Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bysanttinismi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1387
Båstad—Bäckström
13S8
Viipurin hiippakunnan piispoista 1600 luvulla
B. on etevin. Iläin teki ahkerasti
tarkastusmatkoja, puuhasi parempaa kirkollista järjestystä
ja edisti varsinkin nuorison kasvatusta. Omilla
varoillaan hän perusti Viipuriiu kirjapainon,
toisen järjestyksessä maassamme. — B. taisi
myös suomen kieltä ja on m. m. kirjoittanut
suomalaisen ruumissaarnan.
Vaikka olikin oikeaoppisuuden edustaja, B.
kuitenkin osoitti aikaansa nähden
vapaamielisyyttäkin. varsinkin hiippakunnassaan asuvien
kreikkalais-veniiläisen kirkon jäsenien
kohtele-misessa. B. hylkäsi kaikki väkivaltaiset keinot
heidän käännyttämiseksensä ja tahtoi suostuttaa
heidät sävyisän opetuksen ja lempeydeu avulla.
G. R.
Båstad, kauppala Ruotsissa Krist ianstadiu
läänissä, Kattegatin rannalla, 1,082 as. (1904).
Perustettu ennen vuotta 1450. Kylpypaikka (n.
300 kylpyvierasta vuosittain).
Båt ks". Bååt.
Bååt 1. B å t. ruots. ylimyssuku, jonka kilvessä
nähdään venhe (-bdt) ja joka luultavasti on
yhtä alkuperää samaa vaakunaa käyttävän
Bonde-suvun kanssa. Sen jäsenistä mainittakoon
valta-neuvos Pe der Jonsson. joka oli Viipurin
linnan isäntänä kauemman aikaa 1300-luvun ensi
vuosikymmenillä, sekii Seved B. (1615-69), joka
1645 tuli valtaneuvokseksi, 1650 vapaaherraksi,
sittemmin oli kauppakollegion ja Svean
hovioikeuden presidenttinä, ja 1668 valittiin
valtakunnan varainhoitajaksi: holhoojahallituksen
sisäisissä riidoissa hän kuului M. G. de la
Gar-dien ystäviin.
Bååth, Albert Ulrik (s. 1S54), ruots.
runoilija ja muinaisskandinaavisen runouden ja
elämän tutkija. Hänen runokokoelmansa
„Dik-ter" (1879), johon hän sittemmin on liittänyt
useita uusia kokoelmia, kuten „Nya dikter"
(1881), kansalliset „Svenska toner" (1893) y. m„
toivat realistisen todellisuudenkuvauksen
Ruotsin runouteen, samaan aikaan kuin Strindberg
ja Edgren-LefTler istuttivat realismin
suorasanaiseen kirjallisuuteen. Vielä B. on
kirjoittanut kertovat runoelmat „Marit Vallkulla" (1887),
sekä runoilija Lars Wivalliuksen elämän
tarinasta aiheensa saaneen „Kärlekssagan på
Björke-berga" (1892). — B:n muinaisskandinaavisen
kirjallisuuden ja elämän tutkimuksista
mainittakoon „Nordiskt forntidslif" (1890),
„Nord-mannaskiimt" (1895), „Nordmannamystik" (1898).
Hän on myös julkaissut „Nials saga",
„Forn-nordiska sagor i svensk bearbetning" y. m.
V. K-i.
Bååth-Holmberg, Cecilia (s. 1857), ruots.
naiskirjailija, A. U. Bååthin sisar, v:sta 1877
naimisissa kansanopistonjohtaja Th. Holmbergin
kanssa. On julkaissut sarjan kansantajuisia
elämäkerrallisia ja historiallisia teoksia, kuten
„Björnstjerne Bjørnson" (1885), „Karl XV som
enskild man, konung och konstnär" (1891),
„Giuseppe Garibaldi" y. m., samoin laajan
maakunta-kuvauksen „Västmanland" ja myöskin
kaunokirjallisia tuotteita, m. m. „När seklet var ungt"
(1897, kuvaus Lundista 1800-luvun alusta),
„Pepita och andra berättelser" (1899),
„Häfdernas hall" (1900), „Skogsboda g&rd" (1902). —
Toiminut kansanopiston johtajattarena v:sta
1880 saakka. V. K-i.
