Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cannizzaro ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1471
Canovas del Castillo—Canterbury
1472
keskuksista lukuisia tilauksia ja oleskeli niitä
suorittamassa Wienissä, Roomassa, Pariisissa ja
Lontoossa. Useimmissa
Euroopan
taidekokoelmissa on hänen
veistoksiaan. Tunnetuimpia
ovat: Amor ja Psyke
(Louvressa), Hebe
(Berliinissä), Perseus ja
Medusan pää
(Vatikaanissa) , Psyke, Paris
(Miinchenissä), Napoleon
I:n sisarta esittävä,
makaava Venus victrix
(Villa Borghesessa,
Roomassa) . Myöskin
ylhäisten henkilöiden
hautapatsaiden luojana C. oli
sangen yleisesti käytetty. — Taiteilijana hän
kuuluu n. s. uusklassilliseen kouluun, joka
rokoko-taiteen teeskennellyn sirouden sijalle tahtoi
asettaa antiikkisen taiteen ominaisuudet: sen vakavan
arvokkuuden, tyynen levollisuuden ja muotojen
sopusointuisen sulon. Mutta näitä ihanteitaan
C. ei sittenkään omassa taiteessaan täysin
saavuttanut, hän ei voinut kokonaan vapautua
jonkinlaisesta pintapuolisuudesta: koettaessaan
kuvata suloutta hän usein eksyi keimailuun ja
voimaa esittäessään teatterimaisuuteen. Monissa
hautapatsaissaan hän sentään saavutti ylevän
yksinkertaisuuden ja tunteen välittömyyden.
Sellaisia ovat Alfierin hautapatsas Santa Crocen
kirkossa Firenzessä; Italia on siinä esitetty
surevana neitona. Arkkiherttuatar Maria Kristinan
hautapatsas Wienissä luetaan niinikään hänen
parhaiden teostensa joukkoon. [Quatremère de
Quincy, „Canova et ses ouvrages", 1834; A. G.
Meyer, „Canova" sarjassa [-Künstlermonographien.]-] {+Künstlermonogra-
phien.]+} /•’. L.
Canovas del Castillo [-ti’ljo], Don
Antonio (182S-97), esp. valtiomies ja historioitsija.
Herätti aluksi huomiota runoillaan, joissa
yhtyvät muodon täydellisyys ja syvä isänmaallinen
tunne. Toimittuaan sanomalehtimieheuä ja
cor-tesin jäsenenä, hän oli 1804-66 ministerinä. C. ei
ottanut millään tavoin osaa syyskuun
vallankumoukseen 1868 ja kansalliskokouksessa hän
vastusti kaikintavoin kansanvaltaista
perustuslakia sekä puolsi bourbonien suviin
asettamista taasen valtaistuimelle. Kun Alfonso XIT
oli 1874 tullut hallitsijaksi, nimitti hän C:n
pää-ministerikseen. Tässä toimessaan C. teki kaiken
voitavansa kuninkuuden vahvistamiseksi, mutta
sisäisessä hallinnossaan hän muuttui yhä
enemmän ja enemmän vanhoilliseksi. Sitä todistavat
hänen kielteinen kantansa yleiseen äänioikeuteen
nähden sekä hänen toimenpiteensä uskon ja sanan
vapauden supistamiseksi. Ministeripresidenttinä
C. oli 1874-79, 1879-81, 1884-85, 1890-92 ja
1895-97. Neljännen kerran pääministerinä ollessaan,
1890-92, hän saattoi aikaisemmin vastustamansa
yleisen äänioikeuden hyväksytyksi, sillä hän
toivoi vahvistavansa eduskunnan
vanhoillis-kirkol-lista ainesta. Tältä ajalta on myöskin
mainittava Espanjan siirtyminen
suojelustullijärjestel-mään. Elok. 1897 hänet ampui eräs ital. anarkisti.
— C. oli maansa etevimpiä kaunopuhujia. Hän
nautti myöskin arvoa historioitsijana. 1867:stä
liän oli Espanjan akatemian jäsen ja 1882:sta
Madridin historiallisen akatemian johtaja.
Hä-uen historiallisista teoksistaan mainittakoon:
„Estudios del reinado de Felipe IV" (1888-90) ;
häuen johdollaan alkoi myöskin ilmestyä suuri
teos „Historia general de Espana". E. M-a.
