Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brenta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1251
Bresslau—Bretagne
1252
villat, pellava, kivihiili, rauta. Liikenne Oderilla
on suuresti vilkastunut, senjälkeen kuin jokea on
syvennetty ja liikenne järjestetty, B:n
kauppasatama sekä Oder-Spreen kanava rakennettu. —
B:ssa on monta armeliaisuuslaitosta ja, paitsi
yliopiston sairaaloita, 21 muuta sairaalaa sekä
orpojen- ja köyhäinkoteja. — Sivistyslaitoksista
mainittakoon jesuiittain 1702 perustama
yliopisto, johon 1811 Frankfurt an der Oderin
yliopisto yhdistettiin siirtämällä se B:hun.
Yliopistoon kuuluu myös maataloudellinen opisto ja
muita korkeampia opistoja, eläinsairaala,
kasvitieteellinen puutarha, suuri kirjasto y. m.;
kaupunginkirjasto (n. 160,000 nid.) ja 6
kansankirjastoa, monenlaisia ammatti- ja oppikouluja,
taidekouluja, seminaareja, kansakouluja,
museoita ja eläint. tarha. Sanomalehdistö on
runsas; tieteellisiä ja taideseuroja on useita. B:n
Breslaun raatihuone.
hallintoon kuuluu 2 pormestaria, 28
kaupungin-neuvosta ja 102 kaupunginvaltuusmiestäi.
Kaupungissa ou provinssiviranomaisten,
ruhtinas-piispan sekä hengellisen konsistorin sija. B. kun
on kaupan keskuksena, on täällä suuria
rahalaitoksia ja kauppa- sekä ammattivirastoja. — B.
esiintyy kaupunkina jo n. 980, oli
piispanistuimena ll:nneltii vuosis. alkaen ja kuului Puolaan,
kunnes se 1163 tuli erinäisen herttuakuunan
pääkaupungiksi. Herttua Henrik VI möi B:n
Böömin herttualle Juhanalle 1327; Böömin
mukana se siirtyi Itävallalle, joka B:n rauhassa
1742 luovutti sen Preussille. Jenan tappelun
jälkeen tammik. 1807 se joutui ranskalaisten
haltuun. Vapaussodan alussa 1813 B. jonkun aikaa
oli kuningas Fredrik Vilhelm III:n asuntona.
Bresslau, Harry (s. 1848), saks.
historioitsija, v:sta 1890 professorina Strassburgissa, on
varsinkin tullut tunnetuksi keskiaikaisten
asiakirjain (diploomien) tuntijana ja julkaisijana;
v:8ta 1888 „Monumenta Germaniæ historiea"
nimisen asiakirjajulkaisun keskustoimikunnan
jäsen. Paitsi asiakirjakokoelmia hän on m. m.
julkaissut „Handbuch der Urkundenlehre für
Deutschland und Italien" (I, 1889) ; v:sta 1888
B. julkaisee „Das neue Archiv der Gesellschaft
fiir ältere deutsche Geschichtskunde".
Brest, Ranskan Finistèren departementin
suurenmoinen satamakaupunki ja linnoitus Atlantin
valtameren rannalla, 85,294 as. (1906). Ranskan
liinsiradau loppukohta. B:n laajalla
sataman-edustalla (36 km ympärimitaten) on sijaa yli
500:lle sotalaivalle, se on 1,65 km leveän
„Goulet"-salmen kautta Atlantin yhteydessä ja vahvojen
linnoitusten suojelema. Varsinaisen
laivasto-sataman muodostaa pienen Penfeld-joen suu;
sen yläpuolella sijaitsee 65 m korkea linnoitus.
Kauppasatama, jossa on etusatama ja 4
satama-allasta, on kaupungin eteläpuolella. Kaupuuki
harjoittaa suurta kalastusta ja vilkasta kauppaa
(kaloja, viiniä, viinaa ja viljaa). V. 1900
kiiy-neitten 1,300 kauppalaivan kantavuus oli 224,834
tonnia. Tuonti käsitti kivihiiliä, puutavaroita,
viiniä; sen arvo oli 4,2 milj. mk. Vienti:
hedelmät, vihannekset ja rautamalmi oli 2 milj. mk:n
arvoinen. — B:ssä on lyseo ja erilaatuisia
meri-ja meriteknillisiä kouluja, kirjasto, kasvit,
puutarha ja tähtitorni. Laivastoprefektin ja
kauppaoikeuden sija; höyrylaiva- ja
lennätinkaapeli-yhteys Pohj.-Ameriikan sekä Dakarin (Ranskan
Senegambian) kanssa. — B. tuli vasta
Riche-lieun aikana tärkeäksi; satama rakennettiin
1631 ; myöhemmin, 1680-88, B:stii tuli Vaubanin
toimesta linnoitus. B:n edustalla englantilaiset
r. 1794 voittivat ranskalaiset. (W. S-m.)
Brest-Litovsk (puol. Brzesc-L.), Grodnon
kuvernementin piirikaupunki ja linnoitus
Vähä-Venäjällä Bug-joen ja Varsova-Moskovan radan
varrella. Puolan rajalla. Kreikkal.-katol. ja
katol.-armeenialainen piispanistuin. Strategisesti
tärkeä, ensiluokan linnoitus, jota 12
pikkulinnoi-tusta suojelee. Monta kirkkoa ja synagogaa,
juutal. korkeakoulu, 46,122 as. (1897), näistä
n. ’/a juutal. — Kaarle X valloitti B:n 12 p.
toukok. 1657. (W. S-m.)
Bretagne [brata’nj] (muin. Britannia
minor, Aremorica), Ranskan luoteinen
niemimaa, käsittää nyk. Ala-Loiren,
Morbiha-nin, Tlle-et-Vilaiuen, Oötes-du-Nordin ja
Finistèren departementit, n. 35,000 km", 3,258,314 as.
(1906). B., vanha herttuakunta, jaettiin ennen
Ylä- ja Ala-B:een. Se on matalavuorista maata,
joka aaltomaisesti tahi pengermäisesti, suunnassa
lännestä itään, kohoaa aina 390 m yi. merenp.
Penkereitten välisissä laaksoissa virtaavat B:n
pääjoet, joista mainittakoon Vilaine, Blavet ja
Aune. Ilmanala on tyypillinen meri-ilmasto,
kostea ja sumuinen, myrskyjä raivoaa usein. B:n
kesät ovat kylmemmät, mutta talvet leudommat
kuin muualla Ranskassa. Pellavan ja hampun
viljelys on täällä tärkeämpi kuin viljan ja
hedelmäin. Länsi-osassa on hevoshoito hyvin
kehittynyt. Joet ovat liikekelpoiset ja nousuvesi,
joka täällä on hyvin voimakas, estää suiden
madaltumisen. Kalastusta, etenkin
sardiinin-pyyntiä, harjoitetaan suuressa määrin. B. on
suurenmoisen jylhä ja karu, omituinen maa,
joka nykyään kesäisin houkuttelee paljon
matkailijoita luokseen. Tärkeimmät kaupungit ovat
pääkaupunki Rennes sekä Nantes ja Brest. —
Maan luonto on suuresti vaikuttanut
asukkaiden. bretonien, luonteeseen. He ovat
kelttiläistä heimoa, joka itsepintaisesti läpi aikojen
on säilyttänyt kansallisuutensa. He eroavat
kielensä ja tapojensa kautta naapureistaan,
ranskalaisista ja ovat voimakasta, uskonnollista ja
urhoollista kansaa sekä taitavia ja rohkeita
merimiehiä. Heidän juron, itseensä suljetun.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