Bäck, Baltzar, Kaarle IX:n käskynhaltija
Lapissa, hyökkäsi 1611 kuninkaan käskystä
Jämtlandiin, jonka hän valloitti Norjalta.
Väestöltä otettiin uskollisuudenvala ja kirkollisia
oloja alettiin järjestää Ruotsin mukaisiksi. B.
teki kuitenkin itsensä vihatuksi kiskomistensa
tähden ja syksyllä 1612 hänen täytyi lähteä
pois joukkoineen, joita tarvittiin muualla.
Knä-rödin rauhanteossa 1613 jätettiin Jämtland
takaisin Norjalle. G. R.
Bäck. 1. Johan Jakob B. (1824-79),
kuuluisa kansanlääkäri, synt. talonpoikana Uuden
Kaarlepyyn pitäjässä. Jo kotonaan B. sai
harjoitusta haavurintehtävissä ollessaan apuna eräällä
matami Reuterströmillä, kun tämä harjoitti
lää-kintätaitoaan, jonka alkeita hänelle oli
opettanut Sakari Topelius vanhempi. V:sta 1839 B.
alkoi harjoittaa oppimaansa taitoa omin neuvoin.
Lääkäritkin käänsivät häneen huomionsa ja
käyttivät hiintä apunaan m. m. ruumiinavauksissa,
jolloin B. sai tutustua ihmisruumiin anatomian
alkeisiin. Ajan pitkään hän kehittyi
ammatissaan erittäin taitavaksi ja paransi varsin
vaikeanlaatuisia niukahduksia ja murtumia.
Sisätautei-hin ja lääkkeiden käyttöön hän yleensä ei
puuttunut. B:n maine levisi pian laajalle,
ulkopuolelle maan rajojenkin, mistä apuaetsiviä tuli
hänen luokseen. 1863 hän sai Collegium
medi-cumilta oikeuden harjoittaa kotipitäjässään
„alempaa välskärintaitoa". 1867 B. kutsuttiin
Vaasan kaupunginvälskäriksi, jossa toimessa oli
kuolemaansa saakka. Hallitukselta hän sai 1863
500 mk:n lahjapalkkion ja 1865 hopearahan
„uutteruudesta". — B:n kuoleman jälkeen hänen
vanhempi veljensä Matts (s. 1820) harjoitti
suurella menestyksellä ja suosittuna veljensä
ammattia saavuttamatta kuitenkaan samaa
taitavuutta.
2. Johannes B. (1850-1902), edellisen poika,
pappi; vihittiin papiksi 1870. Hoidettuaan
vakinaisia
papinvirkoja Vaasassa ja LT.
Kaarlepyyssä, B. tuli
1884 yliasiamieheksi
Luterilaiseen
evankeliumiyhdistykseen,
jonka henkisenä
johtajana hän pysyi
kuolemaansa asti. V.
1889 hän muutti
Tyrvään kirkkoherranvirkaan, jossa kuoli.
Bäck oli lahjakas
saarnamies ja ahkera
hengellinen kirjailija.
Hänen toimittamansa
on saarnakirja
„Terveellinen oppi"
(kolmannen vuosikerran evank. teksteihin),
rukouskirja „Muukalaisen kotielämä", y. m. B. toimitti
useina vuosina „Sändebudet"-lehteii ja „Kristill,
sanomia". E. K-a.
Bäckström, Per Johan Edvard
(1841-86), ruots. runoilija ja sanomalehtimies.
Runoilijana B. oli romantikkojen ja Hugon
vaikutuksen alainen, rakasti korusanaisuutta ja
musikaalista tunnelmaa, saavuttaen parhaimpansa
jonkinmoisella vienolla tunteellisuudella. Hänen
huomattavin runokokoelmansa on „Elegier"
Johannes Back.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
