Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brandes ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1221
Brandes—Brandstrup
1222
jonka tyttönimi oli Reis, oli naimisissa
näyttelijä Ernst B:n (k. 1894) kanssa. V. K-i.
Brandes. 1. Georg Morris Cohen (s.
1842), tansk. kirjailija ja kirjallishistorioitsija,
synt. juutalaisista
vanhemmista Kööpenhaminassa 4 p. helmik.
1842. Kasvaneena
vireässä kööpenhaminalaisessa ympäristössä
hän tultuaan
ylioppilaaksi 1859 heittäytyi
innolla lähimmän
nuo-ruudenystävänsä Julius Langen kera ajan
henkisiin rientoihin,
kiintyen varsinkin
filosofisiin, uskonnollisiin ja esteettisiin
kysymyksiin, Hegel,
Kierkegaard ja
Heiberg vahvimpina
he-rättäjinään. B:n ensimäinen ulkomaanmatka,
oleskelu Pariisissa 1866-67, tuli hänelle
henkiseksi murroskaudeksi, sillä siellä hän tutustui
Täinen luonnontieteelliseen katsantotapaan
esteettisissä ja kirjallishistoriallisissa
kysymyksissä omaksuen sen, ja samalla John Stuart
Millin ja Herbert Spencerin positivistiseen
yhteiskuntafilosofiaan, jotka molemmat vaikutukset
pitkäksi aikaa määräsivät hänen kehityksensä
suunnan. — Palattuaan ulkomaanmatkaltaan B.
saavutti 1870 tohtorinarvon väitöskirjalla „Den
franske æsthetik i vore dage. En afhandling om
Taine", sekä käänsi tanskan kielelle Millin
„Sub-jection of women". Uusi, laaja ulkomaanmatka
1870-71 saattaa B:n yhä lähemmälle
yleiseurooppalaista hengenelämää, hän tulee persoonalliseen
yhteyteen Millin, Renan’in ja Täinen kanssa,
ja jo kauan kytenyt tyytymättömyys
kotimaan ahtaisiin oloihin alkaa puhjeta esiin
hänen kirjailussaan. Palattuaan tältä matkalta
B. alkaa kuuluisat luentonsa 19:nnen vuosis.
kirjallisuudenhistoriassa, joiden lähin tarkoitus oli
antaa kuolinisku Tanskassa vielä elävälle
romantiikalle ja rnikastuttaa uusilla virtauksilla
maan hengenelämää. Näistä luennoista
muodostui B:n tunnetuin teos „Hovedstromninger i det
nittende aarhundredets litteratur" (1873-1890).
Näiden „päävirtausten" vaikutus pohjoismaiseen
henkiseen elämään on arvosteltava valtaavaksi,
Ibsen, Bjornson, Jacobsen, Strindberg y. m.
saivat niistä tuntuvia herätteitä, ja yleensä koko
nuorempi skandinaavinen kirjailijapolvi on
kasvanut ikäänkuin Brandesin merkissä. Tosin ne
herättivät myös mitä kiihkeintä vastustusta, niin
että B. jo ajatteli asettua ulkomaille, ja vv.
1877-83 hän oleskelikin etupäässä Berliinissä, mutta
tulevaisuus oli kuitenkin hänen. B:n
ominaisuudet kirjallishistorioitsijana esiintyvät tässä B:n
pääteoksessa selvimpinään. Hän on enemmän
taiteilija kuin tiedemies, ei niinpaljon tosiasiain,
kuin taiteellisesti kirkastettujen vaikutteiden
esittäjä. Säihkyvällä, intoisalla, kuva- ja
vivahdusrikkaalla kirjoitustavallaan hän antaa
lähinnä persoonallisen intuitsioninsa
kuvattavansa hengenlaadusta, toisinaan ehkä kuitenkin
väkivaltaisesti yleistäen erikoisia
luonneominai-suuksia ja hengensuuntia; hänen poleeminen
tulisuutensa myöskin välistä häiritsee kuvauksen
asiallisuutta. — Pääteoksensa ohella B. on
julkaissut laajan sarjan tutkielmia ja kirjoitelmia,
kuten „Seren Kierkegaard" (1877), „Danske
dig-tere" (1877), „Esaias Tegnér" (1878), „Benjamin
Disraeli", „Ferdinand Lassalle", „Det moderne
gjennembruds mænd", „Mennesker og værker"
(1883), „Ludvig Holberg" (1884), „Berlin som
tysk rigshovedstad", „Indtryk fra Polen" (1888),
„Indtryk fra Rusland" (1888), „Essays" 2 nid.,
toisen pääteoksensa, laajan ja mieltäkiinnittävän
„William Shakespeare" (3 nid. 1895-96),
„Heinrich Heine" (1896), „Julius Lange" (1898),
„Henrik Ibsen" (1898), kootut
sanomalehti-kirjoituksensa „Skikkelser og tanker" (3 nid.
