Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Campus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1467
Candolle—Canning
1468
joka häikäisevän valkoisella toogallaan (t o g a
c a n d i d a) koetti vetää äänivaltaisten huomiota
puoleensa. — Nykyjään käytetään sanaa vielä
niiden arvonimenä, jotka yliopistossa ovat
suorittaneet eräät määrätyt opiunäytteet: c.
philosophiae, c. medicinae, c. juris, c. theologiæ y. m.
ks. Kandidaatti.
Candolle ks. De Candolle.
Canepin /kanpü’] (ransk.), valkeaksi parkittu
hansikasnahka.
Canestrini [-i’ni], Giovanni (1835-91), it.
eläintieteilijä, Darwinin teoriojen levittäjä
kotimaassansa. Julkaissut systemaattisia teoksia
m. m. kaloista ja hämäliäkkieläimistä sekä
käännöksiä Cli. Darwinin teoksista.
Canevas /kanvu’] (ransk.), alkuaan
harva-kuteinen hamppukangas, sitten samantapainen
pellavakangas, joka liima-aineella on tehty
kankeaksi.
Canina [-i-], Luigi (1795-1856), it.
arkkitehti ja arkeologi, ensin professori Torinon
taideakatemiassa. asui v:sta 1818 Koomassa. C:n
johdolla tutkittiin Tuseulumin rauniot ja
paljastettiin muinainen Via Appia Rooman
ulkopuolella. Julkaisi melkoisen joukon arvokkaita
rakennustaidetta, Rooman ja muiden
kaupunkien topografiaa ja muinaishistoriaa käsitteleviä
teoksia, niink. „L’arcliitettura antica" (9 nid
1834-14), „Indieazione topografica di Ronia
antica" (1851), „Gli edifizi di Ronia antica" (6
nid. 1846-56), „L’antica Etruria maritima" (2 nid.
1S46-51). [Raggi, „Della vita e delle opere di
Luigi Canina" (1857).] K. J. H.
Canis ks. Koira.
Canisius [ni’-], Petrus (deHondt)
(1521-97), jesuiitta, kotoisin Nimwegenistä.
Liityttyään 1543 jesuiittaveljeskuntaan, jossa
vähitellen kohosi korkeaan asemaan, C. etevänä
saarna-mielienä. kirjailijana, yliopistonopettajana ja
kirkkopolitikoitsijana toimeliaasti ja innokkaasti
vastusti uskonpuhdistusta Saksassa ja
Itävallassa (Kölnissä, Ingolstadtissa, Wienissä y. m.).
Hänen teoksistaan on huomattava varsinkin
„Summa doetrinæ Christian® sive cathecismus
major" (1554). C. julistettiin 1864 pyhäksi.
K. 0.
Canna, Ilebrideihin kuuluva saari Skye-saaren
eteläpuolella, 15 knr, 57 as. (1901).
Pohjoisia nilalla kuuluisa „kompassikallio", jossa
mag-neettineula poikkeaa 90° länttä kohti.
Canna, ainoa yksisirkkaisheimoon Cavnaccæ
kuuluva suku, jonka n. 60 lajia ovat kotoisin
t n opillisesta ja subtroopillisesta Ameriikasta.
Monivuotisia, aina 3 m:n korkuisia yrttejä, joilla
ou maanalainen juurakkovarsi, isot sulkasuoniset
lehdet ja useimmin heleänväriset kukat
maanpäällisen varren latvassa. — C. eduHs-lajia
viljellään tropiikeissa runsaasti tärkkelystä
sisältävän juurakkonsa vuoksi, C. indican pidetään
meilläkin ruukkukasvina.
Cannabich, Johann Günther
Friedrich (1777-1859), saks. maantieteilijä, syntyi
ja kuoli Sondershausenissa, oli pappina
Bendele-benissä 1835-48. Julkaisi maantieteellisiä
teoksia. joista tunnetuin ou ..Lehrbuch der
Geographie" (1 pain. 1816, us. pain.).
