Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bourget ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1197
Coeurin talo, Ranskan merkillisimpiä
porvaristaloja 15:nneltä vuosis.), korkeampia
oppilaitoksia, kirjasto, museo, upeita yksityisrakennuksia
15:nneltä ja 16:nnelta vuosis. sekä vanhoja
gal-lialais-roomalaisia muurienraunioita. V:n 1870-71
sodan jälkeen maan puolustuslaitoksen keskus,
tärkeä asevarasto ja 8:nnen armeiakunnan
asemapaikka; tykkivalimo, tykkiväen- ja
pyro-teknillinen koulu. Suuri rautateollisuus. B:ssa
syntyi etevä finanssimies Jacques Coeur. — B. on
muinainen A v a r i c u m, biturigien vahvin
linnoitus, jonka Cæsar 52 e. Kr. valloitti.
Myöhemmin se tuli Akvitaanian pääkaupungiksi
saaden uuden nimen B i t u r i c æ, biturigien
mukaan. Keskiajalla se oli Berry’n herttuakunnan
pääkaupunkina. Kaarle VII:n aikana, kun suurin
osa Ranskaa oli englantilaisten vallassa, B. oli
maan pääkaupunkina. B:n kokouksessa 1438
hyväksyttiin n. s. pragmaattinen
sankt-s i o n i (ks. t.). Tähän aikaan rikastutti Coeur,
ollen Ranskan rahaministerinä,
synnyinkaupun-kiaan, perustamalla sen kaupan ja teollisuuden.
Ranskan uskonpuhdistuksen historiassa B:lla on
tärkeä sija. Täällä opiskelivat m. m. Calvin ja
Condé-suvun prinssit. Useat tulipalot ovat
vuosisatain kuluessa hävittäneet monta
muistomerkkiä kaupungin suuruuden ajalta. TV. S-m.
Bourget, Lac du [lalc dy burzë’],
Genèven-järven eteläpuolella sijaitseva ihana, korkeitten
vuorten ympäröimä alppijärvi Ranskan
Savoi-jissa, 231 m yi. merenp., lähellä Rhöne-virtaa,
johon Savière-kanava sen yhdistää. Järven
pohj.-päässä on Chatillon’in linna, sen itäpuolella
Aix-les-Bains’in kylpypaikka. 11". S-m.
Bourget [burzë’], Paul (s. 1852), ransk.
kirjailija, esiintyi aluksi runoilijana, jossa kuvasti
Baudelairen ja Shelleyn
vaikutus. Pääpaino hänen
tuotannossaan on sentään
hänen psykologisilla
romaaneillaan ja aikakauden
hengenelämää käsittelevillä
kirjoitelmillaan. Hänen
pessimistisistä, sielunelämää
tutkivista romaaneistaan
mainittakoon „Le disciple",
„Notre coeur", „La terre
promise", „Cosmopolis".
Myöhemmin B. on, oltuaan
yhteen aikaan Tolstoin
ihailija, kehittynyt
kiihkokato-liseksi kirjailijaksi. Hänen
kirjoitelma-kokoelmansa „Essais de psychologie contemporaine",
„Nouveaux essais", „Etudes et portraits" ovat
saavuttaneet suurta suosiota henkevän
nerokkaan psykologisen analyysinsa vuoksi. Hänen
myöhempää kirjoitelmakokoelmaansa „Sociologie
et littérature" haittaa hänen kaikkialla kuultava
kirkollinen käsityskantansa. Hänen
myöhemmistä romaaneistaan, joista myöskin kuultaa
hänen taantumuksellinen ja katolinen
hengensuun-tansa, mainittakoon ,,L’étape" ja näytelmä „Un
divorce". V. K-i.
Bourgogne [burgo’njj, ransk. maakunta, B u
r-g u n d i n (ks. t.) ransk. nimi.
Bourguignons [burginjö’], ransk. puolue, joka
1400-luvun alkupuoliskolla esiintyi Burgundin
herttuain kannattajana ja Armagnacin kreivin
vastustajana. O. R.
