Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cardinal von Widdern ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1489
Cardinal von Widdern—Carey
1490
Kivihiiltä vietiin yksistään 331,8 milj. mk
arvosta (n. ’/s Britannian koko kivihiilimäärästä).
Suurin liike käy Ameriikan, Venäjän, Banskan,
Espanjan, Turkin ja Austraalian välillä. —
Kaupungilla, jonka sivistyslaitoksista mainittakoon
„college", taidekoulu, museo ja yleinen kirjasto,
on kaksi etukaupunkia, Roath ja Canbon.
V. v. F.
C. on yksi niitä Englannin satamia, joissa
suomalaiset merimiehet suurin joukoin ottavat
pestin englantilaisiin laivoihin. Lontoon
suomalainen merimiespappi kokoo suomalaiset
merimiehet hartaushetkeen norjalaisessa kirkossa
(West Bute Dock) joka kuukauden ensi
keskiviikkona. _ T. W-ri.
Cardinal von Widdern [fon], Georg (s.
1S41), saks. sotilaskirjailija, 1882-87 Neissen
sotakoulun johtaja; kirjoittanut useita eteviä
sotahistoriallisia teoksia, kuten ,,Die russischen
Kavalleriedivisionen und die Armeeoperationen
im Balkanfeldzug 1877-78" (2 nid. 1878),
„Handbuch für Truppenführung und Stabsdienst" (4 os.
1881-84), „Deutsch-französischer Krieg. Der
Krieg an den rückwärtigen Verbindungen der
deutschen Heere und der Etappendienst" (5 nid.
1893-99).
Cardinalia
ä’-J (lat.), mat. perusluvut.
Cardium (lat.). 1. Anat., sydänlihas, ks.
Myocardium. -— 2. Eläint., [-herttasim-p u k k a, simpukkasuku, jonka kuoret ovat
hert-tamaiset, säteettäisesti vakoiset. Jalallaan
ponnistaen eläimet tekevät melkoisia hypähdyksiä.
Euroopan rannikoitten C. ed«ie-lajia syödään
yleisesti etenkin Skotlannissa. Kuorista
poltetaan kalkkia.
Carducci [-du’tsi], Giosuè (1836-1907),
ital. runoilija, s. 27 p. heinäk. 1836
Valdicas-tellossa, Toscanassa,
vietti lapsuutensa
maalla, sai
koulukasvatuksensa Firenzessä, opiskeli Pisassa
kielitiedettä ja tuli
1861 italian kielen
professoriksi
Bolognaan. Jo aikaisin hän
aikakauskirjoissa
julkaisi kirjallisuushistoriallisia tutkielmia
ja johdantoja it.
kirjailijain teoksiin.
En-simäisen runokokoelmansa hän julkaisi
1857 nimellä „Rime".
Näitä seurasi
„Juve-nilia" (1863), joihin sisältyvät mainitut „Rime"
sekä 1865 runokokoelma „Levia Gravia".
„Juve-nilia" kokoelmassa hän on täydelleen
klassillisuu-den ihailija, etenkin Horatius esikuvana, ja mieli
täynnä oppositsioni-halua. „Levia Gravia"
sarjassa jo rupeaa ilmenemään uudenaikainen C.
