Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Calamagrostis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1435
Calcante—Calderon
1436
ritarikuntien suurmestarin arvot ainiaaksi
Espanjan kuninkaanarvoon. Siitä lähtien ritariksi
nimittäminen oli kuninkaallinen armonosoitus,
jolla palkittiin aatelismiehiä. Tasavaltainen
hallitus lakkautti ritariston 1872, mutta Alfonso XII
uudisti sen jälleen. O. R.
Calcante (it., < lat. calcä’re = polkea). 1.
Ur-kujenpolkija. -— 2. Rekisterinnappula (calcant),
jota käyttämällä urkuri antaa merkin polkijalle.
I. A".
Calcaria [-cä’-J (lat. calcä’rius = kalkkinen),
kalkki. — C. chlorata, kloorikalkki. — C.
soluta, kalkkivesi. — C. usta, poltettu
kalkki.
Calceola [-e’-] (lat. calce’olus = pieni kenkä),
palcont., devonikaudella elänyt korallisuku,
kuuluva n. s. tetrakoralleiliin (ks.
Korallieläi-m e t). P. E.
Calceolaria,
virsukuk-k a, kasvisuku
Scrophularia-ccce-heiinossa. Yrttejä ja
vähäisiä pensaita
enimmäkseen Etelä-Ameriikan
länsiosasta. Teriö huulimainen,
ylähuuli pieni, alahuuli iso,
\ irsuntapaiseksi pullistunut.
Useat lajit koristuskasveina
kukkien omituisen muodon
ja kauniin värin vuoksi.
Calciitti ks.
Kalkki-s ä 1 p ä.
Calcio [kaltso], it.
palloleikki, jossa palloa
kuljetetaan potkimalla.
Calcispongia ks. Sienieläimet.
Calcium ks. Kalsium i.
Calciumkarbidi ks. K a 1 s i u m k a r b i d i.
Calculus (lat. < calx = kalkkikivi), mon.
cal-c u 1 i. pieniä kiviä, joita muinoin käytettiin
laskemisissa, äänestyksissä, arpapelissä y. m. —
(’. M i n e r væ, se valkoinen kivi. jonka tärinäin
mukaan Atliena (Minerva) laski äidinmurhaajan
Oresteen hyväksi tuomarien valkoisten
(vapauttavien) ja mustien (langettavien) kivien ollessa
yhtä monta; siitä yleensä ratkaiseva, vapauttava
ääni. vrt. Kalkyyli. K.J. II.
Calcutta [kälka’ta], Intian keisarikunnan
pääkaupungin Kalkutan (ks. t.) engl. nimi.
Caldani
dü’-J, Leopold o [-Marc-Antonio (1725-1813), it. anatomi, saavutti
tieteellisenä kirjailijana maineen oman maansa rajain
ulkopuolellakin tutkimuksillaan kudosten
ärtyväi-syydestä eri irritabiliteetista (1757). M. O-B.
Caldara [-dä’-], Antonio (1678-1763), it.
säveltäjä, Legrenzin oppilas, aikanaan tuottelias
ja suuressa arvossa pidetty. Nimitettiin 1716
varakapellimestariksi Wieniin ; oli keisari Kaarlo
YI:n siivellysopettajana; sävelsi oopperoita,
messuja y. m. Eräitä hänen aarioitaan esitetään
vielä nykyäänkin. I. K.
Caldarium
dä’-J (lat. calidu* = kuuma), [-roomal. kylpylöissä kuumien kylpyjen osasto.
K. J. n.
Caldas (esp., = lämpimät lähteet). 1. Sana
tavataan liittyneenä useiden portugalilaisten ja
espanjalaisten kylpypaikkojen nimiin. — C. d a
Rain h n, 75 km Lissabonista pohjoiseen,
rikki-lähteitä, 4.639 as. (1900). — C. de Mombuy,
n. 30 km Barcelonasta pohjoiseen, Espanjan pa-
ras kylpypaikka, rikkilähteitä (67°), 3,474 as.
