Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cairo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1431
Cajeta—Calais
1432
nimitettiin filosofian ylim. professoriksi, mutta
kuoli jo 1681. — Hänen kirjoittamansa on kaunis
suom. virsi: „Etkös ole, ihmisparka, aivan arka".
3. Eerik C. (1658-1723), pappi, edellisen
veli. tuli papiksi 1676 ja palveli enimmän osan
elämäänsä Paltamossa, tullen 1703
kirkkoherraksi. Ison-vihan aikana C. joutui venäläisten
ryöstettäväksi ja vangiksi, kuljetettiin Turkuun,
jossa syytettynä siitä, että oli kelioittanut
vastarintaan vihollista vastaan pidettiin kovassa
vankeudessa ja kuoli sillä matkalla. A. R. C.
4. E e r i k C. (1675-1737), pappi, virsiseppä,
tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1692, maisteriksi
Turussa 1697, julkaisten väitöskirjan „De
lin-guarum Ebrææ et Finnicæ eonvenientia", Turun
koulun konrehtoriksi 1698, Kruunupyyn
kirkkoherraksi 1703. C. on muistettava siitä, että
mainitaan (1701) uuden „suomalaisen virsikirjan
tarkastuksen ja painokorjauksen hänellä olleen
työnä". Luultavaa on, että hän on sepittänytkin
useimmat (ellei kaikkia) tähän painokseen lisäksi
tulleet uudet virret. K. G.
5. T a n e 1 i C. (1703-49), „pitkä suomalainen",
synt. Paltamossa, tuli pian maineeseen
pituudestaan; muutamien tiedonantojen mukaan hän oli
4 kyynärää ja 4 tuumaa pitkä. Hän lähti
näyttelemään itseänsä ulkomaille ansaiten
elinkeinollaan runsaasti rahaa, ja pestattiin myöskin
Preussin kuninkaan Fredrik Vilhelmin pitkään
kaartiin, jossa ei kuitenkaan kauan ollut.
Iiaar-lemiin. Alankomaihin, asetuttuaan hän kuoli 1749
lahjoittaen omaisuutensa hyviin tarkoituksiin.
A. R. C.
Cajeta [-<?-], Gaëtan muinainen nimi.
Cajetanus f-tä’-], Pyhä (1480-1547),
Teatii-nein veljeskunnan perustaja.
Cajetanus [tä’-], Thomas deVio C.
(1469-1534) (oik. Ja kop o de Vio Gaëtasta; nimen
Thomas hän otti veljeskuntansa mukaan),
paavillinen legaatti, liittyi 1486 dominikaanien
veljeskuntaan, jonka kenraaliksi hänet 1507 valittiin.
Esiintyi m. m. Pisan kirkoll. kokouksessa ja
viidennessä lateraanikokouksessa jyrkkänä
paavin-vallan puolustajana, jonka takia Leo X 1517 teki
hänestä kardinaalin. Augsburgin valtiopäivillä
1518 C. keskusteli ja väitteli Lutherin kanssa;
julkaisipa hän myöhemmin useita kirjoituksiakin
uskonpuhdistusta vastaan. Sitäpaitsi C. on
kirjoittanut etevän kommentaarin Tuomas
Aquino-laisen „Summa
theolo-giæ" teokseen . A*. O.
Cake walk [keile
nök], amer.
neekeri-tanssi. Nimi lienee
alkujaan johtunut
kakusta (cake), mikä
annettiin tanssijoille
palkinnoksi.
Viimeisenä vuosikymmenenä
tämä kaikkia
kauneu-denlakeja vastaan
sotiva karkeloimistapa
on voittanut laajaa
suosiota sekä
Ameriikan että varsinkin
Pariisin hienoston
keskuudessa.
Cakes [kcksj (engl.)
ks. Keksi.
Cakile maritima, merenrantasinappi,
myöheälehtinen, koheneva, sinipunakukkainen
ristikukkaiskasvi; joks. harvinainen
Suomenlahden, Itämeren ja Pohjanlahden eteläosan
rannoilla, viihtyen erittäin rakkoleväliijillä kivien
velissä.
Qakuntalä [saku’ntaläj, erään intialaisen
apsa-ras-olennon (vedenneitosen) nimi; intialaisessa
eepoksessa kuningas Dusyantan puoliso ja
Bha-rata-kansan kantaisä. — Päähenkilö
samannimisessä Kalidasan näytelmässä, vrt. K a 1 i d a s a.
Cal., lyhennys, 1. lat. calendæ; 2. it. c
a-lando; 3. kalori; 4. Kalifornia.
Caladium, etelä-amer., 10
lajia käsittävä, troopillinen,
Araceæ-heimoon kuuluva
kasvisuku. Maanalaisesta
mukulasta nousee
pitkäruoti-sia lehtiä, joiden isossa,
kol-miomaisesti herttamaisessa
lavassa suonien välissä on
omituisia kirjailuja ja
väri-laikkuja. Erittäin suosittu
koristuskasvi on C. bicolor,
jonka sinertävän vihreissä
lehdissä on valkeita ja punaisia
täpliä suonien välissä.
Calais [kalë’], satamakaupunki ja linnoitus
Ranskan Pas-de-Calais’n departementissa,
Bou-logneu piirikunnassa, C:u-salmen (Kanaalin)
kapeimmalla kohdalla, 66,627 as. (1906). C:ssa
on kaksi, ulkomuodoltaan hyvin eriävää osaa,
vanhempi, epäsäännöllisesti rakennettu
merikaupunki pohjoisessa ja uudempi
teollisuuskaupunki leveine katuineen ja säännöllisiue
rakennuksineen idässä ja etelässä. Niitä ympäröi
yhteinen linnamuuri. C:ssa on vanha raatihuone
belfroi- ja guet-torneineeii, Guisein talo,
Notre-lJame kirkko (15:nneltä vuosis.), kauppa- ja
tcollisuuskoulu, eollëgesopisto, merikylpylaitoksia
sekä useiden valtioiden konsulaatit. Tärkeimmät
teollisuudenhaarat ovat harso-, pellava-, kehruu-,
kone-, kaapeli-, rautalanka-, moottori- ja
polku-pyöräteollisuus; sen lisäksi harjoitetaan
kalastusta, oluenvalmistusta ja laivanrakennusta.
Calais. Vanha vahtitorni ja raatihuone.
Satamassa on hyvät altaat. Ylimeno C:sta
Englantiin (Doveriin) kestää 1 ’/< tuntia ja se on
paljon käytetty reitti sekä läpikulkutavara- että
matkailijaliikennettä (vuosittain n. 300,000
henkeä) varten. V. 1907 satamaan tulleiden laivojen
Caladium bicolor.
Cakile maritiina.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
