Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Calvisius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1451
Cambio-Cambronne
1452
Cambio (it.), vekseli; c a m b i s t i,
rahanvaihtaja, pankkiiri.
Cambon [kabö’J. 1. PierrePaul (s. 1840),
ransk. politikko, oli ranskalais-saksalaissodan
puhjetessa 1870 asianajajana, sittemmin
valtiollisissa toimissa, kuten m. m. lähettiläänä,
Madridissa, Konstantinopolissa ja lopulta Lontoossa,
jossa- viimemainitussa hän on innokkaasti
toiminut ranskalais-englantilaisen liittoutumisen
toteutumiseksi. — 2. Jules Martin C. (s.
1846), edellisen veli, v:sta 1891 Algerian
kenraalikuvernööri, v:sta 1897 lähettiläänä
Yhdysvalloissa, v:sta 1898 Espanjassa. Johti Espanjan
hallituksen puolesta rauhanneuvotteluja
Espanjan ja Yhdysvaltain välillä 1898.
Cambrai [kàbrë’], kaupunki Ranskassa,
Nordin departementissa, Scheiden varrella, 50 km
Lillestä etelään, 26,586 as. (1901). Kaupungissa
on tuomiokirkko, kaunis raatihuone, kirjasto,
ioka vanhoine kallisarvoisine kirjoineen (n.
48,000 nid.) ja käsikirjoituksineen (n. 1,450) on
Pohjois-Ranskan arvokkaimpia,
muinaistieteelli-neu museo, college, teknillinen koulu,
musiikkiopisto, teatteri, kauppatuomioistuin y. m.
Arkki-piispanistuin. Vilkas teollisuuskaupunki; sokeri-,
nahka- ja saippuatehtaita, harsokankaan,
batis-tin (n. s. cambrai-kaukaan) ja pumpulipitsin
valmistusta. Oli ennen tärkeä linnoitus.
Linnoituksia ja, muureja 13:lta, 16:lta ja. 17: Itä
vuosisadalta. — C. oli roomalaisten C a m a r
a-c u m, joka oli tärkeimpiä kaupunkeja Gallia
belgica maakunnassa. V:sta 925 se kuului
Saksan valtakuntaan, kunnes ranskalaiset
valloittivat sen (espanjalaisilta) 1677, minkä jälkeen se
luovutettiin Ranskalle Nijmegenin rauhassa 1678.
V. 1508 tehtiin siellä Ranskan Ludvik XII:n,
keisari Maksimilianin, Ferdinand katolisen ja
paavi Julius II:n kesken Venetsiaa vastaan
suunnattu ,,C:n liitto" ja v. 1529 n. s. „naisten rauha",
jonka solmijoina olivat Frans I:n äiti Savoijin
Louise ja Kaarle V:n täti Margareta,
Alankomaiden käskynhaltija.
Cambria, Walesin ruhtinaskunnan latinalainen
nimi.
Cambridge [këmbridz]. 1. Kreivikunta
Itä-Englannissa, 2.124 km3, 190,687 as. (1901). — 2.
Samannimisen kreivikunnan pääkaupunki, 3S,379
as. (1901), sijaitsee Ouse-joen Cam nimisen syvän
ja tyynesti virtaavan syrjäjoen varrella.
Kaupungissa on paljon kauniita, vanhanaikaisia
rakennuksia, erinomaisia leikki- ja
urheilukenttiä, puistoja, soutuseurojen venehuoneita, vanha,
temppeliherrain rakentama Pyhän haudan kirkko
(Round Church) v:lta 1101, goottilainen
Marian-kirkko (1478-1519), raatihuone ja viljapörssi,
lääkeopillinen koulu, opettajatarseminaari, 2
klassillista koulua. C. on Englannin vanhimpia
kaupunkeja; roomalaisajalla sen nimenä oli
Camboritu m; anglosaksien maahan tultua
Gran te brigg e, Grantan-, nyk. Cam-joen
mukaan.
Kuuluisin C. on kaikkina aikoina ollut
vanhasta yliopistostaan. Se muodostaa kaupungista
erillään olevan yhdyskunnan, joka ei nauti
avustusta valtiolta, ja on aivan itsenäinen
taloudellisessa hallinnossaan, virkamiesten nimityksissä,
opinto-ohjelman ja tutkintojen järjestämisessä
sekä lähettää kaksi edustajaa alihuoueeseen
(kaupunki lähettää yhden). C:n yliopisto kehittyi
vvähän myöhemmin kuin Oxfordin) 12:nnen ja
13:nnen vuosis. kuluessa luostarikouluista.