Cannabis ks. Hamppu.
Cannae, nyk. C a n n e, muin. kaupunki
Italiassa, Apuliassa, Aufidus-joen (nyk. Ofanto)
oikealla rannalla lähellä Canusiumia (nyk.
Ca-nosa). C:n luona Hannibal toisen puunilaissodan
aikana v. 216 e. Kr. loistavasti voitti roomalaiset
sotajoukot konsulien Lucius Æmilius Paulluksen
ja Gaius Terentius Varron johdolla. A". ./. 77.
Cannan [känän], Edwin (s. 1861), engl.
taloustieteilijä, v:sta 1902 professorina Lontoossa,
on varsinkin tutkinut aikaisempien
englantilaisten taloustieteilijäin teoksia ja teorioja;
julkaissut „History of the tbeories of production
and distribution 1776-1848" (1893), Adam
Smithin ennen tuntemattoman „Lectures on
justice, police, revenue and arms"(1896),
selityksillä varustetun painoksen tämän „Wealtli of
nations" teosta (1904), „Elementary political
economy" (1888) y. m. J. F.
Cannelin. 1. Gustaf C. (1S15-85), suomen
kielen viljelijä; synt. Pyhäjoella ; Iii. tobt.,
kreikan kielen lehtorina Vaasan lukiossa,
myöhemmin kirkkoherrana Sääksmäellä ja
Mustasaaressa. C. on julkaissut alkuperäiset teokset
„Kreikan kieli-opin alotteleville" (1863) ja
„Sanakirjan Xenophonin Anabasis-kirjaan" (1868),
jotka ovat ensimäiset suomenkieliset alaltaan.
Hänen lukuisista suomennoksistaan mainittakoon
Sadelinin pari kristillistä lastenkasvatusta
käsittelevää kirjaa, Halisténin „Suomen historia"
(kolme painosta), „Suomen maantieto" ja
„Maantieto" sekä Trappin ja Svanljungin „Käsikirjat
lainopissa": tärkein kaikista on „Ruotsin
valtakunnan laki" (1865, uusi käännös lisäyksillä,
muutoksilla ja selityksillä varustetusta
painoksesta 1S77), joka vanhentuneesta Forseenin
lainsuomennoksesta oli suuri edistysaskel.
2. Knut Leopold C. (s. 1860), kieli- ja
koulumies. Edellisen poika, synt.
Pietarsaaressa : fil. tolit., Helsingin suom. reaalilyseon
lehtori. Julkaissut m. m. „Tutkimuksen Kemin
kielenmurteesta" sekä ansiokkaat sanakirjat,
„Ruotsalais-suomalaisen sanakirjan" (1904) ja
„Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan" (1908-09).
A. A*.
Cannes [kan], kaupunki Etelä-Ranskassa
Alpes Maritimes’in departementissa. Välimeren
rannalla, n. 30,000 as. Leudon talvi-ilmastonsa
(talven keskilämpö 10,:s°) ja ihanan ympäristönsä
tähden C. on tullut kuuluisaksi talviparantolaksi.
Väestö käy vilkasta hajuvesi-, saippua-, sardelli-,
öljy- ja liedelmäkauppaa. Hyvää satamaa
suojaavat ulkopuolella olevat Lérins-saaret.
Canning [känirj], 1. G e o r g e C. (1770-1827),
engl. valtiomies, tuli 1794 parlamentin
alahuoneen jäseneksi liittyen
silloisen pääministerin
William Pitt in
kannattajiin; 1796 hän
nimitettiin ulkoasiain
alivaltiosihteeriksi,
erosi 1801 yhdessä
Pittin kanssa"; 1804
Pittin uudessa
minis-teristössä C. oli
laivaston rahastonhoitaja;
tuli ulkoasiain
ministeriksi 1807, jolloin
hänen toimestaan
englantilaiset pommittivat Kööpenhaminaa
ja anastivat Tanskan
George Canning.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