ja pistämään esiin itsenäinen
runoilijapersoonal-lisuus. Jo v. 1863 C. oli kirjoittanut ja 1865
salanimellään Enotrio Romano julkaissut
hymnin „Inno a Satana" (käännetty ruotsiksi
„Finsk Tidskriff’issä 1894), jossa hän esiintyy
vapaan ajatuksen ja uudenaikaisten aatteiden
profeettana. Lisäksi hän siinä ylistää kielteistä
perusvoimaa inhimillisen elämän ja edistyksen
G. Carducci.
liikevoimana. Joltisenkin yleiskuvan C:n
aikaisemmasta runotuotannosta tarjoaa kokoelma
..Poesie di Enotrio Romano" (1871), jota
seurasivat „Nuove Poesie" (1873), „Giambie Epodi"
(1882) ja „Rime nuove" (18S7). C:n rakkaus
roomalaiseen muinaisuuteen saattoi hänet
klassillisin ja loppusoinnuttomin runomitoin
kirjoittamaan runonsa „Odi Barbare" (1877), „Nuove
odi barbare" (1877) ja „Terze odi barbare"
(1889). Näiden oudot runomitat aiheuttivat
Italiassa paljon vastustusta ja väittelyä. C. on
paitsi runoteoksiaan julkaissut useita arvokkaita
kirjallisuushistoriallisia tutkimuksia. Hän on
etevimpiä Italian kirjallisia henkilöitä 19:nnen
vuosis. loppupuoliskolla. Italian kansa häntä
jumaloi. V. 1890 hän nimitettiin senaattoriksi
ja 1904, erotessaan Italian kirjallisuuden
professorin virasta Bolognan yliopistosta, hän
edus-tajakamarilta sai 12 tuhannen liran vuotuisen
eläkkeen. [Louis Étienne, „Giosuè Carducci"
(Revue d. d. Mondes, 1874) ; Chiarini, „Giosuè
Carducci, Impressioni e ricordi" (Bologna,
1901) ; Checchia, ..Poeti, prosatori e filosofi"
(Caserta, 1900) ; Salveraglio, „Saggio di bibliografia
carducciana" (Rivistä d’Italia, 4:s nid., 1901).]
J. Hl.
Carduus ks. Ohdakkeet.
Cardwell fkäduel], Edward, lörd
(1813-86), engl. valtiomies, valittiin 1842
parlamenttiin, jossa kannatti Robert Peelin
vapaakauppa-politiikkia; oli 1852-55 kauppaministerinä ja sai
1854 hyväksytyksi „Merchant shipping act"in;
1859 66 hän oli vapaamielisen ministeristön
jäsenenä, v:sta 1864 siirtomaiden valtiosihteerinä.
Viimemainitussa toimessa ollessaan hän edisti
siirtomaiden itsepuolustuksen kehittymistä.
Sotaministerinä Gladstonen ensimäisessä
ministeristössä 1868-74 C. ajoi perille 1871 vuoden
armeia-reformin, joka m. m. poisti upseerinvirkain ostot
ja saattoi voimaan lyhyemmän palvelusajan.
Carelia [-ë’-], Karjalan latinainen nimitys.
Carelicum jus ks. K a r j a 1 a n oikeus.
Carelius
ë’-J, Nicolaus Magni (k. 1632),
oli ainakin jo 1605 Viipurin koulumestarina, tuli
1616 Viipurin kirkkoherraksi ja hiippakunnan
jaon jälkeen sen tuomiorovastiksi. 1626 [-ehdotettiin hän piispa Elimæuksen apulaiseksi ja
pääsi itse 1630 Viipurin piispaksi.
Kruunaus-valtiopäivillä 1617 C. oli papistomme edustajana.
Suuria intoa hän osoitti piispana ollessaan
Inkerissä ja Käkisalmen läänissä asuvain
kreikan-uskolaisten käännyttämisessä Lutherin oppiin.
K. R. M.
Carex ks. Sarat.
Carey [kaari], H e n r y (1669-1734), engl.
runoilija ja laulunsäveltäjä, säveltänyt m. m. engl.
kansallislaulun Oed säve the king („Eläköön
armias — —"). alkuaan Yrjö II:n
kruunaus-kantaattia varten. I. K.
Carey [kaari], Henry Charles
(1793-1879). amer. taloustieteilijä, harjoitti suurta
kirjakauppa- ja kustannusliikettä vuoteen 1835,
jolloin rikkaana miehenä luopui liikkeestään ja
antautui yksinomaan kirjalliseen työhön. C. on
julkaissut suuren joukon teoksia, joissa hän
kehittää omia taloustieteellisiä teoriojansa ja
asettuu useissa tärkeissä kohdissa Englannin
vapaamielisen koulukunnan mielipiteistä
poikkeavalle kannalle. Erityisesti hän vastusti Ri-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>