Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Butte ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
hyvin kireiksi (vrt. myös Buurit). Lopulta
Transvaaliu hallitus, jonka puolelle myöskin
Oranjen vapaavaltio oli asettunut, piiiitti
turvautua aseisiin ja jätti lokak. 9 p. 1899
Englannin hallitukselle ultimatumin. Kaksi päivää
myöhemmin alkoivat vihollisuudet.
Sodan puhjetessa aseellisten buurijoukkojen
luku nousi n. 38,000 mieheen, joista 23,000
kuului Transvaalin, 15,000 Oranjen vapaavaltion
ar-ineiaan. Englantilaisilla oli vain n. 21,000 miestä
sijoitettuina hajalleen eri paikkoihin. Sitäpaitsi
eivät nämä joukot olleet
taistelukuntoisuuten-sakaan puolesta vastustajiensa veroiset. Kun
siis buurit heti sodanjulistuksen jälkeeu
hyökkäsivät Nataliin, joutuivat siellä majailevat
englantilaiset osastot varsin vaaralliseen asemaan.
Vallattuaan pari tärkeätä paikkaa maan
pohjoisimmassa osassa buurit painuivat Durbaniu
rautatietä myöten etelään päin ja kävivät
englantilaisten puolustuslinjan kimppuun, joka ulottui
Ladysmithistä Dundeehin. Englantilaisille
sattui useita vastoinkäymisiä (Lombardskopin,
Mod-derspruitiu ja Nicholsonsnekin luona), eivätkä
he voineet estää kenraali Joubertia (ks. t.)
saartamasta Ladysmithiä, jonne Natalin armeian
ylipäällikkö George White jäi 10,000 miehen
kera. Samaan aikaan alkoivat Wessell ja de la
Rey piirittää Kimberleytä, ja Cronje (ks. t.)
sulki eversti Baden-Powellin osaston Mafekingiin.
Englantilaisten vastoinkäymiset olivat omiansa
varmentamaan presidentti Krögerin
sotapolitiikkaa ja vaikuttivat m. m. sen, että presidentti
Steijn antoi Oranjen vapaavaltion joukkojen
marrask. 1 p. marssia rajan yli Kap-maahan.
Sikäläisen buuriväestön keskuudessa kytenyt
kapinanhenki puhkesi nyt ilmiliekkiin.
Englannissa sanomat tappioista herättivät suurta
hämmästystä ja nyt ryhdyttiin laajoihin
varustuksiin. Etelä-Afrikkaan lähetettiin lisäväkeä
ja ylipäälliköksi Sir Buller (ks. t.). Hänen
piti johtaa 16,000 miestä Ladysmitlun avuksi
ja turvatakseen Etelä-Natalin, jonka
pääkaupunkia Pietermaritzburgia Joubert jo läheni; lordi
Methuen eteni 9,500 miehen kera Kimberleytä
k ihti, ja kenraalit French ja Gatacre saivat
toi-mekseen karkoittaa Kap-maahan tunkeutuneet
viholliset sekä tukahuttaa kapinan.
Pieterma-ritzburg kyllä saatiin pelastetuksi, mutta muissa
yrityksissä englantilaisia kohtasi kova onni.
Marrask. 28 p:nä Methuen kärsi tuntuvan
mies-hnkan koettaessaan kulkea Modder-joen yli ja
joutui jouluk. 11 p. ratkaisevasti tappiolle
hyökätessään Magersfonteinin luona Cronjen asemaa
vastaan. Bullerin toiveet päästä Ladysmithin
avuksi raukesivat, kun hän jouluk. 15 p. teki*
varomattoman hyökkäyksen buurien asemaa
vastaan Colenson luona, missä kenraali Louis Botha
(ks. t.) toimi johtajana.
vleiskartta
ETELÄ-AFRIKKAA
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
