Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Castellammare ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1523
Castillo—Castrén
1524
luutensa täynnä rivoutta. Varsin pureva on
hänen satiirinsa dialogeissa „Diålogo entre el
autor y su pluma", jossa hän vaatii kynäänsä
tilille niistä 30:stä vuodesta, joiden aikana hän
sitä on väärin käyttänyt, sekä „Sermön de
amo-res del maestro Buen-talente, llamado Fray
Nidel de la orden del Cristel", jossa hän ruoskii
pappien irstasta elämää. Hänen ivallinen ja
kyynillinen 7-näytöksinen näytelmänsä ,,Farsa
de la constanza" on hävinnyt. „Obras de
Castil-lejo, expurgadas por la inquisicion" (1573) on
ensimäisiä Madridissa painettuja kirjoja. [Wolf,
„Sitzungsberichte 1850" (5:s nid., s. 134 ja seur.) ;
Rudolf Beer, „Spanische Literaturgeschichte",
II, s. 50-51.] J. H-l.
Castillo [-i’ljo], CAnovas del ks.
Canovas del Castillo.
Castilloa, kasvisuku J/oraceee-heimossa,
muutamia puulajeja Keski- ja Etelä-Ameriikasta.
C. elasticastn saadaan erinomaisen hyvää
kaut-sukkia (ks. t.).
Castizo
i’poj (esp.), syntyperäisen [-portugalilaisen ja mestitsin jälkeläinen, vrt.
Tummaihoiset.
Castle (käsi] (engl.), linna.
Castlereagli [lcaslri], Henry Robert
Stewart, Londonderryn markiisi (1769-1822),
englantilainen valtiomies; kuului alkuansa
Irlannin vastustuspuolueeseen, mutta liittyi
sittemmin hallitukseen, otti tehokkaasti osaa 1798
puhjenneen Irlannin kapinan kukistamiseen ja
Englannin ja Irlannin välisen unionin
aikaansaamiseen 1S00; oli 1805-06 ja 1807-09 sota- ja
siirtomaaministerinä. Sen johdosta, että C. oli
ollut kaksintaistelussa ministeritoverinsa
Can-ningin kanssa, hän erosi hallituksesta, mutta
nimitettiin 1812 ulkoasiainministeriksi. Tässä
virassa hän toimi erinomaisella tarmolla
Napoleonin kukistamiseksi. Oli perin vihattu
ylimysmieli-syytensä ja vanhoillisen politiikkansa vuoksi;
tappoi itsensä kynäveitsellä. Hänen muistelmansa
ja kirjeensä ovat julkaistut (12 nid.). E. M-a.
Castor ks. Majava.
Castoreum, maja van haust a. ks. M a-
j a v a.
Castra (lat. mon., vks. Castrum = linnoitus),
leiri, linna; myös leiripaikoista kehittyneiden
kaupunkien roomal. nimi: C. B a t a v a, Passau;
C. Regina, Regensburg; C. v e t e r a, Xanten
y. m. K. J. H.
Castratio f-ä’tiö] (lat.), kuohiminen,
salvami-nen, siitinrauhasten (miehellä kivesten; naisella
munasarjojen) opereeraamalla toimitettu
poistaminen. M. O-B.
Castrén-s u k u on lähtöisin Linnan
rusthollista Hollolasta („linna" on latinaksi = Castrum).
Sieltä kantaisän, pappi Olavi C:n vanhempi
poika Matias Tson vihan jälkeen joutui
Pohj.-Pohjanmaalle, joka senjälkeen onkin ollut suvun
varsinaisena pesäpaikkana.
1. Matias C. (1764-1845), rovasti Kemissä;
yliopp. 1781, fil kand. 1784, papiksi 1785. C. oli
Suomen lähetystössä 1S08, järjesti 1809-12
kirkolliset olot seurakunnissa uuden
valtakuntain-rajan varrella ja oli 1817 jäsenenä
käsikirjakomiteassa. Hän julkaisi Kemin kasvistosta ja
eläinkunnasta tietoja sekä kirjoitti samasta
pitäjästä kertomuksen. Sai kunniatohtorin
arvonimen. K. S.
