Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bratianu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1235
hedelmäin viljelemiseen. Metsistä kuuluvat
laajimmat alueet valtiolle, loput seurakunnille ja
yksityisille. Karjanhoito on etenkin
Harz-vuo-rilla huomattava. Hevosroduista ovat Hannoverin
ja Belgian rodut tärkeimmät; sen lisäksi pidetään
täällä nautakarjaa, lampaita, sikoja ja vuohia.
— Harzissa harjoitetaan vuorityötä yhdessä
Preussin kanssa: se tuottaa hopeata, lyijyä,
kuparia, rautaa, ruskohiiliä, suolaa ja sylviiniä.
Tuotannon arvo 1905 oli 37,072,090 mk. Suuria
graniitti-, hiekkakivi- ja kainiittilouhimoita on
täällä myöskin. Teollisuuden tärkeimmät
tuotteet ovat kankaat, olut, viina, sokeri, tupakka,
paperi, koneet, kemialliset aineet, puutavarat ja
lasi. Kauppa on vilkas; vientitavaroina ovat
juuttikankaat, kehruutavarat, asfaltti,
mineraali-värit, louhitut kivet, kalkki, sementti, sokeri,
lyijy, säilykkeet, lihatavarat, rauta ja
rautatavarat y. m. Maanteitten pituus 1906 oli 2,826
km, rautateitten 514 km. — B:n
perustuslaillis-yksinvaltainen hallitusmuoto on v:lta 1832
(muutettu 1851) ; sen mukaan on valtaistuin
perinnöllinen B.-Lüneburgin suvussa sen miespuolisten
jälkeläisten kesken, mutta jos suvun miespolvi
sammuu, on myös sen naispuolisilla jäsenillä
perintöoikeus. Eduskuntaan
(Landesversammlung) kuuluu 48 jäsentä. Edustajat
kokoontuvat varsinaisille valtiopäiville vähintäin joka
toinen vuosi. Korkeimman hallitusviraston
muodostaa valtionministeriö, johon kuuluu 3
äänioikeutettua jäsentä. Tämän rinnalla on
valtioneuvosto. Maan sisällisen hallinnon ja
poliisilaitoksen johdossa ovat piirikuntatoimistot
(Kreisdirektion), joita on 6 maaseudulla ja 1
B:n kaupungissa. Kunnallista itsehallintoa
varten maa on jaettu 8:aan kunnallispiiriin
(Kreis-kommunalverband). Ylin tuomioistuin on B:n
ylimaaoikeus, tämän alla on 1 maa- ja 24
amtti-oikeutta. Valtakunnan raha-asioita hoitaa
hert-tuallinen kamari sekä finanssikollegi, jonka
valvonnan alaisina ovat maan luottoa ja yleisiä
raha-asioita koskevat asiat. V. 1906-07 valtion
kulunkiarvio osoitti tuloja 13,474,000 saks. mk
ja menoja 14,825,000 saks. mk; valtionvelka
nousi 51,473,570 milj. saks. mk:aan, valtion
omaisuus 40 milj. saks. mk:aan. Sotalaitos kuuluu
10:nteen armeiakuntaan. Maan värit:
vaaleansininen ja keltainen. W. S-m.
Historia. B. kuului alkuansa vanhaan
Saksin herttuakuntaan. Kun Welfin-sukuinen
Henrik Leijona 1181 menetti Saksin, sai hän
kuitenkin pitää B:n. Hänen jälkeläisistään B:n
hallitsijoista on tunnettu kuuluisa sotapäällikkö
Karl II Wilhelm Ferdinand, joka sai
kuolinhaavan Auerstädtin tappelussa 1806. Napoleon
yhdisti B:n Westfalenin kuningaskuntaan 1807,
mutta 1813 se joutui takaisin entiselle
hallitsija-suvulle. V. 1832 se sai perustuslain, joka vieläkin
hiukan muutettuna on voimassa. Kuu herttua
Wilhelm kuoli 1884, oli lähin perillinen
Cumber-laudin herttua, mutta kun tämä ei luopunut
vaatimuksistaan Hannoveriin, ei häntä
tunnustettu B:n hallitsijaksi, vaan maapäivät valitsivat
Preussin prinssin Albrechtin hallituksen
hoitajaksi. Hänen kuolemansa jälkeen valittiin
hallituksen hoitajaksi 1907 Mecklenburgin herttua
Johann Albrecht. J. F.
2. B:n herttuakunnan pää- ja hallituskaupunki,
Oker-joen ja Magdeburg-Hannoverin radan var-
1236
rella. 136,351 as. (1905), joista 8,885 katolilaista
ja 852 juutalaista. B. sijaitsee hedelmällisellä
alueella; se on vanhaan saksalaiseen tyyliin
rakennettu ja ihanoiden puistojen (vanhat
linnan-vallit) ympäröimä kaupunki. Monta vanhaa
kirkkoa: tärkeiu on Henrik Leijonan (ks. t.)
Hagenbrilcke-katu Braunschweigissa.
rakennuttama tuomiokirkko, jossa on hänen
hautansa. Kaunis raatihuone. Vilkas teollisuus:
kone-, soittokone-, olut- ja sokeritehtaita,
kirjapainoja; kauppaa: kahdet markkinat ja suurta
kirjakauppaa. B:ssä on teknillinen korkeakoulu,
useita korkeampia oppilaitoksia ja
käytännöllisiä korkeakouluja, museoita, metsäopillinen
koelaitos, monta arineliaisuuslaitosta; pankkeja ja
kauppalaitoksia. W. S-m.
Historia. B:n tienoilla oli jo
karolinki-laisajalla vilkas kauppapaikka, mutta
kaupungiksi se kehittyi vasta Henrik Leijonan
aikana, jolloin sitä myöskin ruvettiin
linnoittamaan. 1200-luvulla se liittyi liansaliittoon ja
osti itselleen erinäisiä oikeuksia maan
herttuoilta ; sen ei kuitenkaan milloinkaan
onnistunut kohota valtakunnankaupungiksi. V. 1528
se liittyi uskonpuhdistukseen; aleni nopeasti
hansaliiton kukistuttua ja 30-vuotisen sodan sekä
sisäisten riitojen johdosta. V. 1671 B.
pakoitet-tiin alistumaan B:n herttuoiden alaiseksi, jotka
v:sta 1753 ovat asuneet B:ssa, paitsi vv. 1806-13,
jolloin kaupunki kuului Westfalenin
kuningaskuntaan. J. F.
Braunschweigin vihreä ks. Vuorivihreä.
Brausewetter, Ernst (1863-1904), saks.
kirjailija ja kääntäjä, joka erikoisesti on kiinnittä-
Braunschweigin vihreä—Brausewetter
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
