimiesten patsaita. Yhdysvaltain
etevimmät sivistyslaitokset ovat Bostonissa.
Kuuluisa Harvard-yliopisto on läheisessä
Cambridgen (ks. t.) kaupungissa ja sen
lääketieteellinen osasto itse Bostonissa. Puhumatta muista
oppilaitoksista on B:ssa metodistinen B:n
yliopisto (per. 1869), lääketieteellinen opisto naisia
varten, jesuiittain 1863 järjestämä Boston
college, Ameriikan etevin teknillinen korkeakoulu
y. m. Kaupungin kirjasto 850,000 nid. on
Yhdysvaltain suurin, taidekokoelmat ja museot ovat
rikassisältöiset. Bostonia sanotaankin
„Ameriikan Ateenaksi". — B:lla on mainiot satamat. Se
onkin Yhdysvaltain tärkeimpiä
merikauppakau-punkeja. Yhdysvaltain kauppaliikkeestä tuli
1906 n. 7 % Bostonin osalle. B. on villakaupan
keskuksia. Tärkeimmät vientitavarat ovat
pumpuli, nahat, silava, liha ja vehnä. Teollisuus
on myös suuri. 1900 oli tehtaiden luku 7,247 ja
niiden työläisten 72,142. Tärkeimmät
teollisuudenhaarat ovat sokeri-, vaatetus-, kirjapaino-,
kone- ja huonekaluteollisuus. — B. on
säännöllisessä höyrylaivayhteydessä monen Euroopankin
maan kanssa, kuten Englannin (Liverpool) ja
Belgian (Antverpen). — Ne puritaanit, jotka
perustivat B:n, antoivat sille nimen
jolitomies-tensä Englannissa olleen kotiseudun mukaan.
Jo Kaarle Il.n aikana B. osoitti
tyytymättömyyttä kotimaan hallitusta vastaan ja se
myöskin viime kädessä aiheutti vapaussodan
puhkeamisen. Orjasodan aikana B. oli orjuutta
vastustavan liikkeen tärkeimpiä keskuksia. A. R. B.
Boston [bostn], korttipeli, joka keksittiin
Pohjois-Ameriikassa vapaussodan aikana. Se
jakaantuu seuraaviin osiin: Boston,
Indépen-dance, Philadelphia, Souveraine, Concordia.
B.-peli tuotiin Eurooppaan 1780-luvulla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
