- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1403-1404

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Böömi - Böömiläinen jouhikvartetti - Böömiläinen veljeskunta, ks. Böömiläiset veljet - Böömiläiset veljet

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1403

Böömiläinen jouhikvartetti—Böömiläiset veljet

1404

nattajia Unkaria vastaan. Mutta nuori keisari
Frans Josef, joka sillä välin oli noussut
valtaistuimelle, kumosi veljensä huhtikuussa 1848
julistaman konstitutsionin ja teki omin päin
maalisk. 1S49 uuden konstitutsionin sekä hajoitti
valtiopäivät. V. 1851 oli taas jo tämäkin
konsti-tutsioni kumottu ja Frans Josef tuli
täydelliseksi itsevaltiaaksi. Tarkoituksena oli lujittaa
valtakuntaa: kaikki hallinto keskittyi Wieniin,
saksan kieli tuli ainoaksi valtio- ja
virkakieleksi ja kansallisista eroavaisuuksista välitettiin
yhtä vähän kuin Josef II:n aikana. B:n
kansalliselle elämälle tämä aika oli erittäin vaikea.

Itävaltalaisten aseiden tappio Solferinon luona
1859 pakoitti hallituksen taas palaamaan
perustuslaillisiin muotoihin, mutta Böömiä ja Määriä
varten laitettiin sellainen vaalilaki, että niiden
valtava tsekkiläinen enemmistö sai vähemmän
edustajia kuin saksalainen vähemmistö.
Tsekkiläiset luulivat kuitenkin Wienin valtiopäivillä,
joihin osaaottamaan Schmerlingin ministeristö
tahtoi pakoittaa kukistetut unkarilaisetkin,
yhdessä viimemainittujen kanssa pääsevänsä
voitolle saksalaisista, mutta unkarilaiset eivät
saapuneetkaan Wieniin ja silloin (1863)
tsekki-läisetkiu pitivät ainoana vastustuskeinona
valtiopäiviltä poisjäämistä. Sen sijaan toimivat
tsekkiläiset B:n maapäivillä, joissa he jo 1861
feodaliaatelin avulla olivat päässeet enemmistöön.
V. 1865 tuli Belcredin liitonaatteelle ystävällinen
ministeristö ja tsekkiläisten toiveet näyttivät
toteutuvan, mutta v:n 1866 sota tuli väliin ja
seuraavana vuonna oli Unkarin
(„Transleitha-nian") jo onnistunut päästä Itävallan
(„Cislei-thanian") kanssa tasa-arvoiseksi monarkian
puoliskoksi. Tämä oli tsekkiliiisille kova kolaus,
sillä nyt B. oli jäänyt vain maakunnaksi
Cislei-thaniaan. Ylimääräisillä valtiopäivillä Wienissä
toivoivat tsekkiläiset yhdessä muiden
slaavilaisten kanssa voivansa menestyksellä taistella
monarkian kahtiajakoa vastaan, mutta
ylimääräiset valtiopäivät peruutettiinkin, ja kun uusissa
vaaleissa saksalaiset voittivat, jättivät
tsekkiläiset Wienin parlamentin ja pysyivät sieltä
erillään kaksitoista vuotta. Kun heidän toiveensa
yhä pettyivät, jäivät he pois maapäiviltäkin.
Tämän passiivisen vastarinnan aikana vallinneen
kiihtymyksen johdosta tsekkiläiset jakautuivat
1874 kahteen puolueeseen, vanhoihin ja
nuor-tsekkeikin, joista viimemainitut alkoivat ajaa
yleisen äänioikeuden asiaa, jota vastoin „vanhat"
hakivat tukea maa-aatelista ja kirkosta. V. 1879,
jolloin Taaffen ministeristö suostui tsekkiläisen
yliopiston perustamiseen sekä kieliasetuksen ja
tsekkiliiisille epäedullisen vaalijärjestyksen
muuttamiseen, ilmestyivät tsekkiläiset taas valtio- ja
maapiiiville, ja pääsivät maapäivillä 1883
enemmistöön. He saivatkin huomattavan voiton v:n
1880 kieliasetuksen kautta, siinä kun määrättiin
sekä tsekin että saksan kielen taito pakolliseksi
Böömin virkamiehille. B:n saksalaiset pitivät
tätä itselleen erittäin epäedullisena, koska
heidän tsekin kielen taitamattomuutensa takia
useimmat virat joutuivat saksan kieltä taitaville
tsekkiliiisille. V. 1886 B:n ylimaaoikeus tuli
kokonaan tsekkiläiseksi, ja kun virastot yhä
enemmän tsekkiläistyivät, koettivat saksalaiset
saada aikaan sovintoa määräämällä rajat
kummallekin kielialalle. Tiihiin eivät tsekkiläiset

