Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Callabra ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1443
Calomarde
:—Calonius
1444
hoitajana 1821-43. Melkoisesta omaisuudestaan
C. määräsi testamentissaan summia yliopistolle
stipendeiksi, Turun lukiolle y. m. kouluille,
Turun köyhien hyväksi sekä Turun
naisyhdistykselle. ’ A. R. C.
Calomarde [a’r-J, Francisco Tadeo
(1775-1842), Santa Isabelin herttua, Almeidau
kreivi, esp. valtiomies, opiskeli lakitiedettä ja
palveli oikeusministeriössä. V. 1808 hän liittyi
kapinaan Napoleonin valtaa vastaan; oli
Ferdinand VII:n paluun jälkeen ensimäisiä, jolka
liittyivät itsevaltiaaseen kuninkaaseen, minkä
vuoksi Ferdinand häntä suuresti suosi. Kun
perustuslaillinen hallitusmuoto 1820 uudestaan
pantiin voimaan, tarjoutui hän vapaamielisten
käytettäväksi, mutta kun ei hänestä huolittu,
liittyi C. sitä innokkaammin taantumukselliseen
eli n. s. apostoliseen suuntaan. Vv. 1824-32 hän
oli oikeusministerinä ja käytti mahtavaa
asemaansa vainotakseen säälimättömästi
vapaamielisiä. Samalla hän ryhtyi juonitteluihin
kuninkaan veljen Don Carloksen (ks. t.)
vallanperimyksen hyväksi. Tämän johdosta C.
karkoitet-tiiu tiluksilleen Aragoniaan, josta pakeni
Kans-kaan, missä hän kuoli. G. R.
Calonius [-0’-], Matias (1737-1817),
kuuluisa lakimies, syntyi 27 p. jouluk. 1737
Saarijärvellä, jossa isä oli
kappalaisena.
Päästyään Porvoon
lukiosta ylioppilaaksi
1757 C. harjoitti
Turun yliopistossa
historiallisia ja
lakitieteellisiä opintoja, ja tuli
1763 konsistorin
amanuenssiksi, toimien
samalla sihteerinä.
Julkaistuaan
väitöskirjan „De nova facie
orbis Europai circa
sæculum
reformatio-nis exorta" C.
nimitettiin 1764
taloustieteen dosentiksi sekä
1771 vakinaisesti sihteeriksi ja apulaiseksi
filosofiseen tiedekuntaan, mitkä virat olivat
yhdistetyt. V. 177S hän tuli lainopin professoriksi olleti
tässä virassa sitten kuolemaansa saakka. Sen
ohella hän oli valtakunnan korkeimmassa
oikcus-tossa Tukholmassa jäsenenä 1793-1800 ja
maamme prokuraattorina 1809-16. C. kuoli naimatonna
Turussa 13 p. syysk. 1817; hänen haudalleen
Nummen hautausmaalle pystytettiin sittemmin
yleisesti koko maassa kerätyillä varoilla
muistopatsas.
Varmaankaan ei kukaan suomalainen lakimies
ole i-iavuttanut sellaista kuuluisuutta kuin C.,
eikä >ain omassa maassa vaan kaikissa
pohjoismaissa. 45 vuotta hän toimi yliopistonopettajana,
muodostaen suurimpana osana tätä pitkää aikaa
aivan yksin lainopillisen tiedekunnan.
Tiede-miehenä C. tosin oli vallitsevan n. s.
luontais-oikeudellisen koulun kannalla, mutta tahtoi
kuitenkin enemmän kiinnittää huomiota voimassa
olevaan oikeuteen ja sen historialliseen
kehitykseen kuin mitä tämän koulun kannattajat
tavallisesti, ja oli siis tavallaan myöhemmin esiintyvän
n. s. historiallisen oppisuunnan edelläkävijöitä.
