Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cadmium ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1419
ensin, mutta rupesi lopulta laulamaan maailman
luomisesta, josta hän ei aikaisemmin ollut
kuullut puhuttavankaan. Herättyään C-. esitti unissa
sepittämänsä ja sen lisäksi vielä muutakin.
Sitten hän meni erään naisluostarin johtajattaren,
Hildan, luo ja pyysi tätä panemaan kirjaan
hänen sepityksensä. Mainittu abbedissa luetutti
hänelle toisiakin Raamatun kohtia, joiden pohjalla
hän samoin sepitti runoja, mitkä olivat
alku-soinnullisella runomitalla kirjoitettuja.
Myöhemmin hän Hildan kehoituksesta meni
luostariin, missä kuoli 680. Näin C. runoili, täten
Beda jatkaa, Genesiksen ja Eksoduksen
historian, Kristuksen ihmiseksi tulon, hänen
kärsimyksensä y. m., runoelmia, jotka kaiketi vielä
Bedan aikana olivat tavattavissa. Ainoa
varmasti C:n kirjoittama runo, joka on säilynyt
meidän aikoihimme, on eräs hymni, jonka hän
on kirjoittanut Isän Jumalan, taivaan ja maan
kaikkivaltiaan luojan kunniaksi. Se on
kirjoitettu northurabrilaisella kielellä ja sisältyy
erääseen Bedan mainitun teoksen käsikirjoitukseen.
Se on siis ensimäinen tunnettu englantilainen
ruDotuote. Arkkipiispa Ussherin kehoituksesta
Francis Dujon nuorempi, eli Franciscus Junius,
toimitti kokoelman runoja nimeltä „Caedmonis
monachi paraphrasis poetica geneseos", joka
painettiin ensi kerta Amsterdamissa 1655. Tämän
kokoelman runoja pidettiin vielä 1800-luvun
keskivaiheilla C:n kirjoittamina. Sittemmin on
saatu selville, etteivät ne olekkaan C:n tuotteita.
[Gätzinger, „Cber die Dichtungen Cädmons"
(Göttingen, 1860) ; Watson. „Caedmon, the first
English poet" (London, 1S75) ; Siewers, „Heliand
und die angelsächsische Genesis" (Halle, 1875) ;
Bradley, „Caedmon" (Dietionnary of National
Biography, 1886) : Henry Morley, „English
Wri-ters" (vol. ü. 1888) : Zangenmeister ja Braune,
„Bruchstücke der altsächsischen Bibe]diclituug
aus der Bibliotheea palatina" (Heidelberg, 1894) ;
K. Wülker, „Geschichte der Englishen Literatur"
(1896).] J. H-l.
Cælius Aurelianus [i- -ä’-], lääkäri, s.
Numi-dian Siccassa 5:nnellä vuosis. j. Kr., julkaisi
latinaksi Soranoksen (ks. t.) teokset akuuttisista
ja kroonillisista taudeista („Celeres sive acutæ
passiones", 3 kirjaa, ..Tarda- sive chronicæ
pas-siones", 5 kirjaa) y. m„ mitkä osaksi ovat
tallella. [Friedel, „De scriptis Ca-lii Aureliani
me-thodici Siccensis" (Bischweiler 1892).] K. J. n.
Cælius
ë-J, Marcus C. Rufus (n. 85-48
e. Kr.), roomal. politikoitsija. lahjakas, mutta
siveetön ja epäluotettava. Kansalaissodan [-puhjettua (49) C. liittyi Cæsariin, joka nimitti hänet
prætoriksi, mutta ryhtyi ennen pitkää
vehkeilyi-hin häntä vastaan ja sai surmansa Thurii’n luona.
C. oli Ciceron oppilas ja läheinen tuttava ja on
hänelle lähettänyt useita ajan oloja valaisevia
kirjeitä (kokoelman „Ad familiares" 8:nnessa
kirjassa). [G. Boissier, „Cicéron et ses amis"
(Paris).] K. J. n.
Cælius
ë-J 1. C. m o n s. Rooman (ks. t.) [-seitsemästä kukkulasta enimmän kaakossa oleva
(it. Monte Celio), on keski- ja uudella
ajalla ollut melkein tyhjä asuinrakennuksista.
— Cæ li oi us m o n s, kukkulan pohjoisosa.
