Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Carlsson ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1499
Carmagnole—Carnegie
1500
liäuen ympärillensä kertyi yhä karttuva piiri
ihailevia eteviä miehiä. 1865 C. valittiin
Gladstonen seuraajana Disraeli’a vastaan Edinburghin
yliopiston rehtoriksi. Kun C. 1875 täytti 80
vuotta, osoittivat Englannin ja Saksan
etevim-mät miehet hänelle kunnioitustaan.
C:n kootut teokset ilmestyivät Lontoossa
1872-74 (37 nid.). Ilänen nuoruudenteoksensa kokosi
Crockett (1897). C:n jälkeenjättämistä
kirjoituksista J. A. Traude julkaisi valikoiman R e m
i-niscences (1881, 2 nid.).
[Hood, „Thomas Carlyle, philosophic thinker"
(London, 1875) ; Shepherd, „Memoirs of the life
and writings of Thomas C." (London, 1881, 2
nid.) , Masson, „Carlyle personnally and his
writings" (London, 1885) ; Larkin, „Carlyle, and the
open secret of his life" (Lond., 1886) ; Oswald,
„Th. C„ ein Lebensbild und Goldkörner aus
seinen Werken" (Leip., 1882) ; v.
Schulze-Gävernitz, „C:s Welt- und Gesellschafts-Anschauung"
(2 Aufl. Berlin, 1897) ; Hensel, „Th. Carlyle"
(2 Aufl., Stuttg., 1902).] J. B-l.
Carmagnole [karmanjö’l] (ransk.). 1.
Alkujaan nimitettiin tällä nimellä niitä Savoijista
kotoisin olevia nuorukaisia, jotka Pariisin
kaduilla harjoittivat kengänkiillottajan, harjaajan,
nokikolarin y. m. ammattia. Sana johtuu
nähtävästi Carmagnulun kaupungista Piemontessa.
— 2. Laulu (siihen liittyvine tansseineen)
Ranskan vallankumouksen ajalta. Sen sepittäjää ja
säveltäjää ei tunneta. Esiintyy ensi kerran 1792,
kun Ludvik XVI suljettiin Templen linnaan. —
3. Vallankumouksen aikuinen mekko.
Carmen (lat. mon. carminajruno. C.
sæcu-1 a r e, vuosisataisjuhlaan kirjoitettu runo, esim.
Iloratiuksen (ks. t.).
Carmen Sylva, Romaanian kuningattaren
Elisabetin kirjailijanimi, ks. Elisabet.
Carmenta 1. Carmentis
ë’-J, alk. [-lähteen-jumalatar, sitten synnytyksen, jonka kunniaksi
Roomassa vietettiin juhla Carmentalia
tam-mik. 11 ja 15 p:nä. C:n pyhäkkö oli lähellä
Porta Carmentalista Capitoliumin juurella. Erään
tarinan mukaan C. oli Euanderin (ks. t.) äiti.
Carmer, Johann Heinrich Kasimir
von. kreivi (1721-1801), preussil. ministeri, tuli
1708 Sleesian oikeusministeriksi ja 1779
suur-kansleriksi ja ylimmäksi oikeusministeriksi;
pani 1781-94 Suarezin avulla toimeen Preussin
oikeuslaitoksen uudistuksen sekä siviili- että
rikoslainsäädännön alalla. Hänen johdollaan
1791 loppuunsaatettu yleinen lakikirja
julkaistiin 1794 nimellä „Allgemeines Landrecht".
Carmina Burana f-rä’-J, kokoelma
keskiaikaisia, enimmäkseen latinaisia lauluja, joitten
käsikirjoitusta aikaisemmin säilytettiin
Benediktbeuernin luostarissa Baierissa, nyt Münchenin
kunink. kirjastossa. C. B. ovat kuljeksivien
yli-oppilaitten (teinien 1. vagantien) kyhäelmiä
11-12-13 vuosisadalta, ovat kieleltään, muodoltaan
ja sisällykseltään vaihtelevia, käsitellen papistoa,
rakkautta, yhteiskunnallisia epäkohtia y. m.
Julkaissut Schmeller (3 pain. 1894). [Hubatsch,
„Die lat. Vagantenlieder des Mittelalters"
(Görlitz 1870) ; Ehrenthal, „Studien zu den Liedern
der Vaganten" (Leipzig 1891).] K. J. U.
Carminativa, aineet, jotka, vaikuttamalla
suolistoon, ajavat kaasuja ulos; suolen puhkuisuutta
helpottavat lääkkeet. il. O-B.
Carnac [a’k], kauppala Bretagnen
lounaisrannikolla Morbihanin departementissa
Ranskassa, kuuluisa lähellä sijaitsevista valtavista
esihistoriallisista kivijonoista (Carns, Cairns,
mistä paikan nimi johtuu) ja kaksinkertaisen
kivikehän jäännöksistä. Kivijonot ovat 1-5 m
korkuisista kivipatsaista laadittuja. Nykyään
Carnac.
on kivipatsaita yhteensä noin 1,200, mutta
1700-luvun alkupuolella on niitä ollut 4,000:n
vaiheilla. Ilmeisesti on puheenaoleva laitelma
ammoinen pyhäkkö, joko vainajain palvelukseen
liittyvä, kuten sen yhteydessä esiytyvät
hautakammiot (dolmenit, ks. t.) viittaavat, tai
kelttiläinen auringontemppeli. Useimpain tutkijain
mukaan muistomerkki on kivikauden lopulta tai
aivan metallikauden alulta. J. A-to.
Carnalliitti ks. K a r n a 11 i i 11 i.
Carnegie [käne’gi], Andrew (s. 1837);
amer. teollisuudenharjoittaja ja lahjoittaja.
Kotimaastaan Skotlannista
C. siirtyi vanhempiensa
mukana Ameriikkaan,
missä hän aluksi sai
taistella ankaraa
taistelua olemassaolonsa
puolesta, toimien m. m.
lämmittäjänä ja
sähkösanomien kantajana.
Työllään ja tarmollaan hän
kohosi vähitellen
Pennsylvanian radan
Pittsburgh-linjan johtajaksi.
Suuren omaisuutensa
perustuksen hän laski
ostamalla suuren joukon
öljylähteitä, mitkä hän
taasen möi, voittaen
kaupalla suuren summan. Käydessään
Englannissa 1868 hän perehtyi bessemerin
menetelmään (ks. t.) teräksen valmistuksessa ja perusti
Pittsburghiin suurenmoisen rauta- ja
teräs-valimon. Hankittuaan johtonsa alaisiksi useita
muitakin tehtaita, kaivoksia y. m. C. kykeni
taistelemaan jopa Ameriikan terästrustinkin
kanssa, mutta lopuksi hän möi kaikki tehtaansa
trustille (250 milj. dollarista) ja vetäytyi
yksityiselämään. Jo ennen sitä C. oli usein
kirjoitelmissa esittänyt mielipiteitään valtiollisista,
yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioista.
Johtavat aatteet kaikissa hänen
kirjoituksissaan ovat: osittain usko Yhdysvaltojen ja
tasavaltaisen demokratian rajattomiin
edistysinah-dollisuuksiiu, osittain käsitys köyhyyden sin-
Andrew Carnegie.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