suostuneet. Vanhat tsekit tosin olivat
taipuvaisia tekemään muutamia myönnytyksiä
saksalaisille, mutta menettivät sen kautta kokonaan
valtansa nuortsekkien hyväksi, jotka 1889, kun
saksalaiset jäivät pois, saivat maapäivät kokonaan
haltuunsa. Hallitus koetti saada sovintoa aikaan
sekä voittaa myönnytyksiä saksalaisille. Mutta
kun ne epäonnistuivat, määräsi hallitus
eduskuntaa kuulematta, mitkä piirit saksankielisinä
saivat saksalaiset tuomioistuimet. Tätä seurasi
sekä maapäivillä että väestössä suuri kiihtymys,
joka puhkesi katumeteleiksi. Kreivi Badenin
ministeristön aikana 1897 tsekkiläiset saivat
aikaan lisäyksiä kieliasetukseen, joiden mukaan
kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa B:ssä,
paitsi sotaväessä, asiat olivat käsiteltävät
alkuunpanijan kielellä ja v:sta 1901 oli jokaisen maan
virkamiehen osattava kumpaakin kieltä sekä
kirjallisesti että suullisesti. Saksalaisten mielestä
tämän ei olisi pitänyt koskea B:n saksalaisia
kielialueita ja he ovat sen jälkeen taistelleet
tätä kieliasetusta vastaan ja varsinkin kun
maa-päivät 1899 määräsivät tsekin kielelle entistä
enemmän sijaa niissä virastoissa ja laitoksissa,
jotka ovat maapäivistä riippuvaiset. Sekä
hallituksen että saksalaisten puolesta on sittemmin
tehty erilaisia ehdotuksia B:n jakamiseksi
yksikielisiin tsekkiläisiin, yksikielisiin saksalaisiin
ja sekakielisiin alueisiin, mutta tsekkiläiset
ovat, pitäen niitä itselleen epäedullisina,
hylänneet ne. Tsekkiläisten vaatimuksena on, että
kansallisuuskysymyksien ratkaisu kuuluu
yksistään maapäiville. Suurimpana yhä
ratkaisemattomana kysymyksenä on kuitenkin B:n
valtio-oikeudellisen aseman järjestäminen, tsekkiläiset
kun historiallisiin traditsioneihinsa nojaten
vaativat. että B. yhdessä Määrin kanssa on tehtävä
sisällisesti itsenäiseksi valtioksi Itävallan
yhteydessä. Huolimatta B:n nopeasta edistymisestä
monella alalla ovat kuitenkin monet
yhteiskunnalliset kysymykset valtiollisten riitain tähden
jääneet ratkaisematta, josta seurauksena on ollut
sosialismin suuri leveneminen, kuten 1907
yleisen äänioikeuden voimaan astuttua on selvästi
tullut näkyviin.

„Tsekkiläiskysymys" on Itävallan tärkein
kysymys. B. on sen rikkain ja edistynein maa,
jonka kustannuksella köyhemmät maakunnat
osaksi elävät, se on slaavilaisena kiilana
pohjois-ja eteläpuolella olevan saksalaisuuden välillä ja
kolmas osa sen väestöä on saksalaista. Ei siis
kumma että saksalaiset eivät mitenkään tahdo
sen eristymistä kansallisslaavilaiseksi valtioksi.

[Palaeky’, B:n historia, tsekiksi ja saksaksi:
„Geschichte von B.". Tomek, B:n historia tsek.ja
saks., Präsek, B:n ja Määrin historia kansallisen
herätyksen aikana (tsek.), Srb, Tsekinkansan
val-tioll. historia (tsek.), Masaryk.
Tsekkiläiskysymys (t§ek.).] f. T. Sf-

Böömiläinen jouhikvartetti, meilläkin
tunnettu etevästä ja eloisasta yhteissoitostaan: sen
jäseninä ovat Praagin konservatorin entiset
oppilaat: Hoffmann, Suk, Nedbal ja Wihan.

1. K.

Böömiläinen veljeskunta ks.
Böömiläiset veljet.

Böömiläiset veljet (1700-luvulta
Määri-läisetveljet, tsek. jednota bratr.ikä),
uskonnollinen yhdyskunta, joka suurten uskonnollisten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0758.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free