Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Busby ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1361
Busby—Busmannit
1362
Busby [basbi], Thomas (1755-1838), engl.
urkuri ja musiikkikirjailija; pääteos: „Yleinen
musiikinhistoria" (1819). 7. K.
Busch, Wilhelm (1832-1908), saks.
pilakuvien piirustaja, alkoi 1850-luvun lopulla
piirustaa kuvia ja kirjoittaa runonpätkiä
pila-lehteen „Fliegende Blätter". Hän on myös
julkaissut monta kuvasarjaa, joihin hän on
sepittänyt leikillisen tekstin. B. on tyyliltään
romantikko, samalla kertaa syvästi persoonallinen ja
perisaksalainen. Hänessä ilmenee aito
saksalainen halu katsoa kaikkea filosofeeraavin silmin
„iäisyyden näkökulmalta", mutta
sentimentaalisuudesta on hänen miehekäs luonteensa kokonaan
vapaa. Tällä jyrkästi antiklerikaalisella
taiteilijalla on Saksassa ollut käänteentekevä merkitys
pilakuvien alalla. [W. Busch-Album, 9:s pain.
München 1902.] E. R-r.
Busehr ks. B u s i r.
Busento, joki Etelä-Italiassa; sen pohjaan
länsigootit 410 hautasivat Alarik kuninkaansa
ruumiin.
Bushmannit ks. B u s m a n n i t.
Bush-neekerit ks. Maro n-n e e k e r i t.
Business [biznas] (engl.), „afääri", liike,
toimi, asia.
Busir [-i’r] (Busehr 1. Abuschehr),
Persian tärkein satamakaupunki Farsistanin
maakunnassa, Persian lahden rannalla, n. 15,000
as. Satamaan tuli ja siitä lähti 1906 593 laivaa.
B. harjoittaa kauppaa; siellä on villa- ja
asetehtaita. Englantilaiset miehittivät sen 1909.
Buskerud, amtti Norjassa Kristiaanian
hiippakunnassa, 14,817 knr, 112,743 as. (1900), josta
71 km2 ja 31,243 as. laukeaa kaupunkien
(D ram m e n, Kongsberg, Hønefoss ja
Holmsbu) osalle. Pääelinkeinot ovat
karjanhoito, maanviljelys, metsänhoito ja
tehdasteollisuus. Myös vuorityö on tärkeä; mainittavin on
Kor.gsbergin hopeakaivos. B:n pääkaupunki on
D r a m m e n. ("IF. S-m.J
Buslaev [ü’je-], Fedor Ivanovits
(1S18-97), ven. kansanrunouden ja taidehistorian
tutkija, oli yliopistolukunsa lopetettuaan ja laajan
ulkomaanmatkan tehtyään Moskovan yliopiston
venäjän kielen ja kirjallisuuden dosenttina ja
1861-81 saman yliopiston vars. professorina
luennoiden muinaisvenäläistä ja bysanttilaista
taidehistoriaa. Tällä alalla hän on
julkaissut tärkeän teoksen Ilmestyskirjan ja sen
selitysten vanhoissa käsikirjoituksissa tavattavista
kuvista (Tolkovyj apokalipsis, 1884).
Kansanrunoutta ja muinaisvenäläistä taidetta
käsittelee teos „Historiallisia tutkielmia venäläisen
kansanrunouden ja taiteen alalta" (1861).
Tavallaan jatkoa siihen on „Kansanrunous" (1887).
Aikoinaan tärkeä muinaisvenäläisteu tekstien
kokoelma oli „Slaavilaisen kirkkokielen ja
muinaisvenäjän kielen muistomerkkien
historiallinen lukemisto". B. on myöskin julkaissut
ensimäisen „Venäjän kielen historiallisen kieliopin"
(1858). Venäjän kielen opetuksen alalla oli
hänen laajalla teoksellaan „Äidinkielen
opetuksesta" (1844) suuri merkitys. J. J. M.
Busmannit (holl. bosjesmans =
„pensaikko-ihmiset", engl. bushmen; oma nimitys san t.
sakua, „vakinaisesti asuvat", „alkuasukkaat";
kafferien kielellä abatua, „jousimiehet"; ks.
kuvaf aulua Afrikkalaisia kansantyyp-
pejä kuv. 1), pieniin joukkoihin jakaantunut,
nähtävästi Etelä-Afrikan alkuasukkaisiin
kuuluva kansanryhmä. B. asuvat hottentottien ja
betsuana-kansojen (ks. n.) alueitten välillä
sisämaan erämaantapaisilla ylätasangoilla,
missä, kulkien paikasta toiseen, elävät
„kokoojina" ja metsästäjinä ja ovat melkeiu aina
sodassa naapureittensa kanssa. He ovat pieniä,
n. 140-144 cm pitkiä, rumia ja laihoja, mutta
notkeita ja erittäin kestäviä; iho on
vaaleanruskea, kellertävä ja tulee aikaisin ryppyiseksi;
tukka on musta ja villakarvainen.
Luonteeltaan he ovat hitaita, laiskoja, raakoja ja julmia
sekä saaliin- ja ryöstönhimoisia. B. kulkevat
melkein alastomina; kupeillaan on heillä vyö;
joskus he heittävät hartioilleen petoeläimen
taljan suojaksi yökylmää vastaan. Vaikkakin
heidän pukunsa on näin alkuperäinen ja
vaillinainen, on heidän siveydentilansa parempi
kuin naapurikansojen keskuudessa; sitä paitsi
pohjoisempana asuvat b. ovat etelässä asuvia
heimolaisia an kehittyneempiä. Hyvin harvoin
he rakentavat itselleen pieniä kurjia ruoho-
Busmanin-tyyppeja.
majoja tahi viljelevät villiä hamppua, jota
polttavat nautintoaineena. Tavallisesti he yöksi
hakevat suojaa luolista, kallion-rotkoista tahi
vanhoista termiitinpesistä, eivätkä harjoita
maanviljelystä eikä karjanhoitoa. Hätätilassa,
kun riistansaanti on huono, b. syövät
muurahaisen-munia, kukkien hunajaa, juuria ja sipuleja.
Petoeläimiä he pyydystävät kuoppia kaivamalla
ja ampuvat riistansa tahi vihollisensa taitavasti
myrkytetyillä nuolilla, joita heidän naapurinsa
eivät käytä; he olivat siitä syystä ennen hyvin
peljättyjä. Heidän suuri vapaudenrakkautensa
ja tottumuksensa vaelteluun ovat tehneet kaikki
sivistyttämiskokeet mahdottomiksi: mutta
monet seikat ovat osoittaneet, että b. panevat arvoa
hyvälle kohtelulle, mikä kuitenkin harvoin
heidän osakseen on tullut. Heidän käsityksensä
omistusoikeudesta on hämärä, ja usein
sattuneet karjan-varkaudet ovat tehneet heidät
vihatuiksi ja antaneet naapureille yhä uudelleen
aihetta heidän ahdistamiseensa. — Vastakohtana
näille ominaisuuksille on heidän verrattain
korkealle kehittynyt soitannollinen ja
muoto-aistinsa. Jälkimäinen tulee näkyviin ja on
säilynyt lukuisissa kalliopiirustuksissa, joissa
kuvattujen, vars. eläinten muodoissa usein huomaa
kehittyneempää muotokäsitystä, kuin esim. van-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