Hänen teoksensa ovat useilta lainopin eri aloilta:
oikeushistoriallisia, esim. „De prisco in
patria servorum jure" (1780-93),
siviilioikeudellisia, esim. „De hypoteca" (I 1786, II 1792),
rikosoikeudellisia, niinkuin „De pæna homieidii
adten-tati" (1780), sekä prosessioikeudellisia, niinkuin
„De præscriptione criminum" (1785). Pitkän
opettajatoimensa ajan hän piti luentoja niinikään
useimmilta lainopin aloilta, ja niitä on vielä 5
vankkaa nidosta säilössä yliopiston kirjastossa.
— Hänen toimintansa käytännöllisenäkin
laki-miehenä on muistiin merkittävä. Korkeimman
oikeuston jäsenenä antamansa lausunnot ovat
tieteellisesti hyvin perusteltuja, niiden
joutumatta kuitenkaan tieteilevästi yksipuolisiksi ja
käytännöllisen elämän vaatimuksille vieraiksi,
oikeudellisesti ja ioogillisesti sitovia sekä
muodoltaan erittäin selviä. Niiden vaikutus
lainkäyttöön niin meillä kuin Ruotsissakin on aina
tunnustettu hyvin suureksi. Hänen toimintansa
prokuraattorina on jättänyt vieläkin
huomattavammat jäljet. Ruotsinvallan viimeisinä vuosina
olivat suuret väärinkäytökset tulleet tavallisiksi
virkamiehistössämme ja sotatila oli näitä vain
lisännyt. Kaikella taidollaan ja horjumattomalla
lujuudellaan C. ryhtyi yhteisen kansan oikeutta
suojaamaan niin ylempien kuin alempien
viranomaisten mielivaltaisuutta vastaan ja
kohottamaan näiden oikeuden- ja velvollisuudentuntoa,
ja se menestys, jolla hän tämän tärkeän tehtävän
suoritti, riittäisi yksin saattamaan hänen
nimensä jälkimaailman muistiin.
Yhtä muistettava on hänen osanottonsa
Suomen uuden hallinnon järjestämiseen. On
tunnettua, miten pelkäämättömänä hän sodan aikoina
esiintyi laillisen esivallan oikeuksien puoltajana;
erittäin kuuluisaksi siinä suhteessa on tullut
hänen rehtorintoimesta 1808 erotessaan
julkaisemansa ohjelmakirjoitus. Mutta kun Suomen
uusi valtio oli Porvoon valtiopäivillä
perustettu, antautui hän yhtä suurella harrastuksella
palvelemaan isänmaansa uutta hallitusta.
Mainitsemista ansaitsee tässä erityisesti hänen
tekemänsä ehdotus ylimmän hallinnon ja
oikeudenhoidon järjestämisestä, jonka mukaisesti senaatti
sittemmin on pääasiassa toiminut aina meidän
päiviimme saakka. Hänen tekoaan oli myös
prokuraattorin ohjesääntö v:lta 1811. Kaikissa
näissä ja muissa toimissaan C. esiintyi isiltä
perityn oikeusjärjestyksemme valppaana
valvojana ja pelottomana puoltajana. Ennen muuta
tämä tuli ilmi hänen antamassaan lausunnossa
ehdotuksesta kenraalikuvernöörin ohjesäännöksi,
jossa lausunnossa hän selvästi osoitti, mitä maan
perustuslait sääsivät, ja jonka mukaan
ehdotusta sitten muuteltiin monessa tärkeässä
kohdassa.
A. I. Arwidsson julkaisi 1829-36 hänen kootut
teoksensa nimellä „Matlhiæ Calonii opera
om-n ia" 5 osassa, jotka myöskin sisältävät suuren
joukon hänen lausuntojaan korkeimmassa
oikeus-tossa. V. 1870 julkaistiin lisäosassa hänen
prokuraattorina antamiaan lausuntoja. Ruotsal.
kirjallisuusseura on julkaissut hänen ja hänen
ystävänsä II. O. Porthanin välisen
kirjeenvaihdon. V. 1908 painettiin yliopiston varoilla hänen
siviilioikeudelliset luentonsa nimellä
,,1’rælectio-nes in jurisprudentiam civilem".
F. O. L.
Matias Calonius.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