(1900). — C. de R e y e s, Luoteis-Espanjassa,
Pontevedran maakunnassa, lämpimiä
kivenniiis-vesilähteitä, 7,505 as. (1900). — 2. Kaupunki
ja kylpypaikka Etelä-Brasiliassa, Minas
Gerae-sin valtiossa lähellä Sao Paulon rajaa;
rikki-lähteitä ; n. 8,000 as. (V. v. F.)
Caldera [-e’-] (esp.) kattilanmuotoinen
kraat-terilaakso. ks. Barranco.
Calderon [-o’n], Pedro C. de la Barca
II e n a o y Kiafio (1600-81), Espanjan suurin
näytelmänkirjoittaja; s.
vanhan asturialaisen
aatelissuvun jälkeläisenä 17 p.
tammik. 1600 Madridissa
ja k. 25 p. toukokuuta
1681. Jo 12-vuotiaana hän
tuli Salamancan
korkeakouluun, missä harjoitti
lakitieteellisiä, filosofisia
ja matemaattisia opintoja.
Opintojensa ohella C.
kehitti runolahjojansa, ja jo
14-vuotiaana hän julkaisi
ensimäisen näytelmän „El
carro del cielo". V. 1619
hän palasi Madridiin ja
otti osaa julkiseen runoilijakilpailuun, Isidorusta
pyhimykseksi julistettaessa (1620). C:lla oli
tässä menestystä ja hän saavutti hovissa
mahtavia ystäviä. V. 1625 hän taas lähti pois
Madridista palvellakseen kymmenen vuoden ajan
kuninkaan sotajoukoissa. Hän soti varsinkin
Poh-jois-Italiassa ja Alankomaissa, kuitenkaan
saavuttamatta erityistä sankarimainetta. Filip IV
kutsui hänet 1635 takaisin hoviin, uskoi hänelle
linnassaan „Buen Retirossa" olevan teatterin
johdon sekä kaikkien kuninkaallisten juhlien
järjestelyn ja ylensi hänet 1637 Santiagon
ritarikunnan jäseneksi. Kuningas kehoitti C.ia
kirjoittamaan kuninkaallista näyttämöä varten
näytelmiin; C. kirjoitti draaman „Certamcn de amor
y celos", ja riensi kohta senjälkeen Kataloniaan
espanjalaisten ritarikuntien sotajoukkoon, missä
hän nyt niitti sotamainettakin. Kuningas jakeli
tämän jälkeen hänelle tuhlaillen
kunnianosoituksia. antoi hänelle koko joukon taiteellisin
tehtäviä sekä suuren eläkkeen. Tällöin C. myös
sekaantui kaikenlaisiin lemmenseikkailuihin.
50-vuotiaana tämä ennen niin elämäniloinen
runoilija antautui mystisismiin; 1651 hän astui
hengelliseen säätyyn. Saadakseen hänet
läheisyyteensä Filip IV nimitti hänet Madridin
hovi-kappelin saarnaajaksi. Jo ennenkuin C. oli
astunut hengelliseen säätyyn oli hänen runollinen
toimintansa etupäässä kiintynyt „Autos
sacra-mentales" nimisiin ja aiheiltaan voittopuolisesti
uskonnollisiin näytelmiin. Nyt hän rupesi
yksinomaan kirjoittamaan tällaisia näytelmiä ja
tuotti tiiliä alalla todella oivallista. Hänen
maineensa levisi nyt entistä laajemmalle yli koko
Espanjan, ja kaikista valtakunnan etevimmistä
kaupungeista hänelle tuli kosolta tilauksia. V.
1063 hän tuli San Pedron veljeskunnan jäseneksi
Madridissa ja muutamia vuosia myöhemmin sen
yli-kappalaiseksi. Iliinen tomunsa siirrettiin 18<1
Madridin San Salvador kirkosta San Nicolas
luostarin kirkkomaahan. Istuvassa asennossa
kuvattu, kuvanveistäjä Figueras’n muotoilema
Calceolaria.
Calderon de la Barca.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