1198
Bourignon fburinjo’], Antoinette
(1616-80), ransk. uskonnollinen haaveilija. Jo
nuorena hän luuli näkevänsä näkyjä ja saavansa
ilmestyksiä, mitkä kutsuivat häntä uudistamaan
kirkossa evankeliumin puhdasta henkeä.
20-vuotisena hän pakeni kodistaan. Suurimman
osan elämästään hän kuljeskeli eri maissa
levittämässä uskonnollisia aatteitaan. Mystikko
Pierre Poiret, joka liittyi häneen Hampurissa,
on julkaissut hänen kootut teoksensa
(Amsterdamissa 1679-84).
Bourke [bÜ3k ], Richard Southwell,
M ay o n jaarli (1822-72), engl. valtiomies,
Intian varakuningas, synt. Irlannissa. B. valittiin
alihuoneeseen 1847 ja oli Irlannin
valtiosihteerinä Derbyn konservatiivisissa ministeristöissä
1852, 1858-59 ja 1866-68. V. 1868 hänet
nimitettiin Intian varakuninkaaksi. Tässä virassa
ollessaan B. osoittautui erinomaisen eteväksi
hal-litusmieheksi. Hän piti yllä ystävällisiä
suhteita naapurivaltioihin (Afganistaniin y. m.),
jotta ne oman etunsa tähden tukisivat
Englannin valtaa Intiassa. Näin hän pani alulle sen
ulkopolitiikan, jota Englanti sen jälkeen on
Keski-Aasiassa noudattanut. Intian sisällisen
hallinnon alalla hän saattoi maan huonot
raha-asiat järjestykseen ja laajensi melkoisesti
rautatieverkkoa. Ollessaan tarkastusmatkalla hän sai
surmansa erään vangin kädestä.
Bourrée [bure’], muin.-ransk. tanssi, pirteässä
’/, tahdissa. Sen rytmille ominaista on ’/< nuotin
kohotahti sekä usein esiintyvä epäisku
(synkooppi) 2:sella
neljänneksellä, esim.:
Tavataan useassa
Bachin sarja-sävellyksessä. I. K.
Bourrier [burië], André (s. 1852), ransk.
pappi, joka palveltuaan 20 vuotta katolista
kirkkoa luopui siitä omantuntonsa vaatimuksesta ja
opiskeli sitten Pariisin yliopiston
protestanttisessa tiedekunnassa ja vihittiin 1897
refor-meeratun kirkon papiksi. B. avasi samana v.
Pariisin lähistöllä turvapaikan uskonnollisista
syistä katolisesta kirkosta luopuneille papeille
valmistaakseen heille tilaisuutta opiskella
protestanttisissa tiedekunnissa ja välittääkseen heille
uusia paikkoja. V:sta 1897 B. julkaisee
sanomalehteä „Le chrétien francais", joka sanoo
edustavansa „evankelista uudistusta katolisessa
kirkossa". B. on liittynyt siihen uudenaikaisen
Ranskan protestanttisuuden suuntaan, jonka
en-simäisiä miehiä on Auguste Sabatier.
Bousset [buse’t], Wilhelm (s. 1865),
saksalainen jumaluusoppinut, professori Göttingenissä.
Julkaissut useita teoksia, joista mainittakoon:
„Der Antichrist" (1895) ; „Die Religion des
Judentums" (1903) ; „Das Wesen der Religion"
(1903); „Jesus" (1904, suomeksi 1907). B. on
n. s. uskonnonhistoriallisen teologikoulun
etevimpiä edustajia. E. K-a.
Boussoli ks. B u s s o 1 i.
Boussingault [busägö’], Jean Baptiste
Joseph Dieudonné (1802-87), ransk.
maan-viljelyskemisti. Maatilalleen Bechelbronnissa,
Elsassissa, hän perusti koelaboratorin, laatuaan
ensimäisen, tehden laajoja kokeita m. m.
kotieläinten ja viljelyskasvien ravitsemista
koskevista seikoista, rehuaineiden ravintoarvosta,
kasvien typen otosta j. n. e. Kirjoittanut m. m.
Bourget- Boussingault
Paul Bourget.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
