Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brasilia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1223
Brandt—Brasilia
1225
nagua-, Sào Francisco do Sul-lahdet ja suuri
Lagoa dos Patos-laguuni. Lukuunottamatta
Amazon-virran jokialuetta pohjoisessa ja La
Platan etelässä on maa vuorista, ylänkömaata.
Maranhäosta pohjoisessa Rio Grande do Suliin
etelässä kulkevat rannikkovuoret. Niitten
välissä on siellä, ja täällä laaksoja ja alavaa maata.
Lännempänä täyttävät keskimäärin 200-800 m
korkeat, usein pengermäiset Goyazin ja Mato
Grosson ylängöt yhteensä n. 3 milj. km2:n alan.
— Goyaz lukuisine, läntistä suuntaa
kulke-vine sivuhaaroineen on täällä laaksorikasta,
hyvin kasteltua vuorimaata. Korkein vuorijono
on Serra do Espinhago, johon etelämpänä
Serra da Mantiqueira liittyy.
Vedenjakaja Amazon-virran ja Rio Sao Francisco- ja
Paranä-jokien välillä on nimeltään Serra dos
Vertentes, ensinmainitun ja La Flata-joen
välillä Serra Geral. — Vuorten uloimmat
haarat ulottuvat mereen, muodostaen niemiä ja
saaiia. Näistä mainittakoon Kap-Orange, K.
Såo Roque, K. Frio, K. Santa Martha y. m., sekä
Santa Catharina-, Sao Francisco- ja Sao
Sebas-tiäo-, Abrolhos- ja kaukainen Fernando de
No-ronha-saari. — B:n joet muodostavat maailman
suurimman ja mahtavimman virtaavan vesistön.
Kuusi kymmenettäosaa siitä kuuluu
Amazon-virran (ks. t.) ja ’/« La Plata-joen (ks. t.)
vesialueeseen. Rannikkojoet, ollen koskisia ja
vuolaita, ovat ainoastaan vähässä määrin
purjehdus-kelpoisia ; näistä mainittakoon liikenteelle
tärkeimmät: Tocantins, Parnahyba, Sao Francisco
ja Parahyba do Sul; Guahyba-joki laskee Lagoa
dos Patokseen. — Itäinen vuorimaa on
muodostunut vanhoista arkeisista vuorilajeista
(graniitista, gneissistä, kidemäisistä liuskeista ja
sye-niitistä), joitten läpi on purkaantunut
vanhempia, eruptiivisia vuorilajeja. Tämä muodostaa
rannikolla melkein yhtäjaksoisen
aarniometsä-alueen (nykyään myös suureksi osaksi
hedelmällisen siirtola-alueen). Lännempänä sisämaahan
päin vallitsevat kambriset ja siluuriset liuskeet
vaihdellen vanhempien vuorilajien kanssa; niitä
peittävät karboniset ja devoniset kerrostumat.
Eteläosassa peittävät näitä vanhemman
liitukauden melafyyrit ja hiekkakivet. Amazon-virran
alueella täyttävät taasen nuoremmat
liitukerros-tumat laajoja aloja, mutta ne ovat täällä
tertiääri-ajan muodostumain peittämät. Myöskin Mato
Grosso- (hiekkakiveä) ja Goyaz-ylängöt kuuluvat
suureksi osaksi nuorempiin liitukerrostumiin. —
Ilmasto on hyvin erilainen eri osissa maata,
yleensä lämmin ja kostea. Amazon-virran
laakson yläosassa ovat heinäk.-syysk. kuivimmat.