Canrobert [kärobä’r], Francois Certain
(1809-95), ransk. sotamarski. C. palveli v:sta
1835 kunnialla Algeriassa, kutsuttiin 1850
Pariisiin, tuli presidentti Ludvik Napoleonin ajutan
tiksi ja auttoi häntä toimeenpanemaan
valtio-kaappauksen 1851. Krimin sodassa hän sai
Saint-Arnaud’n kuoltua (1854) ylipäällikkyyden, mutta
luopui seur. vuonna tästä toimesta, kuu ei
voinut saavuttaa ratkaisevaa menestystä. V. 1856
<_’. tuli sotamarskiksi ja komeusi sekä Italian
sodassa 1859 että Saksan sodassa 1S70 yhtä
armeia-osastoa. Viimemainitussa hän taisteli
Vionvillen ja St. Privat’n luona, suljettiin
Metziin, joutui antaumuksessa vangiksi ja palasi
Ranskaan vasta rauhanteon jälkeen 1871. Oli
Napoleonin pojan kuolemaan saakka
bonapar-tistisen puolueen johtomiehiä. Kuului v:sta 1879
seuaattiin. G. R.
Canstein, Karl Hildebrand von
(1667-1719), saks. vapaaherra. C., joka oli läheisesti
liittynyt pietismiin (ks. t.), käytti suuren osan
omaisuudestaan Haamattujen kustantamiseen ja
levittämiseen. C:u perustama Raamattujen
kustannusliike jatkaa vielä vaikutustaan Haliessa
Francken laitoksien yhteydessä. E. K-a.
Cantabile [ tä’-J (it.), lauluukaltainen:
tarkoittaa soittoesitystä, jossa pääsävelmä soitetaan
säestäviä säveliä melkoista kuuluvammin. /. K.
Cantacuzino [-zV-], kreik. alkuperää oleva
romaauialainen bojaarisuku, joka pitää itäroomal.
keisari Johannes Viitta kantaisänään. Valakian
ruhtinaina olivat S e r b a n C. (1678-SS* ja
Stefan C. (1714-15), Moldovassa taas Dumitru C.
(1673-75 ja 1684-85). Suvun uudemmanaikaisista
jäsenistä ovat liuomattavati 1. Gheorghe C.
(1845-98), valtiomies, liberaalisen puolueen jäsen,
1897-98 raha-asiainministerinä Sturdzan
ministeriössä. — 2. Gheorghe Grigore C.
(s. 1837), valtiomies, konservatiivisen puolueen
johtaja, Romaanian suurin ja rikkain
tilanomistaja; tuli 1870 oikeusministeriksi, sitten yleisten
töiden ministeriksi, 1875 raha-asiainministeriksi,
oli 1892 senaatin presidenttinä. 1899-1900 ja
1904-07 ministeripresidenttinä.
Canterbury [käntobari] (anglosaks.
Canticara-byiig = kentinmiesten linna ; roomal.
Durover-n u m, uuslat. Cantuaria), kaupunki
(kreivi-kuuta) Kaakkois-Englannissa Stour-joen varrella
Lontoon itäpuolella; 24,899 as. (1901). C. on
Englannin vanhimpia ja rakennustapansa
puolesta omituisimpia kaupunkeja, (suippokattoja,
päätyikkunoita, puisia parvekkeita). Se on aina
normannilais-valloituksesta (1066) asti ollut
Englannin kirkon pääarkkipiispan sija, vaikkakin
tämä nykyään tavallisesti asuu Lontoossa,
Lam-bethiu linnassa. Kuuluisa on kaksinkertaisen
ristin muotoon (1174-1517) rakennettu katedraali.
Tähän on soviteltu monta engl. rakennustyyliä,
varsinkin normannilaista n. s.
„perpendikulaari-tyyliä". Täällä ovat m. m. kirkon alttarin edessä
murhatun arkkipiispan Thomas Becketin,
„Mustan prinssin", Henrik IVin y. m. hauta- ja
kuvapatsaat. Muista rakennuksista mainittakoon Pyh.
Martin kirkko (jossa kuningas Ethelbertiu kaste-
Canova.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
