Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bugge ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1325
Buisson
132(i
Wittenbergin kirkkoherraksi ja 1535
vakinaiseksi opettajaksi yliopistoon. Hän oli usein
kutsuttuna muille paikkakunnille järjestelemään
uusia kirkollisia oloja; useat kirkkojärjestykset
ovatkin hänen työtään. M. m. hän oli Kristian
Ill:n kutsumana järjestämässä Tanskan
uskonpuhdistusta. B:n vahvin puoli oli käytäntö,
mutta hän oli myöskin osallisena
jumaluusopillisia riitakysymyksiä ratkaistessa sekä
ahkerimpia raamatunkäännöstyössä. [H. Hering,
„Johannes B."; M. Meuser, „Johannes B."]
Bugge, El seus S o ph us (1833-1907),
kuuluisa norj. kielen- ja kansanrunoudentutkija,
v:sta 1866
vertailevan kielitieteen ja
muinaisnorjan kielen
professori
Kristiaa-nian yliopistossa. B.
johti Edda-runoja
koskevat tutkimukset
aivan uusille urille
teoksellaan „Norræn
fornkvædi" (1867),
jossa m. m. on
täydellinen selonteko Edda-
käsikirjoituksista;
suoritti perustavaa
laatua olevia
tutkimuksia muinais-skandinaavialaisista
riimukirjoituksista,
tulkiten nerokkaasti m. m. useimmat tällaiset
kirjoitukset ajanjaksolta 300-700 j. Kr.
(tärkeimmät julkaisut: „Tolkning av runeindskriften
paa Rökstenen i östergötland", Antiqv. tidskr.
f. Sverige, V; „Norges indskrifter ined de ældre
runer", I 1891-1903, II 1904 ja seur.; „Norges
indskrifter med de yngre runer", 1902 ja seur.) ;
loi aivan uutta valoa skandinaavialaiseen
„juma-laistarustoon" näyttäessään, että Eddan
myytil-liset runot eivät voi olla 9:ttä vuosis. vanhempia
ja että sangen suuri osa siinä esiintyvää
taru-aineistoa ei ole vanhaa germaanilaista alkuperää,
vaan että se pääasiallisesti on lähtöisin kristill.
legendoista ja kreikk.-roomal. taruista, jotka
viikingit oppivat tuntemaan
Britannian-matkoillaan („Studier over de nordiske gude- og
helte-sagns oprindelse", 1881-89) ; julkaisi suuren
joukon tärkeitä kielitieteellisiä tutkimuksia: m. m.
sanantutkimuksia germaanil. kielten alalta, norj.
ja ruots. paikannimien selityksiä, tutkimuksia
armeeniankielestä kuin myös vanhasta
etruskin-kielestä, jota hän pitää armeeniankielen
sukulaisena, sekä salaperäisestä lykiankielestä, jota
hän koettaa selittää indoeurooppalaisperäiseksi.
Nerokkailla, aaterikkailla, syvälle tunkevilla,
tietäraivaavilla tutkimuksillaan B. kohosi
nykyajan tiedemiesten ensi riviin. [A. Noreenin
kirjoitus „Nord. Familjebok"in uudessa [-painoksessa.]-] {+painok-
sessa.]+} y. w.
Bugge, Peter Olivarius (1764-1849),
norj. pappi. Suoritettuaan teologian ja filosofian
tutkinnot Kööpenhaminassa B. saavutti teol.
tohtorin arvon Göttingenissä v. 1795. B. oli
maansa huomatuimpia pappismiehiä, toimien
Trondhjemin piispana v. 1804-42. Aikalaiset
moittivat B:a liiallisesta riippuvaisuudesta
hallitukseen nähden; saarna, jonka B. piti
Trondhjemin tuomiokirkossa Kaarle Juhanan kruu-
nauksessa, herätti yleistä suuttumusta hänen
kansalaisissaan. Ar. II.