Vuotuinen sademäärä on täällä 2,202 mm,
keskilämpö 26°; laakson alaosassa ovat keskilämpö
ja sademäärä hiukan alhaisemmat. Korkein
sademäärä on Pernambucossa, 2,971 mm
(keskilämpö 25,8°). Etelä-E:n ylängöllä ovat yöt hyvin
kylmät; pohjoisessa vuoristossa on kuivuus
(sademäärä 652 mm) haitallinen. Täällä usein
koko kasvisto kuolee veden puutteesta. — B:n
ilmasto on, varsinkin maan etelä- ja keskiosissa,
ylängöllä terveellinen. Tosin on v. 1849
Länsi-Intiasta tullut keltakuume kuuman ilmanalan
alueella tehnyt tuhojaan, mutta paremmat
terveydelliset olosuhteet satamakaupungeissa ja
kanavojen rakentaminen tulvien ehkäisemiseksi
ovat saaneet taudin kaikkialla vähenemään. —
B:n kasvikunta on äärettömän runsas (yli
20,000 lajia tunnetaan). Amazon-virran alue
n. s. Hylæa 1. Seiväs on melkein yksinomaan
aarniometsäin peitossa. Täällä kasvaa useita
Slauritia, Euterpe, Attalea y. m. sukuihin
kuuluvia palmuja sekä monta kautsua tuottavaa
kumi-puuta (Hevea, Sapium y. m.). Täältä saadaan
tonkapapuja, sarsaparillaa, ipekakuanhaa,
vaniljaa, kopaivapalsamia, risiiniöljyä ja useita
väriaineita. Tarvepuiksi kelpaavia puulajeja on yli
150 lajia; näistä mainittakoon iacaranda
(Machærium), setri (Cedrela brasiliensisj,
i p i (Tccoma) y. m. Pohjois-B:n ylängöllä
kasvaa hyödyllinen vahapalmu. Maan keski- ja
eteläosissa peittävät laajat araukaariametsät (ks.
Araucaria) suuria aloja. Siellä viljellään ja
viedään kaupaksi n. s. paraguay-teetä, y e r ’o a a
(Ilex paruguayensis). — B.n maisemat ovat
maapallomme omituisimpia ja ihanimpia. Laajoja
metsäaloja peittää Amazon-virran tulvavesi,
tämä on n. s. i g a p o 6-alue, missä m. m. Victoria
regia, jättiläislumme, kasvaa. Korkeammalla,
mihin tulvavesi ei ulotu, on e t é 1. g u a g
u-metsä 60-70 m korkeine jättiläispuineen.
Tämän kostea maaperä on suunnattomalle
alus-kasvullisuudelle erittäin suotuisa. Paitsi puita
kasvaa täällä joukko omituisia putki-, liaani- ja
kirjavakukkaisia Bromeliaceæ-heimoon kuuluvia
kasveja. Samanlaiset ovat myös rannikon
aarniometsät. Vuorimaa ja jokien putoukset tekevät
maiseman täällä vaihtelevammaksi kuin
Amazon-laaksossa. Myöskin sisämaan vuoriset heinäarot,
missä rikas lintumaailma ja härkä-, hevos- ja
muulilaumat elelevät ja joitten metsä-saarilla
fiikus-, myrtti- ja araukaaria-lajit kasvavat, ovat
luonnonihanat. — B:n eläinkuntaan ei
kuulu suuria eläimiä, mutta se on lajirikkaampi
kuin vanhan maailman. Omituisia sille ovat
vyötiäiset ja muurahaiskarhut, joita on useita
lajeja; apinoita on runsaasti. Suurimmat
petoeläimet ovat jaguaari ja kuguaari 1. puuma.
Nisäkkäistä mainittakoon vielä pesukarhu, paca
(Coelogeitys), aguti, opossumi, aineiasrotta,
tapiiri sekä useat hirvi-, kauris- ja sikalajit. Joissa
elää saukkoja, suolattoman veden delfiinejä ja
lamantiineja (Manatus). Lintumaailma on rikas,
papukaijoja, tukaaneja, kolibreja y. m. on useita
lajeja. Campoksella (ks. t.) elävät kanalinnut,
Etelä-Ameriikan strutsi, emu, ja hyödyllinen
haaskakotka (urubü). Matelijoista
mainittakoon jättiläiskäärmeet (Boa), alligaattorit,
kilpikonnat y. m. Joissa on runsaasti kaloja, osaksi
suuria, kuten arapaima, osaksi maukkaita
lohi-ja karppikaloja sekä vaarallisia petokaloja.
Alemmista eläimistä mainittakoon usein
kauniin-väriset, mutta monasti epämiellyttävät ja
myrkylliset hyönteiset: kaskaat, moskiitot,
hiekka-kirput, muurahaiset ja punkit.
B:n asukasluku arvioitiin 1904 olevan
17,940,572 1. 2,1 km2:llä. Väentiheys on
kuitenkin hyvin erilainen, rannikolla n. 15, mutta
Mato Grosson ja Amazonas-alueilla vain 0,1
km’:llä. Pääryhmän muodostavat valkoisista,
neekereistä ja intiaaneista syntyneet
seka-kansat, mulatit, mestitsit y. m.
Puhdasverisiä portugalilaisia, maan valloittajia, on
nykyään vain vähän. B:n alkuväestöä, „villejä"
intiaaneja on alkuperäisessä tilassa nykyään
korkeintaan 600,000 ja he käyvät hitaasti varmaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