K. J. n.
Caen [kä], Calvadosin departementin
pääkaupunki Ranskassa, 14 km merestä, Odonin ja Or-
1420
uen yhtymäkohdalla, 44,442 as. (1906).
Kaupunki on säännöllisesti rakennettu. Sen monista
vanhoista mieltäkiinnittävistä rakennuksista
mainittakoon Trinité ja St Etienne kirkot, joista
viimemainittu on Vilhelm Valloittajan
rakennuttama. Yliopistossa, jonka Henrik VII perusti
1436 kaupungin ollessa englantilaisten hallussa,
on kolme tiedekuntaa ja
lääketieteellis-farma-seuttinen opisto. Kirjasto, kasvitieteellinen
puutarha. luonnonhistoriallinen museo,
taulukokoel-ma. tiede- ja taideakatemia y. m. Huomattava
teollisuus: hansikas-, pitsi-, puuvilla- ja
konetehtaita sekä laivanveistämöitä. Vilkas kauppa;
hedelmäin ja voin vientiä Englantiin. Satamassa,
johon suuretkin laivat pääsevät, kävi 1900 1,192
laivaa. V. v. F.
Cænogenesis ks. Haeckel.
Cænurus cerebralis ks. Heisimadot.
Cæoma ks. Ruostesienet.
Cære
ë-J (kreik. Agylla), ikivanha [-kaupunki muinaisessa Etruriasso, joutui v. 353 e. Kr.
Rooman vallan alaiseksi sekä rappeutui
vähitellen kokonaan. C:n kohdalla, nyk. Cervetri’n
pikkukylän läheisyydessä, on tavattu lukuisia
vuoreen hakattuja hautakammioita. [Dennis.
„Cities and c-emeteries of Etruria" (London
1878).] K. J. B.
Cærularius /-«’-/, Mikael. Konstantinopolin
patriarkka 1043-58. Jyrkällä esiintymisellään
C. aiheutti 1054 tapahtuneen lopullisen eron
roomalais- ja kreikkalaiskatolisen kirkon välillä.
Vallanhimoinen patriarkka joutui sen jälkeen
huonoihin väleihin Itä-Rooman keisarien kanssa:
voimakas Isak Komnenos lähetti hänet 1058
maanpakoon, jossa hän pian senjälkeen kuoli.
Cæsalpinia, kasvisuku C<Psa?pi>iinee<F-heimossa.
Monien lajien sydänpuu sisältää väriaineita.
Tunnetuimpia ovat C. echinata, josta
saadaan punaisen-ruskeata tai melkein mustaa
„oikeata" bresiljapuuta eli
pernani-bukopuut a, ja Ceylonilla, Jaavassa ja
Siamissa viljelty C. Sappan, josta saadaan hyvin
bresiljapuun näköistä ja melkein sen arvoista
s a p p a n p u u t a (Itä-Intian punapuu,
Japanin-puu) .
Cæsalpiniaceæ, palkokasvien parveen kuuluva
heruekukkaisten (1’apilionaceæ)
rinnak-kaislieimo. Eroaa näistä täydellisesti erilehtisen
teriönsä ja hetiönsä avulla. Hedelmä aukeava
tai aukeamaton palko, lehdet parilehtisiä,
kor-vakkeellisia. Melkein yksinomaan kuumien
maiden puita ja pensaita. 90 sukua, 750 lajia.
Tärkeitä hyötykasveja on m. m. suvuissa Cassia,
Cæsalpinia, Ceralonia, Copaifera, Hcematoxylon,
Tamarindus (ks. n.).
Cæsalpinus 1. Cesalpino [tsesalpVno],
Andrea (1519-1603), it. kasvitieteilijä,
fysiologi ja filosofi, laski kuuluisassa teoksessaan ..De
plantis libri XVI" (1583) perustuksen
tieteelliselle kasvisystematiikalle esittäessään
hedelmän-osille perustetun kasvijärjestelmän. Lääketiet,
teos „Questionum medicarum libri II" (1598)
sisältää huomiota ansaitsevan selityksen veren
pienestä kiertokulusta. Filosofina („Questionum
peripateticarum libri V", 1571) hän oli
renessanssiajan etevimpiä aristotelelaisia.
Cæsar
ë-J (johto ja alkumerkitys epävarma),
alkuaan Julius-suvun erään haaran nimi. [-Octa-vianuksesta (ks. Augustus) nimi siirtyi liä-
Cælius Aurelianus—Cæsar
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
