Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brožik ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1287
Bruges—Brugge
1288
Brueghel vanhemman „Sokeat".
Hieronymus Bosehilta, jota hän rajattoman
mielikuvituksensa puolesta muistuttaa, mutta
johon verrattuna hän kuitenkin on
todenmukaisempi realisti. Groteskimaisen humoristiseen
tapaan B. on esittänyt hullunkurisen haavemaisia,
allegorisia, raamatullisia ja alankomaalaisiin
sananlaskuihin perustuvia aiheita sekä hienolla
luonnontajulla kuvannut henkilökuvarikkaita
maisemia ja maalannut tarkalla 1500-luvun
ajan-värityksellä kohtauksia talonpoikaiselämästä,
tullen tällä alalla Brouwerin, Teniers’n, Ostaden
edelläkävijäksi ja saaden siitä liikanimensä
,,Talonpoikais-B.". Harvoin onkaan
kansanelämää kuvattu yhtä suurella elinvoimalla ja
teeskentelemättömän todellisella huumorilla, mutta
yhtä vähän kuin vielä XVII:n vuosisadan
maalarit, esittää B:kään talonpoikaa työtä
tekemässä, vaan ainoastaan huvittelemassa,
tanssl-jaisissa, häissä, tappeluissa j. n. e. Rattoisa
kertomakyky, avoin silmä luonnon vaihteleville
tunnelmille, sattuva luonteenkuvaus ja
sopusointuinen, usein puhdas ja kirkas väritys ovat ne
taiteelliset ominaisuudet, joilla B.,
muodostamatta mitään erityistä „koulua", on kehittänyt
laatu- ja maisemamaalausta pitkän askeleen
eteenpäin. Hänen varhaisimmalta ajaltaan
tunnetaan ainoastaan piirustuksia vaskipainoksiin
ja vasta viimeisenä kymmenenä elinvuotenaan
hänen tiedetään harjoittaneen varsinaista
maalausta. B:n teoksia tavataan museoissa
verrattain vähän, mutta Wienissä on niitä kokonaista
14 öljymaalausta, joista mainittakoon lystikäs
vertauskuvallinen esitys „Paaston ja laskiaisen
taistelu" (1559), mainiot tyyppikuvaukset
„Talonpoikaishäät" ja „Kirmessi tanssivine
talon-poikineen", sivistyshistoriallisesti hauska kuva
„Babelin tornin rakentaminen" (1563) sekä
tunnelmalliset maisemat „Kevät", „Syksy" ja
„Talvi" (n. 1568-69). Paras ja vaikuttavin
hänen kuvistaan on kuitenkin Napolin museossa
oleva, erinomaisesti sommiteltu ja hienovärinen
temperamaalaus „Sokeat", [van Bastelaer ja
de Loo, „Peter Bruegel 1’ancien, son æuvre et
son temps" (Bryssel 1907).!
2. Piet er B. nuor., liikanimeltä
„Helvetin-B." (1564-1638), edellisen poika, jäljitteli isäänsä
milloin vapaammin milloin orjallisemmin ja sai
liikanimensä siitä, että
mielellään esitti noitien,
ryövärien ja paholaisten
kuvia.
3. J a n B. vanh.,
liikanimeltä ,,Sametti-B." tai
,,Kukka-B." (1568-1625),
edellisen veli; toimi
taidemaalarina Antverpenissä,
oleskeltuaan ensin useita
vuosia (1593-96) Italiassa.
Taipumuksensa
pienois-maalaukseen B. lienee
saanut isoäidiltään,
minia-tyyrimaalajatar Marie
Verhulstilta, jolta hän sai
taiteellisen
alkeisopetuksensa. B. on maalannut
erittäin paljon
pienikokoisia, sinivihreän sävyisiä ja
sirostelevia maisemia,
joiden täytekuviksi hän on
asettanut suuret määrät pikkuisia henkilö- ja
eläinkuvia ja joissa hän vaihtelevasti on käsitellyt
raamatullisia, mytologisia ja oman aikansa
elämästä ottamiaan aiheita. B. oli myöskin taitava
kukkien maalaaja. Usein hän työskenteli yhdessä
muiden taiteilijain kanssa. Niinpä hän on
toisinaan maalannut ystävänsä Rubensin tauluihin
maisemataustoja, kukkia ja hedelmiä, kun taas
vuorostaan Rubens on maalannut hänen
taului-hinsa henkilökuvia. Esimerkkinä tästä
yhteistyöstä mainittakoon eräs B:n huomattavimmista
maalauksista „Paratiisi" (Haagin museossa).
Hänen teoksiaan on yltä yleensä eri museoissa,
kuten Dresdenissä, Miinehenissä ja etenkin
Madridissa. — 4. Pieter B. nuorin (1589-16??),
B. 2:n poika, vähäpätöinen taiteilija. — 5. Jan B.
nuor. (1601-78), B. 3:n poika, jäljitteli isäänsä.
— 6. Abraham B. (1631-1720), edellisen
poika, oli kukkasmaalaaja ja työskenteli
etupäässä Roomassa. E. R-r.
Bruges [bryz], Brüggen (ks. t.) ransk.
nimi.
Brugge (fiaam.; saks. Brügge, ransk. Bruges),
Belgian Länsi-Flanderin maakunnan
pääkaupunki, 53,781 as.
(1907). Tärkeä [-rautatien-risteyskohta;-]
{+rautatien-risteys-
kohta;+} se on
kanavoilla yhteydessä
Gentin, Ostenden
ja Alankomaitten
Sluisin kaupungin
kanssa. B:ssa on
goottilaiseen
tyyliin rakennettu
raatihuone,
suurenmoiset kauppahallit ja niissä
n. s. Beffroi-torni,
oikeuspalatsi,
monta kirkkoa
rikkaine
taide-aarteineen, sairashuone ja siinä
kallisarvoinen
Pyh. Ursulan
pyhäinjäännöskätkö, jota Johann Memlingin ih-
Bruggen kauppahallit
Beffroi-tornineen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