Vuosilta 1231 ja 1233 olevat kuninkaalliset ja
paavilliset kirjeet tietävät jo yliopistolla olleen
hyvin järjestyneen opettajakunnan ja sen
etunenässä kanslerin. Vanhin todistus
yliopiston-säännön olemassaolosta on v:lta 1276. Yliopiston
kukoistusaika alkaa cöZfeje-laitosten (ks. t.)
perustamisella. Vanhin näistä on Peterhouse
college (1257), nuorin Downing college (1800);
suurin on Trinity college (Henrik VIII:n 1546
muodostama), jonka oppilaita ovat olleet Bacon,
Newton, Bentley, Dryden ja Byron. Sen kirjasto
on arvokkain lähinnä yliopiston kirjastoa;
vuotuiset tulot (lahjoituksista, maatiloista y. m.)
nousevat 75,000 puntaan. Lähinnä suurin on
St. John’s college (vuot. tulot 40,000
puntaa), kuuluisa suurenmoisista rakennuksistaan.
Rakennustaiteen kannalta katsoen on kaunein
King’s college’in kappeli (rakenn. 1446-1515).
Yliopistossa on kaikkiaan 17 tällaista opintolaitosta
(Colleges ja halls), joilla kullakin on oma
ohjesääntönsä ja suuret rahastot. V:sta 1869 ovat
mihinkään college’iin kuulumattomat ylioppilaat
(non-collegiate students) saaneet asua
yksityisasunnoissakin sensorin valvonnan alaisina.
Myöhemmin on muodostettu yksi hostel 1. ylioppilaiden
yksityispensionaatti, korkeakirkollinen Sehvyn
college (1SS2), sekä kaksi college’ia naisia
varten. V:sta 1891 on naisilla oikeus suorittaa
kor-keimpiakin tutkintoja, mutta eivät saa
oppiarvoja eivätkä ole yliopiston jäseniä. Kullakin
ccllege’illa on omat erikoiset opettajansa n. s.
„lecturers"; college’ien ulkopuolella olevien
opettajien luentoja kuuntelevat etupäässä vain
määrätylle alalle antautuvat opiskelijat. Eri
tieteitä edustavat valiokunnat, „Special boards of
studies". Tuloistaan college’it suorittavat
määrätyn prosentin yliopistolle. Yliopistolla on
useita arvokkaita ja rikkaita laitoksia, kuten
suuri kirjasto (yli puolen milj. nidettä),
erilaisia kokoelmia, observatori, kasvitiet. puutarha
v. m. C:n yliopisto on myöskin harjoittanut,
varsinaista kansanvalistustyötä aloittamalla m. m.
(1867) n. s. „university extension" liikkeen
(meillä lomakurssit).
3. Kaupunki Yhdysvalloissa, Massachusettsin
\ aitiossa, vastapäätä Bostonia, josta
Charles-joki sen erottaa; 97,434 as. (1905).
Perustettaessa 1631 C. sai nimen Newton. Siellä on 1637
perustettu H a r v a r d-y 1 i o p i s t o,
Pohjois-Ameriikan vanhin ja kuuluisin (ks. Harvard).
Sen kirjastossa on yli 900,000 nidettä.
Yliopistoon liittyy luonnontieteellinen museo,
kasvitieteellinen puutarha, tähtitorni y. m. Täällä
on hammas- ja eläinlääkäriopistoja, kemiallinen
ja fysikaalinen laboratori sekä kolme
nais-eollege-opistoa.
Cambridge-jyrä [këmbridz- J, voimaperäisen
peltoviljelyksen työase. Saanut nimensä
Cambridgen maakunnan mukaan, ks. Jyrä.
Cambronne [kä’jro’n], Pierre Jacques
Étieniie (1770-1842), kreivi, ransk. kenraali,
palveli v:sta 1792 armeiassa, otti osaa
Napoleonin sotaretkiin, seurasi keisaria maanpakoon
Elbaan sekä sieltä takaisin Pariisiin 181).
Napoleon nimitti hänet kenraaliksi, kreiviksi ja
peeriksi. Waterloon taistelussa C. komensi
vanhan kaartin osastoa ja hänen väitetään lausu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