1905-06), 3 nid. elämäkerrallisia muistelmia:
„Levned, barndom og forste ungdom", „Levned,
et tiaar" (1907) ja „Snevringer og horizonter"
(1908). 1898 hän julkaisi „Ungdomsvers",
„Samlede skrifter", vv. 1899-1906, 17 nid. —
V. 1902 B:lle myönnettiin vuotuinen avustus,
joka vastaa professorinpalkkaa. Laajoilla
luentomatkoilla B. on käynyt, varsinkin
skandinaavisissa maissa, ja Suomessa kahdesti, 1883 ja 1908.
Kehityksessään B. on viime aikoina etiiynyt
1870-luvun hyöty- ja onnifilosofian kannalta
joutuen lopulta Nietzschen individualismin
tenhoon, ollen senkin ensimäinen innostunut
julistaja pohjoismaissa. Vapauden ja ihmisyyden
asianajajana hän on ollut kaikkien sorrettujen
tulipuheinen puolustaja, esiintyen meidänkin
maamme hartaana ystävänä Tanskassa ja
Euroopassa. — B:n lukuisat laajat matkat ja hänen
persoonallinen tuttavuutensa aikakauden
merkittävimpien miesten kanssa sekä hänen oma
syttyvä mielensä ovat tehneet hänestä
jonkinmoisen henkisen, pohjoismaiden ja Euroopan
välittäjän. Yleensä B. on ollut taistelun mies
elämänsä kaiken, eivätkä taistelun laineet vieläkään
ole täysin asettuneet hänen ympärillään. —
Hänen veljensä on
2. Carl Edvard Cohen B. (s. 1847),
tansk. kirjailija ja politikko. Tutki aluksi
itämaisia kieliä, vielä myöhemminkin julkaisten
taiteellisia käännöksiä Jesaiasta, Psalmeista ja
Jobin kirjasta. Kirjailijana hän toimi aluksi
teatteriarvostelijana („Dansk skuespilkunst",
„Fremmed skuespilkunst", „Holberg og hans
scene" 1898). Sittemmin hän alkoi julkaista
jokapäiväistä kööpenhaminalaista elämää
realistisesti kuvailevia näytelmäkappaleita (m. m.
„Et besag" 1882, „En forlovelse" 1884, „Under
loven" 1891). Myöskin romaaneja hän on
julkaissut (kuten „Lykkens blændværk" 1898). —
Politikkonakin B. on toiminut v:sta 1878 asti,
jolloin hänen ehdotuksestaan „kirjallinen" ja
valtiollinen vasemmisto yhtyivät yhteistyöhön.
Oltuaan toimittajana Morgenbladetissa,
perustivat B. ja Hörup 1884 Politikenin, jonka
tärkeän lehden suuntaa B. on ollut tuntuvasti
määräämässä. Valtiopäivämiehenä B. on ollut
innokas. vaikka tosin ehkä yksipuolinen puoluemies.
V. K-i.
Brandrud, Andreas (s. 1868), norj.
tiedemies, kirkkohistorian professori Kristiaaniassa
v:sta 1897. Pääteos: „Klosterlasse, et bidrag til
den jesuitiske propaganda i Norden" (1895).
Brandstrup, Ludvig (s. 1861), tansk.
kuvanveistäjä, V. Bissenin opp’las. B. on tullut tunne-
Georg Brandes.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
