Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Campeche ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1461
Carn peche—Campo
1462
1777 hän jo jätti Dessauu ja perusti oman
kasvatuslaitoksen lähelle Hampuria. Luovutettuaau
sen Trappille C. 17S3 perusti jälleen uuden
koulun Trittauhin Holsteiniin. Sieltä hänet 1787
kutsuttiin koulujen tarkastajaksi ja
tuomioher-raksi Braunschweigiin, josta virasta hän
kuitenkin 1805 erosi, koska papisto ja säädyt jyrkästi
vastustivat hänen filantropiinisia
kasvatusopillisia periaatteitaan, joita hän koetti käytännössä
toteuttaa. Sen jälkeen hän antautui yksinomaan
kirjallisiin toimiin harjoittaen samalla
kustan-nustointa ja kirjakauppaa. C. on filantropiinisen
suunnan huomatuimpia edustajia. Liittyen
Rous-seau’n ja Basedowin kasvatusopillisiin
mielipiteisiin hän kehitteli filantropismia terveempään
suuntaan, asettuen Basedowin liioitteluja
vastustamaan. Hänen kirjansa saavuttivat
kansantajuisen esitystapansa vuoksi laajan levenemisen,
ja varsinkin hän oli suosittu nuorisokirjailija.
Mainittakoon vain, että hänen kirjoittamansa
„Robinson der Jüngere" ilmestyi 27:ssä
painoksessa. [Bein, Haudb. d. Pädag. I, 2:nen pain.]
O. M-e.
Campeche [-pe’tse], 1. Valtio Meksikossa,
Ju-catanin niemimaan lounaisosassa, 46,S55 kuia,
86,542 as. (1900), joista suurin osa
mayaintiaaneja. Sekä vuorinen eteläosa että pohjoinen
tasanko ovat laajojen metsien peitossa. Väestö
harjoittaa pääelinkeinonaan maanviljelystä,
viljellen maissia, riisiä ja sokeria. — 2.
Yllämainitun valtion pääkaupunki, Jucatanin
länsirannalla, 17.109 as. (1900). Kauppa vähäpätöinen,
sillä yhä mataloituvaan satamaan pääsee
nykyään ainoastaan pieniä laivoja. — 3. C.-lahti,
Meksikonlahden eteläisin osa.
(V. v. F.)
Campeehe-puu [kampe’tse-J ks. S i n i p u u.
Canipeggi(o) [-pe’dzi], Lorenzo
(1474-1539), it. kardinaali. Opiskeltuaan lakitiedettä
ja oltuaan jonkun aikaa tämän aineen
opettajana Bolognassa C. siirtyi kirkon palvelukseen
kohoten 1517 kardinaaliksi. C. toinii
pääasiallisesti diplomaattina ollen paavillisen kuurian
lähettinä Saksan ja Englannin hoveissa sekä
useissa erityisissä tilaisuuksissa, esim.
Augsburgin (1530) ja Regensburgin (1532)
valtiopäivillä, joissa tilaisuuksissa vaati erittäin jyrkkiä
toimenpiteitä protestantteja vastaan. K. ö.
Campenhausen, Juhana Balthasar von
(1689-1758), ven. kenraalikuvernööri Suomessa,
synt. Pohjanmaalla, palveli nuorena Tukholman
kansliakollegissa, mutta siirtyi sitten
Liivin-maalle tiluksilleen. Oli Venäjän
sotapalveluksessa, ja kun Suomi 1742 oli joutunut Venäjän
valtaan, kutsuttiin C. sen korkeimmaksi
siviili-hallintomieheksi, saaden s<»kä taloudelliset että
oikeudelliset ja kirkolliset asiat hoitoonsa. Hän
koetti sävyisästi ja rehellisesti hoitaa tointansa,
jonka vuoksi häntä ylipäänsä kiitetään. Kun
„pikku viha" Turun rauhan kautta (elok. 1743)
loppui, lähti C. pois Suomesta. Kuoli
Liivin-maalla 1758. A’. O. L.
Camper, Peter (1722-89), alankom. lääkäri,
tunnettu ihmisen kasvonmuotojen tutkijana. —
C a m p e r i n kulma, se kulma, minkä
kasvojen proliili muodostaa vaakasuoran tason kanssa;
se saadaan vetämällä yläleuan keskimäisestä
etuhampaasta toinen viiva nenän juureen ja toinen
korvan kuulosolan suuhun. SI. O-B.