Bugi [-Ü-] (Bugiisit 1. Bugineesit),
vaaleaihoinen malaijikansa Celebes-saareu
eteläisellä niemellä; sivistyksellisessä suhteessa he
ovat muita malaijeja etevämmät. He ovat
taitavia. merimiehiä, urhoollisia, älykkäitä, sotaisia;
heillä on oma kirjoituksensa ja vähän tunnettu
kirjallisuutensa sekä harjoittavat huomattavaa
kauppaa ja merenkulkua. (W. S-m.)
Bugii (ransk. bougie), sylinterinmuotoinen,
tavallisesti taipuvainen, tylsäpäinen ase
virtsa-torven y. m. ruumiin tiehyeiden ja onteloiden
tutkimista, venyttämistä ja muuta hoitoa varten.
Buguljma
a’J, Venäjän Samaran [-kuvernementin piirikaupunki, Kaman lisäjoen
Bugulj-minkan varrella; 7,581 as. (1897). Harjoittaa
vuosimarkkinoillaan vilkasta hevos-, karja- ja
puuvillatavarakauppaa. — B:n piirissä asuu,
paitsi venäläisiä, baskiireja, tataareja ja
tsuvas-seja, myös suomensukuisia mordvalaisia
(parikymmentätuhatta).
Buguruslan [ la’n], Samaran kuvernementin
piirikaupunki Venäjällä Kinel-joeu varrella,
12,109 as. (1897). Harjoittaa vilkasta kauppaa
Volgan rannikkoasukkaiden ja arokansojen
kanssa; syyskuussa suuret vuosimarkkinat.
Läheisyydessä on rikin- ja asfaltinpitoisia
lähteitä. — B:n piirissä asuu myös suomensukuisia
mordvalaisia (n. 65,000) ; muut asukkaat:
venäläisiä, tsuvasseja, tataareja, baskiireja.
Buhl [-ül], Frants Peter William
(s. 1850), tansk. teologi ja orientalisti, professori
Kööpenhaminassa 1881-90, Leipzigissä 1890-98 ja
jälleen Kööpenhaminassa v:sta 1898. Julkaisi:
„Kanon u. Text des Alten Test." (1881), „Jesaja"
(1889), „Messianske forjættelser" (1894),
„Geographie des alt. Palästina" (1896), „Psalmerne"
(1898), „Det israelit. folks historie" (3:s p.
1899), „Die socialen Verhältnisse der Israeliten"
(1899), „Muhammeds liv" (1903) y. m.
K. T-t.
Buhurt (saks.). ritaritaisteluleikki, jossa
hyökättiin joukko joukkoa eikä, kuten ,,tjost"issa
mies miestä vastaan. Tavallisesti b. oli leikkiä
huviksi ja se tapahtui sauvoilla eikä miekoilla,
vrt. Turnaus.
Buijs-Ballot /böisbalö’], Kristoff Hein
rieh Diedrich (1817-90), alank. fyysikko
ja ilmatieteilijä, Utrechtin yliopiston professori,
nänen tutkimuksensa ilmakehän samanaikaisista
tiloista ovat tehneet hänet uranaukaisijaksi
dynamisen ilmatieteen alalla. B.-B:n laki
määrää tuulen suunnan ja ilmanpaineen
jakaantumisen keskinäisen suhteen. (V. V. K.)
Buinsk /-i’-/, kaupunki Venäjällä, Simbirskin
kuvernementin piirikaupunki, sijaitsee
purjehdus-kelpoisen Karia nimisen joen (Volgan haaran
syrjä joki) varrella, 4,641 as. (1897), joista n.
40 % tataareja. —- B:n piirissä asuu myös joku
määrä suomensukuisia mordvalaisia;
sitäpaitsi: venäläisiä, tataareja, tsuvasseja.
Buisson [byisKÖ’J, Ferdinand Édouard
(s. 1841), ransk. kasvatustieteilijä, tuli 1878
Ranskan kansakouluopetuksen ylitarkastajaksi,
1879 kansakouluosaston johtajaksi opetusasiain
ministeriöön, 1897 kasvatusopin professoriksi
Sorbonneen: on toimittanut kasvatusopillisen
sanakirjan „Dietionnaire de pfdagogie".
Sophus Bugge.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
