Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bückeburg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1377
Bückeburg—Bulow
1378
Bückeburg, kaupunki Saksassa,
Scliaumburg-Lippen ruhtinaskunnan pääkaupunki, 5,6S3 as.
(1905). B. sijaitsee Hannover-Mindenin radan
varrella. Läheisyydessä ovat „Zum Baum"
niminen huvi- ja Arensburgin metsästyslinna.
Bygdin, autiossa seudussa Jotunlieimin
eteläosassa sijaitseva tunturijärvi Norjassa (1,062 m
yi. merenp.), 47 km2 ja 215 m:iin syvä. Sen
laskujoki Vinstra iaskee Gudbrandin
laaksoon Laagen 1. Lougen nimiseen jokeen.
Bühler [byl-], Johann Georg (18S7-9S),
saks. sanskritintutkija. professorina Boinbayssa
1S63-80, sittemmin Wienissä; hukkui
Boden-järveen. B. on Intiassa ollessaan korjannut
talteen tuhansia arvokkaita sanskritin
käsikirjoituksia. Lukuisissa tutkimuksissaan hän on
käsitellyt etenkin Intian kulttuurihistoriaa ja
kirjallisuutta, jolla alalla häntä pidettiin aikansa
ctevimpänä tiedemiehenä. A. K.
Bylaws [bailöz], engl. lakitermi, jota
tavallisesti käytetään merkitsemään paikallisen
viranomaisen antamia sääntöjä; laajassa
merkityksessä ymmärretään tällä sanalla kaikkia
parlamentin alaisten viranomaisten antamia sääntöjä
ja määräyksiä. O. K:nen.
Bylina 1. oikeammin Starina on nimitys,
joka tavallisesti tarkoittaa eepillisiä lauluja,
jotka muodostavat venäläisen kansalliseepoksen.
Jokainen laulu kertoo pääasiallisesti yhdestä
sankarista. Vaikka bylinat ovatkin suurimmaksi
osaksi kootut Pohjois-Venäjältä, Aunuksen ja
Arkangelin lääneistä sekä Siperiasta, missä niitä
vieläkin osataan, on kuitenkin ilmeistä, että
niillä ennen on ollut suurempi levenemisala ja
että ne ovat siirtyneet valtakunnan etelä- ja
keskiosista pohjan perille. Aikakausien mukaan,
joita bylinat käsittelevät, jaetaan nämä
tavallisesti eri ryhmiin. Vanhimpien sankarien
joukkoon luetaan Svjatogor, jättiläinen, niin
voimakas, ettei maakaan voi häntä kantaa.
Tämä bylina näyttää olevan kokoonkudottu
erilaisista aineksista: siinä on huomattu
vaikutuksia raamatun apokryfisistä kertomuksista
(Sim-son ja Mooses) sekä jälkiä Pyhän Yrjänän
legendasta (ven. Svjatoi Georgij, siitä nimi
Svjatogor). Enemmän paikallista historiallista
väritystä on jo bylinoilla Volga
Svjatoslavo-vitsistä, jotka kuvailevat tämän, s. o.
historiallisen Olegin sotaretkeä Intiaan. Hänen
kohtauksensa kyntäjä-urhon M i k u 1 a n kanssa on
tutkijoille antanut aiheen yhdistää motiivin
länsimaisiin legendoihin Kaarle Suuren
matkasta Pyhälle maalle ja niiden kuvaukseen
kyntäjäkeisarista. Bylina yhtyy tavallaan n. s.
kiovalaiseen eeposryhmään, jonka
toimintakeskustana on vieraanvaraisen ruhtinas
Vladimirin hovi. Suosituin Kiovan
pöytä-kunnan sankareista on Ilja Muro mila
i-n e n, joka suurella menestyksellä ypö yksin
taistelee turkkilaislaumoja vastaan, voittaa kauhean
Solovej-rosvon ja joutuu vihdoin taisteluun
poikansa kanssa tuntematta tätä. Lukuunottamatta
viimemain. piirrettä, jolle on löydetty vastineita
sekä iraanilaisessa että virolaisessakin
eepoksessa, näyttävät kertomukset Ilja-sankarista
liikkuvan historiallisella pohjalla, koska hänen
nimensä tavataan historiallisissa lähteissä.