Camphausen. 1. L u d o 1 £ C. (1803-90),
preus-sil. valtiomies, perusti vanhemman veljensä
kanssa 1820 pankkiliikkeen Kölniin, valittiin
1842 Reinin maakuntain maapäiville ja 1847
Preussin yhdistyneille maapäiville, joilla esiintyi
maltillisena vapaamielisenä. V. 184S hän
maaliskuun kapinan jälkeen nimitettiin Preussin
pääministeriksi, mutta luopui jo kesäk. s. v„
syystä että kansalliskokous ei hyväksynyt hänen
esittämäänsä perustuslainehdotusta; toimi sen
jälkeen Preussiu valtuutettuna Frankfurtissa,
missä vastusti Frankfurtin parlamentin
suunnittelemaa Saksan keisarikunnan perustamista ;
erosi 1849 ja rupesi jälleen pankkiiriksi Kölniin.
C. oli sittemmin vielä Preussin maapäivien ja
Pohjois-Saksan liiton valtiopäivien jäsenenä. Hän
harjoitti varsinkin elämänsä loppupuolella
innokkaasti tähtitieteellis-fysikaalisia opintoja omassa,
Bonnin lähellä olevassa tähtitornissaan. — 2.
Otto von C. (1812-96), preussil. valtiomies,
edellisen veli, toimi virkamiehenä m. m.
raha-asiain ministeriössä, oli toisen kamarin jäsenenä
1849 ja 1S50-52 ja Erfurtin parlamentissa 1»50,
tuli Preussin raha-asiain ministeriksi 1869, jolloiu
kulunkiarvio päättyi monen miljoonan
vaillin-kiin. C. sai sen poistetuksi edullisella korkojen
konverttauksella. Ranskan 1870-luvulla
maksamat sotakulungit (5 miljaardia frangia) hän
käytti osaksi valtionvelan vähentämiseksi osaksi
rautatierakennuksiin. V. 1873 C. tuli Preussin
ministeristön varapuheenjohtajaksi ja oli jonkun
aikaa hyvin vaikutusvaltainen mies. Mutta kohta
tämän jälkeen hän vapaakaupan ystävänä joutui
agraarien ja suojelustullien harrastajain
vihoihin. ja kun Bismarekkin liittyi näihin ja
muutenkin oli tyytymätön siihen, että C. ei tehnyt
mitään valtakunnan finanssijärjestelmän
kehittämiseksi, oli C:n pakko erota 1878.
./. F.
Camphora, f arm. ks. Kamferi.
Camjrignyläinen ajanjakso.
Pohjois-Rans-kassa. Ala-Seinen departementissa olevan
Cam-pignyn löytöpaikan mukaan nimitetty
esihistoriallinen ajanjakso, lukeutuva varhaisemman 1.
paleoliittisen ja myöhäisemmän 1. neoliittisen
kivikauden väliajan loppupuolelle ja vastaava
Tanskan raakkutunkioiden 1. kjøkkenmøddingien
aikaa. (ks. Esihistorialliset
ajanjaksot.) J. A-io.
Campine [kapi’n], üaam. Kempen,
paiko-tellen havumetsää kasvava nummiseutu
Pohjois-Belgiassa (Antverpenin ja Limburgin
maakuntien pohjoisosissa) ja Etelä-Hollannissa
(Lim-burgin ja Brabantin maakuntien eteläosissa).
Pinta-ala 4,000-4.500 knr, keskikorkeus n. 100 m
yi. merenp. C:n läpi virtaavat Demer, Dyle,
Tso- ja Pieni-Xethe. kaikki Scheiden syrjä jokia.
Johtamalla kanavan (Canal de la C.) monine
syrjäkanavineen Maas-joesta C:n läpi, sekä
kastelemalla ja lannoittamalla maata on uuttera
väestö jo muuttanut laajat alat hiekkaista
nummea viljavaksi maaksi. Väestö melkein
yksinomaan flaamilaista. V. v. F.
Campion [kämpian], Thomas (k. 1620),
engl. lääkäri, runoilija ja säveltäjä, sepitti
lauluja ja naamioleikkejä, julkaisi
kontrapunkti-oppikirjan 1618. I. K.
Campo (ital., esp., portug.) tanner, tasanko,
heinäaavikko, leiri, taistelutanner.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