2. Matias Aleksanteri C. (1813-52),
kuuluisa kielentutkija ja kansatieteilijä,
Helsingin yliopiston
professori. C. syntyi
joulukuun 2 p:nä 1813
Tervolassa Pohjanmaalla:
vanhemmat olivat
Tervolan kappalainen
(sittemmin Rovaniemen
kirkkoherra) Kristian
C. (k. 1825) ja hänen
puolisonsa Susanna
Sofia Fellman (k. 1848).
Käytyään Oulun
koulua C. pääsi
ylioppilaaksi 1830;
varattomuutensa vuoksi hän
sekä koulua
käydessään että
ylioppilas-aikanaan usein sai
kärsiä puutetta, joskin
sekä hänen setänsä Matias C. (ks. t.) että enonsa
kunnallisneuvos Johan Abraham Fellman
(Oulussa) häntä koulussa kannattivatkin. Oltuaan
ylioppilaaksi tultuaan toista vuotta kotiopettajana
C. jatkoi opintojaan, keskittäen ne etupäässä
itämaisiin kieliin, joiden dosentiksi hän. tultuaan
1836 fil, kandidaatiksi, aikoi pyrkiä. Mutta
sillävälin oli sattunut suuri merkkitapaus, joka C:iikin
suhteen tuli käänteenmuodostavaksi; Kalevala oli
1835 ilmestynyt. Sen runollisesta ja
kielellisestä kauneudesta innostunut C. jätti itämaiset
opintonsa sikseen ja päätti aluksi ottaa
tutkimustensa esineeksi suomalaisen kansanrunouden
sekä kielelliseltä että ta Tuopilliselta kannalta.
Tämän lisäksi hänelle vielä tarjoutui tilaisuus
lapin kielen tutkimiseen, kun Tornion
piirilääkäri C. R. Ehrström kesällä 1838 otti hänet
mukaansa Suomen Lappiin. Seuraavana kesänä hän
taas. Suom. kirjall. seuran kannatuksella, pääsi
Suomen ja Venäjän Karjalaan, jossa keräsi
kieli-ja kansatieteellisiä aineksia Kalevalan runojen
selittämistä varten. Ihmeteltävän pian näiden
matkojen hedelmiä tulikin näkyviin: jo 1839 G’.,
dosenttuuria varten, julkaisi tärkeän
väitöskirjan suomen, viron ja lapin kielen
nominintaivu-tuksen sukulaisuudesta, jonka johdosta
seuraavan vuoden tammikuussa nimitettiin „Suomen ja
muinaispohjoismaisten kielten" dosentiksi; ja
1841 ilmestyi hänen Kalevalan-ruotsinnoksensa,
ensimäinen täydellinen Kalevalan-käännös, joka
koruttoman kauniisti ja uskollisesti tulkitsee
alkuteoksen runoaarteita. Syksyllä
viimemainittuna vuonna C„ yhdessä Lönnrotin kanssa, teki
tutkimusmatkan Suomen, Norjan ja Venäjän
Lappiin sekä Venäjän Karjalaan; tutkijat
erosivat heinäkuussa 1842 Vienankaupungissa, jonne
C. jäi perehtyäkseen samojedin kieleen. Tällä
matkalla C. sai kaksi ilosanomaa: toinen oli se,
että Pietarin tiedeakatemia (A. Sjögrenin
ehdotuksesta) oli päättänyt ottaa hänet kielimieheksi
ja kansatieteilijäksi Siperiaan v. 1843
lähetettävään tieteelliseen retkikuntaan (retkikunnan
kielimieheksi pyrki myös tunnettu unk. tutkija
A. Reguly) ; toinen taas se, että Suomen valtio
oli myöntänyt hänelle matkarahan
Euroopan-puolisten samojedien kieli- ja kansantieteellistä
tutkimista varten. Tämän johdosta C. heti
ryhtyi juraakki-samojedien tutkimiseen ja kulki
M. A. Castrén.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