Samoin tietävät kronikat mainita Iljan byliuoissa
esiintyvien taistelutoverienkin, Dobrynjan ja
44. Painettu 2/„09.
A 1 e s a p o p o v i t s i n nimet. Edellinen ottaa
osaa retkeen morsiamen hankkimiseksi
Vladimirille, taistelee onnellisesti käärmehirviötä
vastaan — legendanomainen piirre, joka oikeastaan
kuuluu P. Yrjänälle ja Theodor Tironille — ja
palaa vihdoin tuntemattomana kotiinsa, jossa
hänen vaimonsa on jo menemässä toisiin
naimisiin. 12:nnen ja 13:uneu vuosis. vaihteessa
kronikat puhuvat Alesasta; bylinat vuorostaan
tuntevat hänet „naisten naurattajana", uhkarohkeana
ja turhamaisena kerskurina. Toisarvoisista
byli-nojen sankareista mainittakoon Ivan G o d
i-n o v i t s, sama, jonka suomal. runous tuntee
Kojosen pojan nimellä, Tsurilo, jota ympäröi
häikäisevä itämainen komeus, ja D j u k S t e p
a-n o v i t s, jota koskevat bylinat kantavat jälkiä
vanhoista Intian ihmeiden kertomuksista. N. s.
novgorodilaisiin bylinoihiü
kuuluvat vihdoin laulut Vasilij Buslaje vista,
vapaan kauppakaupungin hillittömän nuorison
edustajasta, ja rikkaasta Sadkosta.
Bylinoihin laajemmassa merkityksessä luetaan
vielä uudempia hist. lauluja moskovalais-ajan
ja myöhemmän aikakauden tapauksista. Paitsi
Ivan Godinovitsia kuvastuvat suomal.
kansanrunoudessa Ilja Muromilainen ..Muurovitsan" ja
Alesa „papinpoika Hovatifsan" nimellä.
Svja-togorin liikanimi Kolyvanovits on vihdoin
yhdistetty virolaisen Kalevipoegin nimeen.
Huomattavimmat bylinatutkimukset ovat A.
Veselovskijn. Vs. Millerin, Halanskijn,
Woll-nerin, A. Rambaudin, Jagicin ja Lobodan.
Rikkaimmat kokoelmat: Kirsa Danilov, Kirejevskij,
Rybnikov, Narodnyja pesni, Hilferdingin,
Markovin, Ontsukovin y. m. kokoelmat Aunuksen ja
Vienan lääneistä. V. J. SI-kka.
Bylinit ks. Bylina.
Bülow, vanha mecklenburgilainen suku, jonka
jäseniä tavataan Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa,
Puolassa ja Venäjällä.
1. Friedrich Wilhelm von B.
(1755-1816), Dennewitzin kreivi, vapaaherra, preussil.
kenraali, otti kunniakkaasti osaa taisteluihin
Napoleonia vastaan 1813-15. V. 1813 B. oli mukana
Möekernin taistelussa, valloitti väkirynnäköllä
Hallen, voitti Oudinot’n Luckaun ja sittemmin
pohjoisarmeian ylipäällikön Ruotsin
kruununprinssin Kaarle Juhanan alipäällikkönä
Gross-beerenin luona, Neyn Dennewitzin luona; otti
osaa Leipzigin taisteluun, tunkeutui sitten
Hollannin ja Belgian kautta Ranskaan, jossa yhtyi
BHicheriin 1814. Waterloon tappelussa B.
tuntuvasti vaikutti liittoutuneitten voittoon.
2. Hans von B. (1830-94), saks. pianisti,
kapellimestari, musiikkipedagogi ja säveltäjä,
Wagnerin ja Lisztin oppilas, naimisissa
viimemainitun tyttären kanssa, jonka Wagner
sittemmin nai. B. oli jonkun aikaa Ludvig TT:n
hovi-kapellimestarina Miinchenissä, jossa, hän esitti
wagnerilaisia musiikkidraamoja, sittemmin
hovi-kapellimestarina Meiningenissä. josta käsin hän
orkestereineen matkusti ympäri Saksaa
järjestäen erinomaisia mallikonsertteja. joiden
ohjelmat olivat sekä arvokkaita että yleisöä
kasvattavia. B. asetti pitkistä ajoista ensimäisenä taas
soittajan velvollisuudeksi analyysilla syventyä
esitettävien sävellysten jäsentelyyn. Hänen
säveltämänsä ovat m. m. sinfoniset runoelmat „Des
Sängers Fluch" ja „Nirvana". I. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
